Arviointikriteeristö kehitettiin vertaisten kesken

Kanuunassa nuorisotyötä kehitetään vertaisverkostoissa, joiden asiantuntijoita ovat kunnissa nuorisotyötä tekevät ammattilaiset. Pääsääntöisesti vertaiskehittäjät osallistuvat myös kehittämistarpeiden määrittelyyn. Kanuunalaiseen kehittämisprosessiin kuuluu olennaisesti kollegoiden mukaan ottaminen ja työn tuotosten arviointi myös kesken prosessia. Kun prosessiin osallistuu suuri joukko nuorisotyön ammattilaisia eri työnimikkeillä ja eri puolelta Suomea, on lopputuloksen jalkauttaminen jo puoliksi tehty. Hyvänä esimerkkinä toimii nuorisotyön arviointikriteereiden työstäminen tarkoitusta varten perustetussa vertaiskehittämisryhmässä.


Osana Kunnallisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan Kyllin hyvän nuorisotyön -arviointipakettia lähdettiin syksyllä 2021 kehittämään nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin mukaista laatukriteeristöä. Nuorisotyön kriteeristön kehittäminen käynnistyi Kanuuna uutiset -uutiskirjeessä julkaistulla avoimella kutsulla lähteä mukaan päivittämään laatukriteerejä. Kanuunan periaatteiden mukaisesti kriteeristöön liittyvät työskentelyt toteutettiin vertaiskehittämisenä. Kanuuna toimi fasilitaattorina ja mahdollistajana ja osaaminen tuli suoraan kentältä eri tehtävissä toimivilta nuorisotyön ammattilaisilta.

Verkostot vertaiskehittämisryhmän tukena


Kanuunalla on useita nuorisotyön ammattilaisille suunnattuja temaattisia kehittämisverkostoja, joista jokaisella on oma kehittämiskohteensa. Tarpeen mukaan perustettavat kehittämisryhmät saavat tukea työhönsä näiltä verkostoilta.


Ennen vertaiskehittämisryhmän työskentelyiden alkua Alueellisen nuorisotyön laatukriteeristön päivitystarpeita määriteltiin laajemmassa arviointiin ja dokumentointiin perehtyneessä Kanuunan verkostossa. Myöhemmin vertaiskehittämisprosessin aikana luovuttiin kriteeristön päivittämisestä ja päätettiin luoda kokonaan uusi. Verkkotyöpaja Arviointi ja dokumentointi -verkoston tapaamisessa toimi alkukartoituksena työskentelylle. Tapaamisessa vahvistui käsitys siitä, että kunnallisen nuorisotyön kentällä on kannatusta nuorisotyön suhdeteorian hyödyntämisestä myös auditointi- ja itsearviointimallin kriteeristön kehittämisessä.


Kehittämiskohteesta kiinnostuneiden, kokeneiden vertaiskehittäjien muodostaman ryhmän tärkeimpiä työskentelytapoja olivat tasavertainen keskustelu, toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen. Yhteisten käsitteiden määrittely vei alussa paljon aikaa. Kriteeristötyöskentely on pitkälti nuorisotyön sanoittamista ja tämän kriteeristön kohdalla eri kuntien näkemysten ja toiveiden yhteensovittamista. Tämä vaatii työskentelyyn osallistuvilta halua tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja läsnäoloa hetkessä. Vertaiskehittämisryhmän tapaamiset sovittiin ryhmäläisten arkityön ehdoilla.

Ihmisiä seisomassa


Ensimmäisellä vertaiskehittämistapaamisella jäsentelimme nuorisotyön suhdeteorian sisältöjä kriteeristöpohjaan nuorisotutkija Tomi Kiilakosken tuella. Pohjatöiksi olimme tutustuneet kuntien ja alueiden Nuorisotyön perussuunnitelmiin (NUPS). Tämän jälkeen edessä oli kriteerien tasokuvausten logiikan hahmottuminen ja ajatusten kääntäminen nuorisotyön käytännön toiminnasta nuorisotyön kasvatuksen laatuun ja kriteerien sisältöjen rakentuminen. Työskentelyssä tukenamme oli nuorisotutkija Eila Kauppinen.

Työversioita muokattiin myös työpajoissa


Nuorisotyön kriteeristön työversiot ovat käyneet jokaisen vertaiskehittämisryhmän tapaamisen jälkeen kommenteilla tai työstettävänä ryhmäläisten taustaorganisaatioissa. Laajemmin kriteeristöä on pyöräytetty kunnallisen nuorisotyön kentällä kolmessa työpajassa. Työpajat toteutettiin Arviointi ja dokumentointi -verkoston ja Yhdenvertaisuusverkoston tapaamisissa.


Vertaiskehittämisryhmäläiset ovat osallistuneet työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Menetelminä käytettiin muun muassa sovellettua learning cafe – ja pienryhmätyöskentelyä. Tuotokset on aina käsitelty vielä yhdessä koko verkoston kesken. Avoimesta keskustelusta on saatu vielä hyviä nostoja kriteeristön kehittämistyöhön. Työpajoista saatu tieto on hyödynnetty suoraan vertaiskehittämisryhmän työskentelyissä. Kriteeristön ollessa melkein valmis se lähetettiin vielä kommenteille Kanuunan eri verkostoissa mukana oleville nuorisotyön ammattilaisille.


Vertaiskehittämisryhmä kokoontui työskentelemään kasvokkain neljä kertaa kahdeksi päiväksi ja kerran päiväksi. Lisäksi kokoonnuimme parin tunnin mittaisiin Teams -tuokioihin viisi kertaa. Pandemia hidasti kriteeristön kehittämisprosessia jonkun verran, mutta ei pysäyttänyt sitä kokonaan. Nuorisotyön kriteeristö valmistui keväällä 2023 ja kiitos siitä kuuluu aktiivisille vertaiskehittäjille.

