Koulut ja oppilaitokset ovat erityisessä asemassa osallisuuden kokemusten tuottamisessa nuorille. Kunnan eri toimialojen miettiessä nuorten osallistamista erilaisiin hankkeisiin, kannattaa kääntyä nuorisovaltuuston lisäksi koulujen ja oppilaitosten puoleen. Yhteiskunnallinen osallistuminen, vaikuttaminen ja myönteisen muutoksen aikaansaaminen on oleellinen osa koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmia. Jotta opetussuunnitelmia voidaan toteuttaa, on kehitettävä useita erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä.
Nuorilla on tarve osallistua kuntansa palvelujen suunnitteluun ja arviointiin monipuolisesti.
Kouluissa ja oppilaitoksissa on mahdollisuus edistää kaikkien oppilaiden osallisuuden kokemuksia monin eri tavoin. Kyse on samalla toimintakulttuuriin liittyvästä asiasta.
Oppilas- ja opiskelijakunnat ovat yksi oppilaiden osallistumiseen tarkoitettu rakenne. Oppilas- ja opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaat ja opiskelijat, vaikka usein oppilaskunnalla tarkoitetaan vain niitä oppilaita, jotka kuuluvat hallitukseen.
Oppilaskuntien tehtävänä on
- edistää oppilaiden yhteistoimintaa,
- vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä
- kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä (Perusopetuslaki 47a§, vrt. Lukiolaki 33§ ja Laki ammatillisesta koulutuksesta 106§).
Eri alueilla asuvilla nuorilla on omakohtaisia ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi joukkoliikenteen pullonkauloista, sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuudesta, oppilaitosverkoston toimivuudesta tai harrastuspaikkojen laadusta.
Kouluissa toimii oppilaskuntien lisäksi myös muita nuorten aktiivisuutta edistäviä toimia, esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoryhmiä, ruokaraateja, vaikuttamiskerhoja ja -kursseja. Koulussa opiskellaan vaikuttamista ja osallistumista esimerkiksi
- tekemällä aloitteita,
- ehdottamalla korjauksia kouluun,
- kirjoittamalla mielipidekirjoituksia,
- olemalla yhteyksissä kunnan virkamiehiin,
- keskustelemalla valtuutettujen kanssa ja
- kampanjoimalla erilaista parannusehdotuksista.
Yhteydenotot ovat siten toivottavasti vastavuoroisia.
Vinkkejä yhteistyöhön koulujen kanssa:
- Ota yhteys alueen kouluihin ja oppilaitoksiin, kun nuorten osallistumista suunnitellaan.
- Pyydä nuoret mukaan valmistelemaan sitä, miten lähialueen nuoria kannattaa osallistaa.
- Arvioi nuorten kanssa, mitä tehtiin ja mitä vaikutuksia osallistumisella oli.
Ps. Osallisuus on nuoren perus- ja ihmisoikeus
Nuorten osallisuus ei ole mielipidekysymys tai vaihtoehtoinen toimintatapa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana oikeuksiensa edistämisessä, toteuttamisessa ja valvonnassa.
Lapsella on oikeus ilmasta näkemyksensä ja ne on huomioitava asianmukaisesti kaikissa häntä koskevissa asioissa.
Osallistumisoikeutta täydentävät artiklat oikeudesta
- mielipiteen ilmaisemiseen (artikla 13),
- ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen (artikla 14) ja
- yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen (artikla 15).
Osallisuustyö on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa ja pohjimmiltaan ihmisoikeustyötä.
Lähteet:
Laki ammatillista koulutuksesta 531/2017.
Lukiolaki 629/1998.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (LOPS). Määräykset ja ohjeet 2019:2a.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (POPS). Määräykset ja ohjeet 2014:96
Perusopetuslaki 628/1998.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus