Tietoa nuorten osallisuuden laatukriteereistä

Osallisuuden käsite on moniulotteinen. Näitä laatukriteereitä laadittaessa osallisuutta tarkasteltiin nuoren mahdollisuutena ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon sekä saada aikaan muutoksia omaan lähiympäristöönsä. Osallisuus on myös oppimista vastuunkantamisesta toisista ja ympäröivästä maailmasta. Tavoitteena on, että nuori kokee tulleensa kohdatuksi ja hänen toimijuutensa vahvistuu.

Osallisuuden laatukriteerit on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen: nuoren kokemus osallisuudesta, nuoret yhteisön voimavarana, nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja nuorten osallisuuden edellytysten luominen kuntatasolla.

Jaottelussa on käytetty soveltaen Koskinen-Ollonqvistin ym. (Rouvinen-Wilenius 2014) neljää lähestymistapaa osallisuuden edistämiseen. Ensimmäisessä kokonaisuudessa nuorta on tarkastelu ennen muuta yksilönä, kolmessa muussa tarkastellaan nuoria ryhmänä.

Nuorella osallisuuden laatukriteereissä tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti kaikkia alle 29-vuotiaita.

Nuoren kokemus osallisuudesta

Osallisuus on tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja oman toiminnan ja ajatusten merkittävyydestä. Yksilö kokee, että häntä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Aikuisilta tämä edellyttää halua kohdata nuori arvostavasti ja vilpittömästi. Nuorta ei pidetä keskeneräisenä aikuisena tai pelkästään huollettavana vaan oman arkensa ja elämänpiirinsä asiantuntijana.

Vuorovaikutus perustuu aitoon haluun kuunnella nuorta ja pyrkimykseen yhteisen ymmärryksen löytämisestä. Kunnan viranhaltijalta ja työntekijältä tämä edellyttää rohkeutta irrottautua ammattiroolista ja -kielestä.

Kokemus osallisuudesta edellyttää myös tahtoa olla osa yhteisöä. Yksilöllä on suurempi halu olla mukana yhteisössä, jossa hän osaa toimia. Tieto ja taidot eivät kuitenkaan synny itsestään vaan jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus oppia ja saada tietoa oman kehitystasonsa mukaisesti. Positiiviset kokemukset ja usko omiin kykyihin kannustavat nuorta aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Aikuisen vastuulla on vahvistaa nuoren toimijuutta ja tarjota tarvittaessa apua nuorelle. Hänen tulee sanoittaa nuorelle vieraita käytäntöjä, antaa vastuuta ja tilaa onnistumiselle ja erehtymiselle sekä auttaa nuorta näkemään oppimaansa.

Kriteerit

  • Nuori kohdataan kuunnellen
  • Osallisuus rakentuu osana nuoren kasvua

Nuoret yhteisön voimavarana

Jotta kunnan päätöksenteossa voidaan tehdä kestäviä päätöksiä ja kohdentaa käytettävissä olevat resurssit tarkoituksenmukaisesti, nuorten tulee olla mukana yhteisessä suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Osallistumisen on oltava oikea-aikaista, niin että sillä on todellista vaikutusta käsiteltävään asiaan. Osallistujille on annettava todenmukainen kuva siitä, minkälaisesta osallistumismahdollisuudesta on kyse – missä vaiheessa ollaan menossa, miten valmistelu etenee, minkälaisella aikataululla ja kuka tekee lopullisen päätöksen. Lisäksi osallistumisen ja vaikuttamisen tuloksista tulee kertoa perustellen osallistujille. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujille kerrotaan, miten osallistuminen on vaikuttanut ratkaisuun tai miksi sen mukaan ei ole voitu toimia.

Kun nuorelle syntyy tunne, että hänen mielipiteillään ja näkemyksillään on merkitystä ja oma kunta tuntuu oikeasti omalta, se nostaa halukkuutta ja kiinnostusta osallistua uudelleen. Myös kunnan elinvoiman kannalta on tärkeää, että nuoret pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.

