Digitaalinen osallisuus on osallistumista yhteiskunnan toimintaan hyödyntäen digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluita yksilölle sopivalla tavalla. Se avaa yhdenvertaisia, ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia osallistua ja käyttää palveluja, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muuhun toimintaan.
Yhdenvertainen mahdollisuus olla osallinen ei kuitenkaan toteudu automaattisesti. Digitaalisen osallisuuden yhdenvertaiseen toteutumiseen vaikuttavat esimerkiksi digipalveluiden saavutettavuus, kuten millaista teknologiaa tai digipalvelua on saatavilla ja miten ne toimivat. Yhtä tärkeää on nuoren kokemus osallisuudesta digitaalisissa ympäristöissä ja palveluissa ja että ne sopivat nuorten eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Myös nuoren tiedot, taidot ja osaaminen sekä motivaatio käyttää digitaalisia palveluja tai osallistua osallisuusprosesseihin ovat keskeisessä asemassa. Olennaista on, että nuorelle syntyy kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Lähtökohtana digitaalisen osallisuuden edistämisessä tulee olla nuorten digitaalisen eriarvoisuuden ehkäiseminen. Nuorten parissa toimivien ammattilaisten on hyvä tunnistaa digitaalisuuden mahdollisesti tuomia esteitä ja pyrkiä ehkäisemään niiden syntyä. On tärkeää, että nuorilla on luotettavia ja turvallisia paikkoja ja alustoja digitaalisissa ympäristöissä. Heille tulee tarjota motivoivia ja helppokäyttöisiä digitaalisia kanavia esittää mielipiteitään, keskustella yhteiskunnallisista ja heitä kiinnostavista asioista sekä saada positiivisia osallistumisen kokemuksia. Tällainen alusta on muun muassa oikeusministeriön keväällä 2022 lanseeraama Digiraati, jossa lasten ja nuorten on mahdollista osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on olla lapsille ja nuorille luotettava ja turvallinen alusta keskustella heitä kiinnostavista ja heille tärkeistä asioista.
Digiraati
Digiraati on oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa nuoret voivat osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 1–3 viikon ajan. Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetulla keskustelupalstalla. Näin varmistetaan luotettava ja turvallinen ympäristö keskustelulle.
Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Lopuksi raadissa keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan loppulausuma, joka julkaistaan palvelussa. Loppulausumaa voidaan viedä tiedoksi niille tahoille, joiden on tärkeää kuulla nuorten ääni. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.
Digiraadin käyttöönotto
Digiraadin saa käyttöön suorittamalla ”Digiraati lasten ja nuorten digitaalisen osallisuuden ja vaikuttaminen menetelmänä” -itseopiskelukurssin, jossa perehdytään itsenäisesti Digiraadin käyttöön. Kurssin päätteeksi osallistujalle avautuu mahdollisuus tilata organisaatiolleen Digiraadin käyttöön tunnukset. Kurssin suorittanut pystyy tunnukset saatuaan perustamaan raateja ja perehdyttämään Digiraatiin fasilitaattoreita.
Esimerkkejä Digiraati-keskusteluista ja niiden käyttötarkoituksista
Digiraati-keskusteluita voi järjestää ja niiden loppulausumia käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Digiraati-keskustelujen tuloksilla voi olla ennalta määritelty käyttötarkoitus ja päämäärä tai sitten tavoitteena voi olla nuorten ajatusten kuuleminen erilaisista asioista.
Alle olemme koonneet esimerkkejä keskustelujen toteutuksista sekä Digiraati-keskusteluiden toteuttajista.
- Nuorilähtöiset Digiraadit: nuorilähtöisissä Digiraadeissa aihe on lähtöisin nuorista itsestään tai koskettaa heidän elämäänsä. Aihe voi tulla myös kumppanilta, esimerkiksi järjestöltä tai tutkimusorganisaatiolta. Nuorilähtöisiä raateja toteuttaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalo, jonka vapaaehtoiset myös moderoivat keskusteluita. Nuorten turvatalo osallistuu raadeista viestimiseen ja loppulausumien laadintaan sekä vie raatien sanomaa eteenpäin niille tahoille, joiden on tärkeä kuulla nuorten ääni.
- Kuntalähtöiset Digiraadit: kunnat voivat kuulla nuoria Digiraadeissa esimerkiksi kunnan kehittämiseen tai nuorten toiveisiin liittyen. Kuntaraadeissa on kerätty esimerkiksi nuorten ajatuksia kotikuntansa keskustan turvallisuudesta. Kunnat vastaavat raatiensa toteutuksesta, nuorille viestimisestä sekä loppulausuman laatimisesta.
- Hyvinvointialueiden toteuttamat raadit: hyvinvointialueet voivat osallistaa ja kuulla nuoria esimerkiksi alueensa hyvinvointistrategiasta. Hyvinvointialueiden raadeista vastaa Kohti nuorten hyvinvointialueita –hanke (2022–2024), joka kouluttaa alueita Digiraatien käyttöön. Hyvinvointialueet vastaavat keskustelujen vetämisestä ja nuorten kutsumisesta mukaan raateihin. Voit lukea lisää hyvinvointialueiden Digiraati-kokemuksista täältä.
- Ministeriöiden tai muiden viranomaisten toteuttamat Digiraadit: ministeriöt ja muut viranhaltijat voivat osallistaa nuoria esimerkiksi säädösvalmisteluhankkeiden kuulemisessa tai nuorille ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyen. Ministeriöiden Digiraadin käyttöönoton tuesta vastaa Nuorten Akatemia, joka tukee toimijoita Digiraatien toteutuksessa, fasilitoinnissa, ja raadista viestimisessä. Toteuttaja vastaa keskustelun loppulausuman laatimisesta.
Digiraatiyhteyshenkilöt:
Hyvinvointialueet: Ella Rouhe, ella.rouhe@nuortenakatemia.fi, 050 324 4699
Järjestöt: Satu Rantakärkkä, satu.rantakarkka@redcross.fi, 040 677 2636
Ministeriöt ja muut toimijat: Mikko Sääskilahti, mikko.saaskilahti@nuortenakatemia.fi, 0400 297 820