Kuvat

Pääkuva (kesäkuu): Vasemmalla Ida Rauhala, Eila Kauppinen, Tuula Tissari, Saara Kiiskinen ja oikealla Petra Mäki, Riitta Mikkonen ja Minna Sirviö.

Kuva artikkelissa Takarivistä vasemmalta Petra Sorvasto, Tuula Tissari, Minna Sirviö, Tomi Kiilakoski, Anu Puolanne ja Saara Kiiskinen. Eturivistä vasemmalta: Petra Mäki, Riitta Mikkonen ja Ida Rauhala

Kaikki aiheet ovat nuorten aiheita hallitusohjelmassakin

Uudessa hallitusohjelmassa sanotaan, että osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Petteri Orpon hallitus suunnittelee vahvistavansa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassamme ennakkoluulottomalla otteella. Hallitus aikoo valmistella ja toimeenpanna demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kansallisen ohjelman, jossa erityistavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen – tämä kuulostaa meistä hyvältä! 

Demokratiassa päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää on ottaa mukaan heitä, joita päätökset koskettavat niin suunnittelu-, toteutus- kuin arviointivaiheessa. Muun muassa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Diakonissalaitos ovat peräänkuuluttaneet nuorivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa julkisessa päätöksenteossa, lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi.

Nuorivaikutusten arviointi on ensiaskel nuorten osallisuuden merkityksen tunnistamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa päätöksentekoon. On ymmärrettävä, kuinka päätökset erilaisiin täysi-ikäisiin nuoriin erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa vaikuttavat. Tämän jälkeen nuoria on hyvä kuulla ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Näin päätöksenteosta, kehittämistyöstä ja säädösvalmistelusta saadaan kestävää. 

Nuorten kanssa voi ja pitää työskennellä monien, käytännössä kaikkien teemojen parissa, mitä tuore hallitusohjelma esittelee. Emme näe että hallitusohjelmassakaan olisi erikseen nuorten ja aikuisten aiheita. Onneksi nuorten merkitystäkin korostetaan uudessa hallitusohjelmassa: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee”. Tähän blogiin poimimme esimerkkejä teemoista, joiden pariin nuoret olisi pyydettävä eri tavoin mukaan yhteiskehittämään ja kuultavaksi. 

Terveys, hyvinvointi ja liikunta

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan. Palveluiden painopistettä siirretään raskaammista palveluista kohti ja konkreettisia toimia ihmisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tehdään. Nuorten näkemykset palvelurakenteen uudistamisesta on saatava käyttöön. Hallitus aikoo edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on tarkoitus suunnata määrätietoisia toimia. Lainsäädännöllä aiotaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Nuoria voi ja tulee ottaa mukaan näiden uudistusten suunnitteluun, sillä nuorille tehdyissä kyselyissä (esim. VANUPO) mielenterveysasiat nousevat selvästi esille.

Liikunta on keskeinen lääke mielenterveyden ylläpitämisessä, ja perusopetuslakiin ollaankin lisäämässä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään, ulkoilulaki uudistetaan sekä harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan – näissä teemoissa on aikuisten ja nuorten väliselle yhteistyölle sijaa.

Nuoria on syytä kuulla myös, kun mietitään päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien nuorten auttamista tai kehitetään itsemurhia, huumeidenkäyttöä ja huumekuolemia ehkäiseviä toimia. Kun hallitus päivittää säädöksiä liittyen kouluterveydenhuollon palveluihin, nuorten on luonnollista olla työssä mukana. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten niin sanotussa Etelä-Karjalan mallissa. Tästä pitää keskustella nuorten kanssa. Samoin kun selvitetään väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuutta tai uudistetaan keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Hallitus on suunnittelemassa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ja muutokseen ollaan ottamassa ”mukaan koko yhteiskunta lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka”. 

Koulunkäynti, opiskelu, työ ja talous

Hallitus on käynnistämässä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi – tätä kannattaa tehdä yhdessä koululaisten kanssa. Hallitus aikoo vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta ja tarkentaa työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden kesken; tähän työhön on hyvä pyytää nuoria mukaan. Myös esimerkiksi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan, mikä kuulostaa myös nuorten kanssa yhdessä tehtävältä uudistukselta.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä tullaan myös huomioimaan tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia; nuoret on hyvä saada mukaan tähänkin kehitystyöhön, sillä heitä jos keitä asia koskettaa. Toisaalta hallitus tulee tekemään lainsäädäntömuutoksia, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja esimerkiksi rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Tätäkin uudistusta on luonnollista pohtia yhdessä asianosaisten eli nuorten kanssa. 

Hallitus tulee myös toteuttamaan työn kannattavuutta parantavan perusturvan uudistuksen ja muokkaa sosiaaliturvaa ja etuuksia; työmarkkinatuen uudistus, toimeentulotuen kokonaisuudistus sekä opinto- ja asumistuen uudistukset ovat kaikki nuoria ja nuoria aikuisia koskettavia, tärkeitä teemoja, joissa yhdessä työskentely ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä. Palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamisessa sekä uusien yrittäjyyden muotojen tunnistamisessa on yhteistyön ja nuorten kuulemisen paikka – nuoret näkevät työelämän, yrittäjyyden ja vapaa-ajan eri tavalla kuin jo työelämässä olleet.

Hallitus aikoo myös panostaa nuorten talousosaamisen edistämiseen ja esimerkiksi velkaantumisen ehkäisyyn sekä ylivelkaantuneiden auttamiseen. Vaalikauden aikana on tarkoitus myös toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen – eli nuorten tulevaisuuteen. Talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä keskustelun aiheita nuorille ja heidän näkemyksiään tulee hyödyntää. Ei sovi unohtaa nuoria myöskään ASP-järjestelmän kehittämisessä – ensiasuntojen hankkijat ovat usein nuoria aikuisia. 

