Osallisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii aikuisilta tietoista tahtoa ja konkreettisia tekoja. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle, vaan sen on näyttävä kunnan arjessa ja päätöksenteon rakenteissa.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli (LYK) tarjoaa kunnille käytännön työkalun lapsen oikeuksien edistämiseen ja lasten osallisuuden vahvistamiseen.
Lasten osallisuutta systemaattisesti
Monissa kunnissa osallisuus toteutuu jo monipuolisesti: oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja lapsiparlamentit ovat vakiintuneita käytäntöjä. Arjen osallisuus on vahvistunut varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisopalveluissa ja muissa palveluissa.
Silti kaikkien lasten ääni ei vielä kuulu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla, ja osallisuuden kokemuksia on parannettava.
“Aikuiset eivät ota lapsia tarpeeksi hyvin huomioon päätöksenteossa. He voisivat kuunnella lapsia paremmin.”– Nuori, UNICEFin kysely Suomessa 2025
Tällä hetkellä 59 kuntaa toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia UNICEFin tuella. Malli auttaa tunnistamaan, missä ja kenen ääni jää helposti kuulumatta. Malli auttaa parantamaan osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja kannustaa toteuttamaan esimerkiksi osallistavia kyselyitä ja yhteiskehittämisestä sekä perustamaan vaikuttajaryhmiä.
Lasten näkemykset johtavat muutoksiin
Lapsiystävällinen kunta -malliin osallistuvat kunnat aloittavat työnsä laajalla nykytilakartoituksella lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kartoituksiin on tähän mennessä osallistunut yli 40 000 lasta.
Tulosten pohjalta on toteutettu konkreettisia parannuksia, kuten turvallisempia leikkipaikkoja ja toimia kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. Osallisuus ei ole enää vain yksittäisiä projekteja, vaan osa kunnan pysyvää toimintakulttuuria.
Lapset ovat osallistuneet esimerkiksi rehtorien rekrytointeihin, lautakuntatyöhön ja lapsivaikutusten arviointeihin. Kokemuksemme mukaan lasten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja arviointiin parantaa palveluiden laatua ja lapset itse näkevät, miten asioita kehitetään yhdessä.
Moninaisten lasten ääni kuuluviin
Lapsiystävällinen kunta -malli painottaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten näkökulmien kuulemista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vammaisten lasten, sateenkaarinuorten ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten kokemukset tulevat näkyviin ja huomioiduiksi.
Kun kunnat mahdollistavat osallistumisen eri taustoista tuleville lapsille, ne tukevat yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.
“Kokenutta virkamiestäkin hätkähdyttivät nuorten puhuttelevat puheenvuorot. Verrattuna kyselyiden ja tilastojen tuottamaan massatietoon, näissä tuli aivan uutta tietoa.” – Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori
Osallisuus synnyttää toimijuutta ja luottamusta
Osallisena jokainen lapsi tulee huomatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Hän saa mahdollisuuksia saada tietoa, toimia ja vaikuttaa. Kun lapset näkevät, että heidän näkemyksiään halutaan kuulla, heidän mielipiteillään on merkitystä ja osallistuminen johtaa muutoksiin, syntyy halu osallistua jatkossakin.
Osallisuuden kokemukset lisäävät luottamusta julkisiin toimijoihin ja päätöksentekoon, mikä on tärkeää demokratian toimivuuden kannalta.
Osallisuus on lapsen ja nuoren oikeus, mutta sen toteutuminen edellyttää aikuisilta aktiivista asennetta ja konkreettisia tekoja. Lasten ja nuorten kanssa voimme rakentaa Suomeen yhä toimivampia, yhdenvertaisempia ja elinvoimaisempia kuntia.
Teksti:
Kuva: UNICEF, Markus Sommers