Osallistumisen tulee olla aina vapaaehtoista. Samalla on toimittava haavoittuvassa asemassa olevien nuorten toiveiden ja tarpeiden huomioimiseksi. Myös syrjäänvetäytyvien, arkojen ja ujojen nuorten näkemykset on huomioitava osallistumismenetelmiä kehittämällä. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet nuoret osallistuvat ja vaikuttavat. Tämän vuoksi oleellista on kiinnittää huomiota osallistumisen tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen niin nuorten kesken kuin suhteessa muihin kuntalaisiin.

Kunnan viranhaltijan ja työntekijän tehtävänä on paitsi kannustaa ja tukea kaikkia nuoria osallistumaan ja toteuttamaan omaehtoista toimintaa, myös osaltaan tunnistaa ja poistaa käytänteitä ja rakenteita, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvioisuutta ja syrjintää. Osallistuessaan nuorten on voitava ilmaista mielipiteitään turvallisessa ja heitä kunnioittavassa ilmapiirissä eikä heitä saa yrittää ohjailla aikuisten toivomaan suuntaan.

Kriteerit

  • Osallisuus on vallan ja vastuun jakamista
  • Nuorten osallistuminen on tasa-arvoista ja yhdenvertaista
  • Osallistuminen on vapaaehtoista ja nuorten vapaata mielipiteen ilmaisua tuetaan

Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa

Nuorten toiveissa, kiinnostuksessa, voimavaroissa ja valmiuksissa osallistua ja vaikuttaa on eroja, aivan kuten aikuistenkin. Toiset nuoret ovat hyvin tottuneita ja aktiivisia vaikuttaja, toiset taas kaipaavat enemmän rohkaisua ja aikaa sanoakseen mielipiteensä ääneen.

Kannattaa rohkeasti pohtia yhdessä nuorten kanssa heille sopivia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Erilaiset digitaaliset ympäristöt voivat esimerkiksi tarjota aremmille nuorille helpon ja sopivan kanavan päästä ilmaisemaan näkemyksiään, kun osallistuminen on mahdollista anonyymisti. Osallistumisen ja vaikuttamisen muodoissa tulisi olla myös väljyyttä ja muokkautuvuutta, jotta ne jättäisivät tilaa nuorten omalle toimijuudelle.

Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa kunnan palveluihin rajataan helposti vain nuorisopalveluihin, vaikka todellisuudessa esimerkiksi paikallisliikenteen linja-autovuoroilla tai kevyen liikenteen väylillä voi olla suuri merkitys nuorelle siinä pääseekö hän muun muassa kouluun ja oppilaitokseen, harrastuksiin tai vaikka terveyskeskukseen. Siksi on oleellista pohtia nuorten kanssa yhdessä, mitkä asiat koskettavat nuoria ja mihin he haluavat vaikuttaa sekä palveluiden käyttäjinä että mahdollisina tulevina käyttäjinä.

Kriteerit

  • Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen muodot ovat monipuoliset
  • Nuoret vaikuttavat asioihin ja palveluihin, jotka he kokevat merkityksellisiksi

Nuorten osallisuuden edellytysten luominen kuntatasolla

Kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö turvaavat nuorille oikeudet osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kuntalaki säätää nuorten vaikuttajaryhmistä (26 §), perusopetuslaki (47 a §) oppilaskunnista sekä lukiolaki (33 §) ja laki ammatillisesta koulutuksesta (106 §) opiskelijakunnista.

Nuorten vaikuttajaryhmien perustaminen ei yksistään riitä vaan niillä on oltava todellinen mahdollisuus osallistua asioiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden ja päättäjien tulee myös tehdä yhteistyötä vaikuttajaryhmien kanssa. Ryhmien toimintaan pitää olla varattuna riittävät resurssit, jotta esimerkiksi tarvittava perehdytys, ohjaaminen ja koulutus on mahdollista. Nuorten vaikuttajaryhmien tulee saada myös itsenäisesti kehittää toimintaansa eikä olla olemassa vain aikuisten toiveita ja tarpeita varten.

Jotta nuorten osallisuus on luontevaa, säännöllistä ja automaattista, vaatii tämä muutoksia niin asenteissa, käytännöissä, rakenteissa kuin strategiatasollakin. Muutoksessa tarvitaan koulutusta ja perehdyttämistä, jotta työntekijöillä ja viranhaltijoilla on tarvittava osaaminen. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin vaan osaamista ja asiantuntijuutta nuorten osallisuudesta on niin yksityisellä sektorilla kuin järjestöissä ja yhdistyksissä. Jotta yhteistyö nuorten osallisuuden osalta olisi eri organisaatioiden kanssa olisi tuloksellista, on hyvä sopia yhteisesti sen tavoitteista ja kehittämisestä.