Luonto, ilmasto ja liikenne 

Hallitus on valmistelemassa poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimintaohjelmaa sekä hiilineutraaliusstrategiaa ja ilmastostrategiaa. Nuorille luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymykset ovat ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä mielen päällä. Siksi näiden strategioiden valmistelussa nuorten mielipiteillä ja nuorten huomioimisella on merkitystä.

Joukkoliikenne nousee nuorten kanssa työskennellessä keskeiseksi elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, siksi joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä on hyvä konsultoida nuoria. Mikroliikkumista, mihin esimerkiksi sähköpotkulautaliikenne kuuluu, ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja kaupungeille sekä kunnille ollaan antamassa työkaluja mikroliikkumisen hallintaan. Nuorten näkemykset ovat tässäkin aiheessa arvokkaita.

Turvallisuus ja tasa-arvo

Myös turvallisuuskysymykset löytyvät nuorten prioriteeteissa korkealta. Hallitus tulee kehittämään asevelvollisuutta ja kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa. Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Nuorten pitää voida olla mukana päättämässä itseään koskevissa asioissa liittyen asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen. Samoin Nato-kysymysten ratkomisessa tarvitaan nuorten näkemyksiä. Hallitus tulee myös edistämään rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitys­yhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista – myös näissä teemoissa nuorilla on oma rooli. 

Hallitus on myös laatimassa poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman ja päivittämässä tasa-arvopoliittista selontekoa tavoitteena sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen. Jälleen kerran kyseessä on teema-alue, joka on nuorille erityisen tärkeä. Hallituskaudella tullaan myös laatimaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma, minkä valmistelussa nuorille löytyy luontainen rooli.

Lopuksi 

Nuorten kanssa voidaan toimia monella eri tasolla: nuoria voidaan kuulla ja osallistaa keskusteluihin ja päätöksentekoon, mutta nuoret voivat olla myös aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina! On tärkeää, että vaikuttamaan pääsevät sekä ns. tavalliset, monenlaiset nuoret että ns. edustukselliset nuoret.

Nuorisovaltuustojen rooli kasvanee tulevaisuudessa, sillä hallitus haluaa edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Monenlaisia nuoria tavoitetaan koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. On tärkeää tukea nuorten parissa toimivia aikuisia, kuten nuoriso-ohjaajia ja opettajia, kannustamaan nuoria osallistumaan. Myös tähän järjestöillä on hyviä keinoja ja työkaluja tarjolla.

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön, ja tarvittaessa kysymään apua osallisuustyön käytännön toteuttamiseen alalla toimivilta kolmannen sektorin organisaatioilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallisuuden osaamiskeskus on yksi monista toimijoista, joka voi auttaa. Toivotamme hyvää uutta hallituskautta!

Kirjoittajina ovat Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Mikko Sääskilahti ja osallisuusasiantuntija Antti Ollikainen, jotka molemmat työskentelevät Osallisuuden osaamiskeskuksessa.

Teksti julkaistu aiemmin Nuorten Akatemian nettisivuilla.

Keväinen Kööpenhamina nuorten ehdoilla

Festivaali

Osallisuuden osaamiskeskus (OSKE) osallistui 21.-22.4.2023 Kööpenhaminassa järjestetyille
Ungdommens Folkemøde NORD nuorten demokratiafestivaaleille. Ungdommens Folkemøde NORD on
demokratiafestivaali, jossa pohjoismaiden nuoret jakavat kokemuksia ja inspiraatiota työpajoissa,
keskusteluissa ja ohjelmissa. Kahden päivän aikana käsiteltiin yhdessä järjestöjen ja aktivistien kanssa
useita Pohjoismaiden haasteita.

Ungdommens Folkemøde on aiempina vuosina ollut osa suurempaa Folkemøde-festivaalia, joka on
Suomi-areenan tyyppinen Tanskan yhteiskunnallinen festivaali, jossa poliitikot, järjestöt ja kansalaiset
kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna järjestetty itsenäinen
Ungdommens Folkemøde NORD on pilottiprojekti, jolla on tavoitteena tulla uudeksi vuosittain
toistuvaksi tapahtumaksi ja kiertää eri pohjoismaita.

Ungdommens Folkemøde NORDin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua
yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Festivaalilla on monenlaisia tapahtumia,
kuten paneelikeskusteluja, työpajoja ja luentoja, joissa käsitellään erilaisia aiheita. Tänä vuonna aiheina
olivat erityisesti vastuullisuus ja tulevaisuus, identiteetti ja tasa-arvo sekä hyvinvointi ja luovuus.

Nuoret nauttivat festarin rennosta tunnelmasta sään hemmotellessa. Festarialue sijaitsi urbaanilla
nuorille tarkoitetulla alueella Fredriksbergin laidalla. Tunnelmaa siivitti mm. livemusiikki, katuruoka sekä
Kööpenhaminalle ominainen katutaide.
OSKEa edusti Nuva ry:n sekä SPR:n Nuorten turvatalon Digiraadin työntekijät Susanna, Ee ja Henriikka.
Pisteellä nuoret kirjoittivat viestejä päättäjille sekä viihdyttiin mielenkiintoisten keskustelujen ja
esitysten äärellä.

Samat huolet

Pohjoismaat tunnetaan yleisesti korkeasta elintasosta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja vakaasta
taloudesta. Vaikka nuorilla onkin Pohjoismaissa monia etuoikeuksia, heillä on myös samankaltaisia

huolia ja viestejä päättäjille kuin Suomessa ja muuallakin maailmassa. OSKE pyysi omalla pisteellään
festivaalivieraita jättämään terveisensä ja ratkaisuehdotuksia päättäjille.

