Nuorille turvallisia oleskelupaikkoja

Julkisissa tiloissa tulee lisätä nuorille turvallisia paikkoja, joissa oleskella, jonne ei oteta esim. päihtyneitä ja jossa paikalla on nuorisotyöntekijöitä tai muita turvallisia, luotettavia aikuisia.

Nuorten mielenterveyspalveluihin enemmän resursseja

Nuorten mielenterveyspalveluihin tulee suunnata lisää resursseja. Jonoja täytyy saada lyhyemmiksi, että hoitoonpääsyä ei tarvitsisi jonottaa pahimmillaan useita kuukausia vaikka tilanne olisi akuutti. Myös työntekijöiden määrää tulee lisätä. Olisi myös tärkeää madaltaa nuorten kynnystä hakeutua avun piiriin.

Koulujen mielenterveyshuoltoon tulee panostaa

Kouluissa tulee panostaa fyysisen terveydenhuollon lisäksi myös mielenterveyden huoltoon. Yksi ratkaisu olisi esimerkiksi oman kouluterveydenhoitajan tai mielenterveysasioihin keskittyvän nuorisotyöntekijän palkkaaminen jokaiseen kouluun.

Parempilaatuista kouluruokaa

Kouluruuan parempi laatu vähentää hävikkiä. Jos ruoka on huonolaatuista, sitä syödään vähän mikä ei myöskään ole terveellistä. Ruuan tulisi myös olla oikein ja hygieenisesti valmistettua.

Sosiaalisen ilmapiirin kehitys ja moninaisuuden tunnistaminen

Kaikille turvallinen yhteiskunta vaatii sosiaalisen ilmapiirin muutosta. Muutos vaatii tekoja niin lainsäädännössä kuin yksilötasolla. Sukupuolten moninaisuus ja yksilön itsemääräämisoikeus tulee olla laissa kirjattuna.  Sukupuolten moninaisuus tulee ottaa huomioon myös esim vaatekaupoissa ja kulttuurimaailmassa. Ennen kaikkea on purettava strereotypioita tukevia rakenteita ja kannustaa yksilöitä toimimaan näiden asioiden eteen.

Opiskelumuotojen ja -välineiden kehittäminen

Edistetään laadukasta oppimista kehittämällä parempia opiskelumuodot sekä panostamalla parempiin opiskeluvälineisiin. Otetaan erilaiset digitaaliset työkalut ja teknologia paremmin käyttöön ja kehitetään etäopetusta.