Arviointikriteeristö kehitettiin vertaisten kesken

Kanuunassa nuorisotyötä kehitetään vertaisverkostoissa, joiden asiantuntijoita ovat kunnissa nuorisotyötä tekevät ammattilaiset. Pääsääntöisesti vertaiskehittäjät osallistuvat myös kehittämistarpeiden määrittelyyn. Kanuunalaiseen kehittämisprosessiin kuuluu olennaisesti kollegoiden mukaan ottaminen ja työn tuotosten arviointi myös kesken prosessia. Kun prosessiin osallistuu suuri joukko nuorisotyön ammattilaisia eri työnimikkeillä ja eri puolelta Suomea, on lopputuloksen jalkauttaminen jo puoliksi tehty. Hyvänä esimerkkinä toimii nuorisotyön arviointikriteereiden työstäminen tarkoitusta varten perustetussa vertaiskehittämisryhmässä.


Osana Kunnallisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan Kyllin hyvän nuorisotyön -arviointipakettia lähdettiin syksyllä 2021 kehittämään nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin mukaista laatukriteeristöä. Nuorisotyön kriteeristön kehittäminen käynnistyi Kanuuna uutiset -uutiskirjeessä julkaistulla avoimella kutsulla lähteä mukaan päivittämään laatukriteerejä. Kanuunan periaatteiden mukaisesti kriteeristöön liittyvät työskentelyt toteutettiin vertaiskehittämisenä. Kanuuna toimi fasilitaattorina ja mahdollistajana ja osaaminen tuli suoraan kentältä eri tehtävissä toimivilta nuorisotyön ammattilaisilta.

Verkostot vertaiskehittämisryhmän tukena


Kanuunalla on useita nuorisotyön ammattilaisille suunnattuja temaattisia kehittämisverkostoja, joista jokaisella on oma kehittämiskohteensa. Tarpeen mukaan perustettavat kehittämisryhmät saavat tukea työhönsä näiltä verkostoilta.


Ennen vertaiskehittämisryhmän työskentelyiden alkua Alueellisen nuorisotyön laatukriteeristön päivitystarpeita määriteltiin laajemmassa arviointiin ja dokumentointiin perehtyneessä Kanuunan verkostossa. Myöhemmin vertaiskehittämisprosessin aikana luovuttiin kriteeristön päivittämisestä ja päätettiin luoda kokonaan uusi. Verkkotyöpaja Arviointi ja dokumentointi -verkoston tapaamisessa toimi alkukartoituksena työskentelylle. Tapaamisessa vahvistui käsitys siitä, että kunnallisen nuorisotyön kentällä on kannatusta nuorisotyön suhdeteorian hyödyntämisestä myös auditointi- ja itsearviointimallin kriteeristön kehittämisessä.


Kehittämiskohteesta kiinnostuneiden, kokeneiden vertaiskehittäjien muodostaman ryhmän tärkeimpiä työskentelytapoja olivat tasavertainen keskustelu, toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen. Yhteisten käsitteiden määrittely vei alussa paljon aikaa. Kriteeristötyöskentely on pitkälti nuorisotyön sanoittamista ja tämän kriteeristön kohdalla eri kuntien näkemysten ja toiveiden yhteensovittamista. Tämä vaatii työskentelyyn osallistuvilta halua tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja läsnäoloa hetkessä. Vertaiskehittämisryhmän tapaamiset sovittiin ryhmäläisten arkityön ehdoilla.

Ihmisiä seisomassa


Ensimmäisellä vertaiskehittämistapaamisella jäsentelimme nuorisotyön suhdeteorian sisältöjä kriteeristöpohjaan nuorisotutkija Tomi Kiilakosken tuella. Pohjatöiksi olimme tutustuneet kuntien ja alueiden Nuorisotyön perussuunnitelmiin (NUPS). Tämän jälkeen edessä oli kriteerien tasokuvausten logiikan hahmottuminen ja ajatusten kääntäminen nuorisotyön käytännön toiminnasta nuorisotyön kasvatuksen laatuun ja kriteerien sisältöjen rakentuminen. Työskentelyssä tukenamme oli nuorisotutkija Eila Kauppinen.

Työversioita muokattiin myös työpajoissa


Nuorisotyön kriteeristön työversiot ovat käyneet jokaisen vertaiskehittämisryhmän tapaamisen jälkeen kommenteilla tai työstettävänä ryhmäläisten taustaorganisaatioissa. Laajemmin kriteeristöä on pyöräytetty kunnallisen nuorisotyön kentällä kolmessa työpajassa. Työpajat toteutettiin Arviointi ja dokumentointi -verkoston ja Yhdenvertaisuusverkoston tapaamisissa.


Vertaiskehittämisryhmäläiset ovat osallistuneet työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Menetelminä käytettiin muun muassa sovellettua learning cafe – ja pienryhmätyöskentelyä. Tuotokset on aina käsitelty vielä yhdessä koko verkoston kesken. Avoimesta keskustelusta on saatu vielä hyviä nostoja kriteeristön kehittämistyöhön. Työpajoista saatu tieto on hyödynnetty suoraan vertaiskehittämisryhmän työskentelyissä. Kriteeristön ollessa melkein valmis se lähetettiin vielä kommenteille Kanuunan eri verkostoissa mukana oleville nuorisotyön ammattilaisille.


Vertaiskehittämisryhmä kokoontui työskentelemään kasvokkain neljä kertaa kahdeksi päiväksi ja kerran päiväksi. Lisäksi kokoonnuimme parin tunnin mittaisiin Teams -tuokioihin viisi kertaa. Pandemia hidasti kriteeristön kehittämisprosessia jonkun verran, mutta ei pysäyttänyt sitä kokonaan. Nuorisotyön kriteeristö valmistui keväällä 2023 ja kiitos siitä kuuluu aktiivisille vertaiskehittäjille.

Kuvat

Pääkuva (kesäkuu): Vasemmalla Ida Rauhala, Eila Kauppinen, Tuula Tissari, Saara Kiiskinen ja oikealla Petra Mäki, Riitta Mikkonen ja Minna Sirviö.

Kuva artikkelissa Takarivistä vasemmalta Petra Sorvasto, Tuula Tissari, Minna Sirviö, Tomi Kiilakoski, Anu Puolanne ja Saara Kiiskinen. Eturivistä vasemmalta: Petra Mäki, Riitta Mikkonen ja Ida Rauhala