Ylivoimaisesti päättäjiltä toivotaan tekoja, ei tyhjiä puheita ja lupauksia:

”Hyvät maailman johtajat, missä on muutos?
Etsin sitä kaikkialta mutta ei jälkeäkään.
Miksi puhutte asioiden aikaansaamisesta mutta
silti ette tee mitään ja vain valitatte.
Olkaa hiljaa ja tehkää sen sijaan jotain. Koska NUORET
alkavat suuttua ja haluavat muutosta!
Olkaa maailman johtajia, joita kuvittelette olevanne, sillä nyt se tuntuu selvältä unelta.
-Turhautunut nuoriso”

”Dear world leaders
Where’s the change?
Looking everywhere but no trace.
Why are you speaking of accomplishing things.
Yet you do nothing and stil complain.
Please keep quiet and start doing some things. Because YOUTH
are getting angry and looking for change!
Be the world leaders you picture to be as of now it feels like a lucid dream,
-frustrated youth”

”Lopettakaa maapallomme tuhoaminen!” kirjoittaa yksi nuori. Kirjeitä kirjoitettiin suoraan päättäjille,
niin pitkiä kuin lyhyitä, mutta monet nuoret ilmaisivat viesteissään turhautumistaan sekä huolta
tulevaisuudesta. Nuoret vaativat tekoja päättäjiltä ja pyytävät, että myös nuoria kuullaan
päätöksenteossa.

Monet nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen
edistämisestä. Nuoret haluavat, että päättäjät tekevät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen
torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Huolissaan ollaan elämän epävarmuudesta ja tulevaisuuden
mahdollisuuksista.

Nuoret haluavat myös olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. He
haluavat, että päättäjät ottavat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa ja että heillä on
mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Pohjoismaiden nuoret käyttävät erilaisia tapoja viestittääkseen huolensa ja toiveensa päättäjille.
Sosiaalinen media, mielenosoitukset ja nuorisovaltuustojen toiminta ovat esimerkkejä siitä. Nuoret
haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuttaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

Alkuperäiskansojen nuoret mukaan päätöksentekoon

OSKE jakoi esittelykonttinsa Grönlannin Punaisen Ristin nuorten ja AVALAK Kobenhavn – Grönlannin
opiskelijat Kööpenhaminassa kanssa. Grönlannin nuoret kertoivat lavaohjelmassaan, miten
alkuperäiskansojen nuorten huolet Pohjoismaissa eroavat jonkin verran muiden nuorten huolista.
Alkuperäiskansojen nuoret kohtaavat usein haasteita, jotka liittyvät heidän kulttuuriperintöönsä,
identiteettiinsä ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Samoja haasteita kokevat myös saamelaisnuoret.

Monet nuorista ovat huolissaan oikeudestaan säilyttää ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. He haluavat, että
heidän kulttuuriperintönsä ja perinteensä tunnustetaan ja kunnioitetaan yhteiskunnassa. Moni on
huolissaan myös siitä, että heidän kielensä ja perinteensä saattavat hävitä sukupuuttoon.

Alkuperäiskansojen nuorten yhteiskunnallinen asema on usein haastava. Monet alkuperäiskansojen
nuoret elävät syrjäisillä alueilla, joilla on vähän työpaikkoja ja palveluita. Heillä voi olla myös vaikeuksia
päästä koulutukseen tai saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä voi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja
vaikeuksiin löytää merkityksellistä tekemistä.

Lisäksi monet alkuperäiskansojen nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä.
Monet yhteisöt ovat riippuvaisia luonnosta ja elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen käyttöön.
Nuoret haluavat varmistaa, että nämä luonnonvarat ovat käytettävissä myös tuleville sukupolville.

Alkuperäiskansojen nuoret käyttävät monia eri tapoja ilmaistakseen huolensa ja vaikuttaakseen
yhteiskuntaan. Monet nuoret ovat mukana järjestöissä ja yhteisöissä, jotka työskentelevät
alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. He ovat myös mukana vaikuttamassa päätöksentekoon ja
haluavat varmistaa, että heidän äänensä kuullaan.

On tärkeää, että alkuperäiskansat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja että heillä
on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhteiskunnan on myös tärkeää varmistaa, että
alkuperäiskansat saavat tarvitsemansa palvelut ja että heidän kulttuurinsa ja perinteensä säilyvät ja
kunnioitetaan.

Kohtaamisia ja turvallista arkea – nuorten viestejä aikuisille kevään työpajoista

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.

Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.

Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.

”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”

nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta

Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.

Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.

Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa

Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.

”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”

nuoren kommentti työpajassa

Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.

Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.

Uudet konseptit ja tutut kasvot

Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.

Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.

”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”

– palautetta työpajasta

Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.


Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.

Tämä blogi on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 23.05.2023.

Lasten ja nuorten kuuleminen osana Espoon seurakuntien strategiaprosessia

Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.    

Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.  

Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.

Strategian valmistelu

Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.  

Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita.​ Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).

Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.

Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:

1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä

2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä

3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä

4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa

5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta

6. Kannamme vastuuta luomakunnasta

7. Toimitila-ajattelumme uudistuu

8. Verkostomme vahvistuvat                                        

Kuulemisen toteutus

Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso. 

Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät. 

Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä. 

Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta

Varhaiskasvatusikäiset 

  • 2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
    • Millainen on turvallinen paikka?
    • Miten olla ystävä toiselle?
    • Millaisessa kirkossa on hauska olla?
    • Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
  • Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat​ toimintaa.

Rippikouluikäiset

  • 14–15-vuotiaiden kysymykset:
    • Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
    • Millaiseen kirkkoon on hyvä kuulua?
    • Millaiseen nuorisotoimintaan haluaisit osallistua?
    • Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
  • Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa​. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.

Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.

