Kansalaisten tieto ja ymmärrys etnisistä vähemmistöistä on puutteellista, ja niissä on merkittäviä eroja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välillä.

Euroopan unionin tulee kannustaa jäsenvaltioita lisäämään peruskoulutukseen opetusta etnisistä vähemmistöistään ja heidän asemastaan. Unionin tulee kehittää opetusstrategia, joka huomioi etnisten vähemmistöjen kohtaamat haasteet opinnoissa. Unionin tulee perustaa tämän opetusstrategian valmistelua varten erityinen asiantuntijaryhmä, joka koostuu eri etnisten vähemmistöjen edustajista, ja heitä tulee kuulla heihin liittyvien päätösten teossa.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Kaikilla ihmisillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia edetä elämässään johtuen heidän synnyinpaikastaan.

Euroopan unionin tulee suunnata rahoitusta alueellisen yhdenvertaisuuden parantamiseen ERI-rahaston uudelleenjärjestelyn avulla siten, että talouskasvua tukevien tekijöiden lisäksi
resursseja ohjataan nykyistä määrätietoisemmin haja-asutusalueilla asuvien ihmisten koulutus-, työllistymis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Tulosten mittaamisessa tulee talouskasvun sijaan painottaa ihmisten hyvinvoinnin kehitystä. Euroopan Unionin aluekehitysrahaston taloudellisen tuen hakemista tulee sujuvoittaa ja päätöksissä tulee ottaa
huomioon päätösten vaikutukset erityisesti haja-asutusalueiden nuorten elämään. Hajaasutusalueiden tietoliikenneyhteyksiä tulee kehittää alueellisten erojen muodostaman haitan tasaamiseksi.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Mitä uutta EU:n pitää tehdä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi?

EU:n tulee ottaa selvä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Koskemattomien luonnonpuistojen lisääminen ja jo olemassa olevien laajentaminen on välttämätöntä. Turvataksemme Euroopan monipuolisen luonnon avohakkuita tulee vähentää ja liikennettä kehittää vihreäksi. EU pyrkii ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta tulee lähestyä säästämällä hiilinieluja, eli metsiä. Jokaisen eurooppalaisen tulee oppia koulutuksen ja tiedotusvälineiden kautta, miten juuri hän voi suojella luontoa ja vaikuttaa sen monimuotoisuuteen.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Millaisilla toimilla EU:n tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin?

EU:n tulee laatia varautumissuunnitelma ilmastonmuutoksen haittavaikutusten ehkäisemiseksi asiantuntijoita, kansalaisyhteiskuntaa ja nuoria osallistaen. Suunnitelmassa tulee selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia unionin turvallisuuteen sekä keinoja ilmastonmuutokseen
liittyvien uhkien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Suunnitelma tulee sekä laatia että toimeenpanna välittömästi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokaturvaan, pohjavesiin, siirtolaisuuteen ja taudinaiheuttajien vapautumiseen
ikiroudasta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien yhteydestä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Miten EU:n ja Afrikan kumppanuudesta voi tehdä tulevaisuudessa entistä tasapuolisempaa nuorten tarpeet huomioiden?

EU:n ja Afrikan Unionin välistä kehitysyhteistyötä tulee muuttaa asteittain maakohtaisen kehitystason mukaisesti tasavertaisen taloudellisen yhteistyön suuntaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee edistää tukemalla koulutusta, oppilaskuntatyötä ja nuorten
startup-toimintaa. Molemmat osapuolet hyötyvät, jos EU investoi ensisijaisesti afrikkalaisiin, kestävällä pohjalla toimiviin yrityksiin. Erityisesti tulee välttää sen tyyppistä, enimmäkseen yhtä
osapuolta hyödyttävää toimintaa, jota Kiina Afrikassa harjoittaa. Näin voidaan edesauttaa vihreää siirtymää Afrikassa.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Miten EU voi ottaa kansainvälisen johtoroolin kestävässä kehityksessä?

EU:lla on teknologiset ja taloudelliset valmiudet siirtyä puheista tekoihin ja ottaa todellinen johtorooli kansainvälisessä kestävässä kehityksessä. EU:sta voi tulla entistä vahvempi kansainvälinen vaikuttaja vain, jos se on sisäisesti yhtenäinen. Unionin sisäistä integraatiota tulee tukea, erityisesti tuomalla unionia lähelle nuoria DiscoverEU:n tyyppisillä hankkeilla. Verotuksen painopistettä tulee muuttaa siten, että verotus suosii ekologista kehitystä sekä investointeja vihreään teknologiaan ja liiketoimintaan. Päästötavoitteet tulee asettaa tieteen esittämälle hiilineutraalille tasolle, ja niistä tulee pitää kiinni, jotta yritykset pystyvät luotettavasti toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Lineaarisesta kulutustaloudesta tulee siirtyä asteittain kiertotalouteen, erityisesti kouluttamalla yrityksille taloudellisesti kannattavan kiertotalouden keinoja.

Nuorten työmarkkina-aseman heikkous ja nuorisotyöttömyys

Nuorten työmarkkina-aseman heikkous ja nuorisotyöttömyys ovat Euroopan laajuisia ongelmia. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmaissut tahtonsa konkretisoida kysymystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin avulla, jossa määritellään eurooppalaisille yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille

Komission tulee nostaa nuorten työmarkkinakysymykset prioriteetikseen käyttäen välineenään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Tämä edellyttää visionäärisempää johtajuutta ja sitä, että komissio oikeudellisesti sitovin toimin toteuttaa pilarin takaamia oikeuksia. Vain tällöin nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet työelämässä taataan.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Monimuotoisempi eurooppalainen liikkuvuus

Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia. Kaikki nuoret pitää tavoittaa ja ottaa työelämän siirtymään mukaan osallistavien koulutustoimien myötä. On taattava mahdollisuudet monimuotoisemmalle eurooppalaiselle liikkuvuudelle.

Erasmus+ opiskelijavaihtohaun saavutettavuuden parantaminen, jotta voidaan taata korkeakoulujen yhdenvertaiset edellytykset kansainvälistymiseen. Hankehakujen byrokratiaesteiden purkaminen, jotta myös pienempien järjestöjen ja koulujen asema paranisi.

Kokouksen julkilausuma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Innovaatiot ja kasvuyritykset eivät ole levittäytyneet tasaisesti ympäri unionia. Työvoiman liikkuvuus on tällä hetkellä liian yksisuuntaista.

EU:n tulee tukea taloudellisesti jäsenmaita, joihin työntekijöiden liikkuvuus on vähäisempää. Ehtona on, että maat noudattavat unionin periaatteita ja kykenevät suoriutumaan rahoituksen saavasta hankkeesta.


Keinoihin lukeutuu: Myönnetään EU:n takaamia lainoja kasvuyrityksille, jotka sijaitsevat osissa Eurooppaa, jonne työntekijöiden liikkuvuus on vähäisempää. Kannustetaan korkeakouluja erikoistumiseen eurooppalaisten korkeakouluverkostojen kautta. Luodaan työntekijöille mahdollisuuksia lähteä työskentelemään projektiluontoisesti toiseen EU-maahan.