Viestintä on keskeisessä asemassa, kun nuorten osallisuutta kehitetään kuntatasolla. Nuorten kannalta tärkeää on kiinnittää huomiota oikeisiin kanaviin ja viestinnän saavutettavuuteen. Kunnantalon ilmoitustaulu tai kunnan verkkosivut tavoittavat harvoin nuoria. Nuoret kannattaa ottaa mukaan viestinnän suunnitteluun ja tekemiseen, jotta se olisi mahdollisimman nuorten näköistä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) edellyttää, että viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten on tehtävä verkkopalvelunsa ja mobiilisovelluksensa saavutettaviksi kaikille. Selkeä ja ymmärrettävä viestintä on arjessa pieniä tekoja siitä, haluanko omalta osalta vaikuttaa siihen, että toinen ymmärtää ja voi olla tasavertainen keskustelukumppani.

Kriteerit

  • Nuorten vaikuttajaryhmät ovat osa päätöksentekojärjestelmää
  • Osallisuuden vahvistaminen kuuluu kaikille toimialoille
  • Nuorten osallisuuden kehittämiseksi kunta tekee yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa
  • Viranhaltijat ja työntekijät saavat koulutusta nuorten osallisuudesta
  • Nuorille suunnattu viestintä vastaa heidän toiveitaan ja tarpeitaan

Lataa nuorten osallisuuden laatukriteerien juliste (pdf)

Taustaa

Nuorten osallisuuden laatukriteerit on kehitetty osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa nuorisoalan osaamiskeskustoimintaa vuosina 2018–2019. Ministeriön valitsemien kahdentoista osaamiskeskuksen tehtävänä on kehittää ja edistää nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti.

Osallisuuden osaamiskeskuksen muodostavat Kehittämiskeskus Opinkirjo, Nuorten Akatemia ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. Yhteenliittymän tarkoituksena on lisätä ymmärrystä, tietoa ja valmiuksia nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen sekä toteutumiseen julkishallinnossa. Nuorten osallisuuden laatukriteerien tuottaminen on ollut yksi osa osallisuuden osaamiskeskuksen tehtäviä. Päävastuu kriteerien laatimisesta on ollut Opinkirjolla.

Voimassa olevan lainsäädännön lisäksi kriteerien laadinnassa on käytetty apuna kirjallisuutta, ja niiden kehittämiseen ja kommentointiin ovat osallistuneet eri vaiheissa nuoret, kunnat ja järjestöt. Kehittämistyössä ovat olleet mukana seuraavat tahot: ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään (STN 2018-2023), Celia, Espoon nuorisopalvelut, Haminan kaupungin nuorisopalvelut, Helsingin nuorisopalvelut, Invalidiliitto, Keravan nuorisopalvelut / Osaamista osallisuuteen -hanke, Nuori kirkko, nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä Navi, Nuorten Suomi, oikeusministeriö, Oulun kaupungin nuorisopalvelut, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Tampereen reaalilyseon lukiolaiset, Tuusulan kunta sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton tilaisuuksiin osallistuneet nuorisovaltuutetut ympäri Suomea.

Lähteet

Gretschel, Anu & Kiilakoski, Tomi (2012). Demokratian oppitunti: Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto: Helsinki.

Gretschel, Anu & Kiilakoski, Tomi (toim.) (2007). Lasten ja nuorten kunta. Julkaisuja 77. Nuorisotutkimusseura: Helsinki.

Hipp, Tiia ym. (2018). Nuorten äänen pitää kuulua! Nuorten osallisuus päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 6/2018.

Wilenius-Rouvinen, Päivi (2014). ”Kohti osallisuutta – mikä estää, mikä mahdollistaa”. Teoksessa Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: Joensuu.

Kuntalaki 410/2015 (Finlex)

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 (Finlex)

Lukiolaki 714/2018 (Finlex)

Nuorisolaki 1285/2016 (Finlex)

Perustuslaki 731/1999 (Finlex)

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (Unicef)