Kuulemisen keskeisiä löytöjä

  • Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.  
  • Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan. 
  • Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt. 
  • Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. 
  • Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. 
  • Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.   
  • Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset). 
  • Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.  
  • Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”. 
  • Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).  

Kuulemisen vaikutukset

  • Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
  • Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
  • Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
  • Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
  • Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
  • Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
  • Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.

Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. ​Esimerkki partiolaisten työskentelystä.

The kiteytys 

Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.  

Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.

Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen.  Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.

Osallisuuden osaamiskeskus NUORI2023-messuilla, tule moikkaamaan!

Osallisuuden osaamiskeskus osallistuu NUORI2023-messuille. Messupisteemme löydät Nuori-messuilla numerolla 55. Tässä tärppiblogissa kerromme, miksi kannattaa pysähtyä pienten tarjoilujen lisäksi kannattaa pysähtyä jutulle! Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen omaan ympäristöön toteutuu hyvin usein aikuisten asettamissa raameissa. Toimintamallit nuorten mukaan ottamiseen päätöksentekoon vaihtelevat Suomessa suuresti. Osallisuuden osaamiskeskus on edistänyt nuorten osallisuutta viimeisen kolmen vuoden aikana julkishallinnossa törmäyttämällä kunnissa nuoria ja viranhaltijoita ja päättäjiä ja auttanut kuntia ympäri Suomen luomaan nuorilähtöisiä toimintamalleja.

Esittelemme messupisteellä kokemuksia oikeusministeriön uudesta Digiraati-alustasta.

Digiraati on verkkopalvelu, jossa voit osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Palvelu on oikeusministeriön hallinnoima ja tällä hetkellä kehitysvaiheessa.

Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa digiraatikeskusteluja nuorille ja avustaa järjestöjä ja julkisia toimijoita kuten kuntia ja ministeriöitä Digiraadin käyttöönotossa. Messupisteellä kerromme kokemuksia Digiraadeista sekä tuomme nuorten ääntä aiheista, joista Digiraadeissa on keskusteltu.

Digiraadin käyttöönoton itseopiskelumateriaali julkaistaan Nuoripäivien jälkeen 24.4.!

Tavoitteena parantaa päättäjien ja viranhaltijoiden kykyjä ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon ja vahvistaa nuorten vaikuttamisen taitoja

Olemme kouluttaneet kuntien johtavia viranhaltijoita ja päättäjiä nuorten osallisuuden edistämisessä sekä fasilitoineet yhteiskehittämistyöpajoja, joissa nuoret ja kuntien viranhaltijat ja päättäjät ovat yhdessä kehittäneet ratkaisuja osallisuuden edistämiseen. Lisäksi olemme tukeneet ministeriöitä nuorten kuulemisessa valtakunnallisesti.

Yhtenä osaamiskeskuksen tavoitteena on myös vahvistaa nuorten taitoja vaikuttaa sekä kerätä 1000 ratkaisua nuorilta päättäjille. Messupisteellä esittelemme, mitä ratkaisuja nuoret ovat nostaneet ja mitä kokeiluja päättäjät ja nuoret yhdessä ovat kunnissa lähteneet toteuttamaan!

Messupisteellämme pääset keskustelemaan nuorten osallisuuden edistämisestä.

Jos sinua kiinnostaa Digiraadin kokeileminen omassa organisaatiossasi, tarvitset tukea nuorten osallisuuden edistämiseen omassa organisaatiossasi tai vinkkejä ja kokemuksia kuinka nuorten ääni kuuluu paremmin päätöksenteossa, tule moikkaamaan meitä NUORI2023-messuilla!

Lisätietoa:

Antti Ollikainen
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 3384485

Pirjo Kovalainen
pirjo.kovalainen@ouka.fi
+358 44 703 8303

Henriika Lassinharju
henriika.lassinharju@redcross.fi
+358 40 1685728

Kuva: Antti Närhi /Allianssi ry

Digiraati apuna nuorten kuulemisessa –
lue opit hyvinvointialueiden kokeiluista

Hyvinvointialueet, kunnat, ministeriöt ja monet muut organisaatiot haluavat kuulla nuoria erilaisissa asioissa. Yksi keino siihen on Digiraati, oikeusministeriön ylläpitämä uusi, vielä kehitteillä oleva verkkopalvelu. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on tukenut ensimmäisiä hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluja. Kokosimme piloteista tärkeimmät opit talteen Digiraadista kiinnostuneille.

Digiraadissa nuoret keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta anonyymisti ja ohjatusti suljetulla verkkoalustalla noin viikon tai kahden ajan. Keskustelun pohjalta fasilitaattorit laativat loppulausuman eli anonyymin yhteenvedon keskustelussa nousseista näkemyksistä. Julkinen loppulausuma välitetään päättäjille ja muille, joiden olisi hyvä kuulla nuorten ajatuksia aiheesta.

Nuoret ovat erilaisia eikä mikään yksittäinen työkalu tai vaikuttamiskanava sovi kaikille nuorille. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueet ja muut julkishallinnon organisaatiot tarjoavat monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Anonyymiyden, digitaalisuuden ja keskustelun ohjaamisen vuoksi Digiraati voi sopia monille nuorille, jotka eivät koe erilaisissa vaikuttajaryhmissä toimimista tai esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien kautta vaikuttamista luontevaksi.

Alkusyksystä 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun hyvinvointialueet tarttuivat ensimmäisinä haasteeseen ja ottivat Digiraadin kokeiluun kuullakseen nuorten näkemyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Helmikuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjesti Digiraati-pilotin mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kehittämiseksi. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke oli tukena näiden kokeilujen järjestämisessä, ja kokosimme piloteista tärkeimmät opit Digiraadista kiinnostuneille.

  1. Varaa viestintään aikaa ja paukkuja

Vaikka Digiraati olisi hienosti suunniteltu, siitä ei ole hyötyä, jos viesti siitä ei tavoita nuoria, eikä kukaan ilmoittaudu mukaan keskusteluun. Onkin tärkeää panostaa markkinointiviestintään.

Tuskin kukaan nuori seuraa hyvinvointialueen omia verkkosivuja, some-kanavia tai uutiskirjeitä. Siksi nuoret tavoittaakin paremmin erilaisten verkostojen ja kontaktien avulla. Verkostojen ja kuntakontaktien kartoittaminen Digiraati-viestintää varten on muutenkin hyödyllinen harjoitus, koska yhteyksien vahvistamisesta voi olla hyötyä hyvinvointialueen toiminnassa myös jatkossa.

Selkeä ja visuaalisesti kiinnostava mainoskuva tai vaikkapa video kiinnittää nuoren huomion helpommin kuin aikuismainen sähköpostiviesti. Viestinnän suunnittelussa voi kysyä apua nuorilta itseltään, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Etelä-Pohjanmaalla Digiraatia mainostettiin nuorten itse tekemällä videolla.

Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin nuoret kuulevat digiraadista eri kanavista ja innostuvat ilmoittautumaan mukaan, eli markkinoinnille kannattaa varata kokeilussa reippaasti aikaa. Myös pieni porkkana, vaikkapa viiden euron arvoinen lahjakortti kauppaan tai kioskiin, voi houkutella osallistumaan.

2. Yhdessä tekeminen kannattaa

Digiraadin suunnittelussa ja toteutuksessa päävastuu on usein osallisuustyöstä vastaavalla tai esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ohjaajalla. Ei ole kuitenkaan syytä jättää raatia vain yhden työntekijän harteille. Useamman henkilön kokoonpanolla saadaan eri näkökulmia ja ideoita, mikä vahvistaa kokeilun vaikuttavuutta ja vähentää yksittäisen työntekijän vastuuta.

Koska markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli, olisi hyvä sitouttaa mukaan joku organisaation viestintäyksiköstä. Riippuen keskustelun aiheesta on hyvä pyytää mukaan myös palveluiden kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan mielenterveysaiheisessa Digiraati-kokeilussa mielenterveyspalveluiden kehittäjät olivat itse fasilitoimassa keskustelua, jolloin he pääsivät suoraan kuulemaan nuoria ja kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä palveluihin liittyen. Myös nuoria voi pyytää mukaan Digiraadin suunnitteluun – esimerkiksi nuorisovaltuutetut osaavat usein aikuisia paremmin arvioida, millaiset kysymykset ovat nuorille helposti lähestyttäviä tai millainen viestintä voisi toimia.

Kaikkien ei toki tarvitse olla mukana kaikessa, jotta prosessista ei tule turhan raskasta. Osa kokoonpanosta voi olla mukana vaikkapa vain yhdessä tai kahdessa suunnittelusessiossa, ja vain parin hengen ydintiimi mukana ideoinnista arviointiin saakka. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen johtoa voi olla vaikea saada mukaan suunnitteluun, mutta heidät voi sitouttaa lukemaan loppulausuman.

3. Suunnittele hyvin mutta kokeile rohkeasti

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kliseinen sanonta pätee myös Digiraatiin. Varsinainen keskusteluaika ei ole erityisen hektistä, jos keskustelun runko on mietitty hyvin jo valmiiksi. Toki pitää pystyä reagoimaan keskustelun kulkuun, mutta sekin on helpompaa, jos on etukäteen valmistautunut. Digiraati-pilottien suunnitteluun on tarjolla täydentyvä materiaalipankki ja paljon käytännön apua Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeelta.

Kaikkea ei voi tietää etukäteen, ja Digiraatiakin kannattaa kokeilla rohkeasti. Kaiken ei tarvitse pilotissa mennä suunnitelmien mukaan, ja epäonnistumisistakin voi oppia. Pilotin jälkeen on hyvä pitää yhdessä vielä purkupalaveri, jossa voi reflektoida sitä, mikä meni hyvin, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ja millaisia oppeja kokeilusta jää käteen.

Haluatko kuulla lisää Digiraadista?

Hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluihin liittyen ota yhteyttä Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikköön Ella Rouheeseen (050 324 4699 / ella.rouhe@nuortenakatemia.fi) tai osallisuuden asiantuntija Laura Saartoalaan (044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi). Voit myös ilmoittautua mukaan testaamaan Digiraati-alustaa: bit.ly/hva-digiraati.

Kuntien digiraadeissa tukena on Pirjo Kovalainen (pirjo.kovalainen@ouka.fi), ministeriöiden digiraadeissa Antti Ollikainen (antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi) ja järjestöjen digiraadeissa Satu Rantakärkkä (satu.rantakarkka@redcross.fi). Muiden organisaatioiden edustajana voit ottaa yhteyttä oikeusministeriöön osoitteeseen demokratia.om@gov.fi.

BLOGI: Nuoret osana asukasvuorovaikutusta kuntien eri toimialoilla

Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla. 

Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi. 

Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?

Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen. 

Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.

Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi. 

Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa? 

Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.

Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta. 

Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.

BLOGI: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatii yhteistyötä ja rohkeutta toimia uudella tapaa

Osallisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2022 Ylöjärvellä osallisuuden kehittämisprosessin. Prosessi keskittyi nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämiseen kaupungissa. Osallisuuden kehittämisprosessilla haluttiin yhtäältä ottaa strategian uudistuksessa nuoret mukaan ja toisaalta löytää uusia tapoja edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista Ylöjärvellä. 

Rohkeus kokeilla ja toimialat ylittävä yhteistyö kaupungissa olivat Ylöjärven prosessin suurimmat opit. Mutta millainen prosessi sitten oli ja mitä konkreettista saatiin aikaan? 

Ratkaisuna mm. nuorten ja päättäjien yhteinen ulkoilutapahtuma

Kehittämisprosessi sisälsi keskustelutilaisuuksia, työpajoja, kehittämispäiviä sekä nuorille suunnatun laajan kyselyn. Näiden eri toimenpiteiden avulla törmäytettiin kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä nuoria. Prosessin aikana käytiin läpi mitä nuorten osallisuuden kehittämisellä halutaan kaupungissa saavuttaa, miten asukkaiden osallisuutta voidaan mahdollistaa ja mitä konkreettisia ratkaisuja kaupungissa lähdetään kokeilemaan. 

Ratkaisuina nuoret nostivat osallistumisen mahdollistajina nuorten edustajaryhmät, mutta myös uudenlaiset kohtaamiset sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Osallisuutta ja vaikuttamista päätettiin lähteä edistämään seuraavilla konkreettisilla kokeiluilla: 

  • Vuosittainen Vaikuttamisen päivä -tapahtuma. Tapahtumassa viranhaltijat ja päättäjät jalkautuvat yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
  • Fyysinen tai virtuaalinen palautelaatikko, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä tai sähköisesti Discordissa.
  • Nuorten chat-palvelu kunnan sivuilla, jossa voisi matalalla kynnyksellä anonyymisti esittää ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita.
  • Nettisivu tai appi, jonka toteutuksesta vastaisivat hyvinvointilautakunta yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Sovellus toimisi viestintäkanavana päättäjien ja nuorten välillä.
  • Nuorten ja päättäjien vuotuinen ulkoilutapahtuma. Tapahtumassa voidaan pelata ja ulkoilla yhdessä. Nuorten ja päättäjät vaihtelevat vuosittain kumpi järjestää tapahtuman. Tapahtuma on rento ja hauska, ja sen aikana nuoret voivat kysellä päättäjiltä asioita.

Prosessissa kehitetyistä kokeiluista kaupungissa on toteutumassa päättäjien ja nuorten yhteinen ulkoilutapahtuma, jota nuoret ovat suunnittelemassa, ja johon ollaan yhdistämässä muita aktiviteetteja kohtaamista helpottamaan. Tapahtuman lisäksi prosessin jälkeen kaupunginhallitus päätti nostaa osallistuvan budjetoinnin määrää 50 000 euroon ja ottaa nuoret vahvemmin mukaan ideoimaan, mitä budjetilla kaupungissa tehdään. 

Mitä opittiin nuorten osallisuuden vahvistamisesta?

Turvallisemman tilan periaatteet

Osallisuuden mahdollistaminen kuntapäätöksenteossa lähtee toimintaa ohjaavista arvoista. Ylöjärvellä hyvinvointilautakunnan keskusteluissa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nousivat rohkeus kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten osallistuminen edellyttää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta toimintatavoissa. Konkreettisena toimenpiteenä osallisuuden edistämisessä tunnistettiinkin turvallisemman tilan periaatteiden luominen kaupunkiorganisaatiossa. 

Vuorovaikutuksen tärkeys

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä kunnissa painottuu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutusta voidaan konkreettisesti edistää lisäämällä arkisia kohtaamisia kunnan viranhaltijoiden ja nuorten välillä.  
 
On huomioitava, että nuorten kohtaamisessa on usein hyödynnettävä uudenlaisia tulokulmia kohtaamiseen. Sen sijaan, että toteutettaisiin asukasilta kunnantalolla tai kaupunginkirjastossa, viranhaltijat tai kuntapäättäjät voivat vierailla oppilaitoksissa tai nuorisotiloilla. Kohtaaminen vaatii heittäytymistä, mutta kohtaamiset ja tilaisuudet voidaan järjestää yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten, opettajien ja ohjaajien kanssa. Tuttujen aikuisten läsnäolo myös madaltaa nuorten kynnystä ilmaista mielipiteitään.  
 
Vuorovaikutuksen tulee toimia niin sanotusti molemmissa päissä. Kun lapsilta ja nuorilta kysytään mielipidettä päätöksenteon tueksi, päättäjillä ja viranhaltijoilla on myös velvollisuus viestiä nuorille asioiden etenemisestä. Käytännön työssä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisovaltuuston, oppilaitosten hallitusten tai nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Viestimiseen on syytä panostaa vaikuttamisen jälkeen. Viestiminen nuorille voi tuntua haastavalta, jos heidän vaatimia toimia ei ole voitu toteuttaa. Tämä voidaan taklata perustelemalla selkeästi, miksi päätettiin niin kuin päätettiin.  

Oppilaitosyhteistyö

Ylöjärvellä nuorilta kysyttäessä konkreettisina vaikuttamisen paikkoina nousivat koulut. Sama huomio nostettiin esiin myös hyvinvointilautakunnan keskusteluissa. Käytännön työssä nuorten vaikuttamista voidaan vahvistaa hyödyntämällä oppilaitosten hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä.  
 
Oppilaitoksissa on helppoa vaikuttaa, kun ympäristö ja aikuiset ovat tuttuja. Vaikuttamisen menetelminä voivat toimia keskustelutilaisuudet ja työpajat, mutta myös kevyemmät kyselyt, joihin on helpommin aikaa ja kiinnostusta vastata. Kun yhteistyötä tehdään opettajien kanssa, vaikuttaminen voidaan viedä myös osaksi oppimista, jolloin se palvelee myös osana demokratiakasvatusta. 

Vaikuttamismahdollisuudet lähelle nuoren arkea

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen vaatii kaupunkiorganisaatiossa poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikuttava osallisuustyö ei rajoitu yksittäisen toimen tai toimialan raameihin vaan se tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin toimialasta riippumatta.  
 
Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä toimenpiteistä tavoittaa ja aktivoida nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan rakenteellisista toimintatavoista, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen. Tällöin kysymys ei olekaan siitä, kuinka nuoret saadaan aktivoitumaan olemassa oleviin päätöksenteon rakenteisiin (äänestäminen, valtuustot ja lautakunnat), vaan kuinka rakenteita voidaan yhteistyössä muokata nuorilähtöisemmiksi. Yksinkertaistetusti, kuinka vaikuttaminen viedään lähelle nuorten arkea.  

Ylöjärven osallisuuden kehittämisprosessin viranhaltijoiden ja nuorten yhteiskehittämistyöpajassa käsiteltiin konkreettisesti kohtaamisen dilemmaa. Ratkaisuja kehitettiin paljon, mutta pääperiaatteen voi kiteyttää seuraavaan lainaukseen eräältä työpajan osallistujalta:  

”Aikuisten pitää tulla nuorten lähelle.” 

Teksti on julkaistu myös Nuorten Akatemian blogissa 13.1.2023 sekä tulee osaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottamaa osallisuusteemaista julkaisua.

BLOGI: Vaikuttamiskyselyllä lisää tietoa nuorten vaikuttamistaidoista ja halusta vaikuttaa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Osallisuuden Osaamiskeskuksen työntekijät teettivät yhteistyössä somettaja Ellan ja Helmin kanssa vaikuttamiskyselyn nuorille. Ella ja Helmi jakoivat kyselyä omissa somekanavissaan ja kannustivat nuoria vastaamaan kyselyyn. Somettajat valikoituivat sillä perusteella, että heidän yleisönsä koostui suurimmalta osin nuorista eli tässä tapauksessa alle 18 vuotiaista. Kyselyn teemoina olivat kokemus vaikuttamisesta; sitä mihin haluaisi vaikuttaa ja millä keinoilla.

Vastaajia kyselyyn saatiin 221 nuorta. Taustatietoina heiltä kysyttiin ikää, sukupuolta ja maakuntaa, jossa asuu. Suurin osa vastaajista eli 80 % oli alle 15-vuotiaita ja melkein puolet vastasi olevansa 12-vuotiaita. 91% vastaajista ilmoittivat olevansa naisia. Jokaisesta maakunnasta oli vähintään yksi vastaaja. Naisten suuri osuus ei yllättänyt, koska kyseiset somettajat tavoittavat pääosin vain naisia. Sen sijaan yllätti vastaajien nuori ikä. 

Kyselyssä kysyttiin nuorten kokemusta vaikuttamisesta, kuinka tärkeänä he pitävät vaikuttamista ja mikä olisi nuoren mielestä paras keino vaikuttaa. Vastaajista lähes puolet eli 46% vastasi ettei heillä ole juuri mitään tai yhtään mitään kokemusta vaikuttamisesta. Kuitenkin 99% vastaajista piti vaikuttamista tärkeänä. Vastaajien mielestä paras keino vaikuttaa oli mielipiteen kertominen esimerkiksi somessa (38 %) ja toiseksi eniten nuoret olivat käyttäneet tai halusivat käyttää vaikuttamisen välineenä mielipidekirjoitusta (33 %). 30 % tai yli saivat myös vaihtoehdot ympäristövalinnat (31 %) ja oppilas- tai opiskelijakunnan toimintaan osallistuminen (30 %). Vähiten kiinnostusta herättivät kuntalaisaloite, kansalaisaloite ja puoluetoimintaan osallistuminen, joita vain 5 % nuorista piti hyvänä tapana vaikuttaa.

Avoimissa kysymyksissä kysyttiin sitä mihin nuori on vaikuttanut tai mihin hän tahtoisi vaikuttaa. Vastauksissa toistuu sellaiset teemat kuten se, että vaikuttaminen on tärkeää, koska haluaa muuttaa asioita tai tehdä jotain merkittävää. Vastaajat kertovat myös kuinka asia mihin vaikuttaa ei tarvitse olla edes iso, vaan riittää myös joku pieni asia, johon vaikuttaa esimerkiksi hyvän mielen luominen ympärilleen. Oman mielipiteen kertomista pidettiin tärkeänä ja sen kerrottiin myös mahdollisesti inspiroivan muita kertomaan oman mielipiteensä. Vaikuttaminen koettiin myös mahdollisuudeksi tutustua toisiin ja tehdä yhdessä jotain mukavaa. Osa vastaajista ei kokenut vaikuttamista tärkeäksi ja tähän syynä oli pääasiassa tiedon puute tai se, ettei ollut ikinä itse vaikuttanut.

Johtopäätöksinä kyselystä voi todeta sen, että suurimmalla osalla vastaajista oli kiinnostusta vaikuttamiseen, mutta he kokivat, ettei heillä kuitenkaan ole juurikaan osaamista vaikuttamiseen. Moni vastaaja ei siis välttämättä tunnista kaikkea vaikuttamista ja ehkä ajattelee sen olevan jotain suurta ja isoa tai että heillä ei ole voimavaroja siihen. Moni vastaaja osasi hyvin kuvata sitä miksi vaikuttaminen on tärkeää ja mihin he vaikuttavat, mutta osa taas ei. Vastauksista erottuukin siis vaikuttamisesta jo hyvin perillä oleva joukko, joka haluaa vaikuttaa ja tietää miten vaikutetaan, sekä porukka, joilla ei ole tietoa eikä taitoja vaikuttamisesta. Osa myös kertoi vaikuttavansa siksi, etteivät kaikki muut osaa tai pysty siihen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret pitävät vaikuttamista tärkeänä, mutta vain osalla on osaamista ja kykyjä vaikuttaa. Nuoret siis tarvitsevat vielä lisää tietoa vaikuttamisen tavoista ja kohteista mutta myös varmasti kannustusta vaikuttamiseen.

Lisätietoja löytyy laajemmasta raportista.

Blogin kuva: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kuvapankki