Nuoria ja päättäjiä yhteen kokoava Nuorten parlamentti järjestetään 12. huhtikuuta. Tapahtuma pidetään paikan päällä Eduskuntatalossa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018. Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu lähes 350 nuorta eri puolilta Suomea, joista 199 toimii oppilasedustajana ja noin 150 toimittajaoppilaana. Kansanedustajia on kutsuttu mukaan tapahtumaan.
Istuntopäivään osallistuu kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Valmistautumista varten julkaistiin materiaalia.
Tämänvuotiseen Nuorten parlamentin istuntoon haki määräaikaan mennessä peräti 222 koulua. Mukaan voitiin kuitenkin ottaa vain 150 koulua.
Nuorten parlamentin istunto televisioidaan
Nuorten parlamentin istuntoa voi seurata YLEn TV1-kanavalla ja YLE Areenassa istuntopäivänä 12.4. klo 12-13. Istunto tulkataan viittomakielelle. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Istuntoa voi seurata myös eduskunnan verkkopalvelun kautta.
Nuorten ääni -toimitus on tiiviisti mukana istuntopäivän ohjelmassa. Se raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista osoitteessa http://nuortenparlamentti.blogspot.com . Nuorten ääni -toimituksen lisäksi myös Nuorten parlamenttiin osallistuvat toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin.
Tavoitteena tukea nuorten osallisuutta
Nuorten parlamentteja on järjestetty vuodesta 1998. Istunnot pidetään joka toinen vuosi. Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 istunto peruttiin. Istunto järjestettiin etäyhteyksin vuonna 2022.
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta ja edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan. Lisäksi Nuorten parlamentin tavoitteena on kuulla nuoria paremmin ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.
Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhoissa, oppilaskunnissa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.
Nuorten parlamentin toimintaa suunnittelee ja toteuttaa eduskunta yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.
Osallisuuden osaamiskeskuskauden loppuessa www.nuoretjaosallisuus.fi -palvelun ylläpitoa jatkaa Kehittämiskeskus Opinkirjo.
Opinkirjo muodosti yhdessä Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton, Koordinaatin ja Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2020–2023 asettaman nuorisoalan osaamiskeskuksen.
Osallisuuden osaamiskeskuksen tehtävänä on ollut auttaa viranhaltijoita, päättäjiä, johtajia ja nuorten parissa toimivia aikuisia vahvistamaan nuorten osallisuutta omassa työssään ja ottamaan nuoret mukaan yhteiskunnalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon.
Osallisuuden osaamiskeskus
edisti nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
teki tunnetuksi digitaalisia välineitä nuorten vaikuttamisen väylinä sekä vahvistaa nuorten osallistumista ja vaikuttamista digitaalisissa ympäristöissä.
Tavoitettu n. 6000 aikuista toiminnassa, 94 % tilaisuuksien osallistujista osaaminen on parantunut, 96 % on kokenut sisällön hyödylliseksi ja 91 % osallistujista on aikonut hyödyntää menetelmiä omassa työssään.
Tavoitettu toiminnassa n. 3500 nuorta. 75 % nuorista osallistujista voisi osallistua tapahtumiin uudelleen, 77 % on kokenut tilaisuudet hyödyllisiksi ja 84 % koki tulleensa kuulluksi ja olonsa turvalliseksi.
Vähemmistöihin kuuluvien ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuutta on vahvistettu yhteistyössä järjestöjen ja toimijoiden kanssa.
Osaamiskeskus on ollut mukana Digiraadin kehittämisessä ja pilotoinnissa vuodesta 2021 lähtien. Toteutettu raateja viranomaisten kanssa yhteistyössä sekä järjestetty Digiraadin esittelytilaisuuksia ja tuettu eri organisaatioita ottamaan Digiraati käyttöön.
Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.
Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.
Tämän vuoden Nuorten parlamentissa on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.
Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/
Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com
12.40-13.10 “A new country, a new environment and a new language. The Power of Participatory Approaches, an Immigrant’s Perspective”. Olesia Lyndova, Ukrianian Psychotherapist, translator. Olesia worked in Humak UAS project, Supporting communities through experiential learning.
Tilaisuus järjestetään Zoomin välityksellä. Toisin kuin alunperin on tiedotettu, koko seminaari esittelyineen striimataan. Mikäli olet siis ilmoittautunut alunperin etäseminaariin, niin sinullakin on nyt mahdollisuus seurata osatoteuttajien esittelyitä. Voit valita esittelyn seminaarin aikana. Tämän viestin lopussa on kuvaukset valittavista esittelyistä. Seminaarin siirtyessä etätilaisuudeksi tilaisuus alkaa vasta klo 13.
Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Järjestäjät ovat linjoilla 12:45 alkaen.
Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!
Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena Setlementtitalolla (Sturenkatu 11, Helsinki). Huom! Paikan päällä osallistujien määrä on rajoitettu. Etäosallistujat ovat tervetulleita osallistumaan yleisesittelyyn klo 13-14. Etäosallistumislinkki lähetetään vain etäosallistumisvaihtoehdon valinneille.
Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyissä on kaksi kierrosta ja osallistujat voivat valita itseään kiinnostavat esittelyt tapahtuman ilmoittautumisessa.
Alustava aikataulu:
12.00 Kahvit Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin 13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta 14.00 Esittely 1 14.50 Esittely 2 15.40 Loppusanat
Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä! Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen sunnuntaihin 11.2. mennessä: bit.ly/loppuseminaari2024
Esittelyt
1. kierros (klo 14-14.50)
Nuorten Akatemia: Konkreettinen nuorten osallisuuden edistäminen yhteiskehittämisen menetelmin
Nuorten Akatemian esittelyssä käännetään katse konkreettiseen yhteiskehittämiseen ja nuorten kohtaamiseen. Esittelyssä esitellään case-esimerkkejä nuorten ottamisesta mukaan säädösvalmisteluun sekä kunnissa tapahtuvaan kehittämiseen. Esittelyn jälkeen osallistujilla on intoa, uskallusta ja konkreettisia menetelmiä lähteä edistämään nuorten osallisuutta omassa organisaatiossaan.
SPR Nuorten turvatalo: Onnistumisia ja oppeja nuorten Digiraadeista
Kuule nuorten ääni – Digiraatien viestejä aikuisille. Tule kuuntelemaan, miten järjestimme Digiraateja yhdessä nuorten kanssa ja mitä asioita nuoret nostivat esille.
Koordinaatti: Nuorten digitaalinen osallisuus
Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan nuorten digitaalista osallistumista? Millaista hyötyä digitaalisuudesta voi olla niin ammattilaisille kuin nuorillekin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan miten nuorten digitaalista osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia siihen voidaan vahvistaa.
2. kierros
Nuva ry: Nuorten ratkaisut yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin
Mitä ratkaisuja nuoret tarjoavat yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan “Nuorilla on väliä” -julkaisusta, johon on kerätty yli 2000 nuoren ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkaisusta keskustelee nuorten paneeli, jossa mukana Nuva ry:n puheenjohtaja Markus Koski, Vamlasin vaikuttajanuori ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera ja Diakonissalaitoksen kokemusasiantuntija Mila Nikkanen.
Opinkirjo: Nuorten osallisuuden laatuelementtejä
Ei ole aivan yhdentekevää, millainen on nuoren kokemus tilanteista, joihin häntä kutsutaan osallisuustyössä. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, millaisia elementtejä nuorten laadukkaaseen osallisuuteen kuuluu. Tilaisuudessa jaamme kokemuksiamme ja opimme myös toisiltamme nuorten osallisuudesta.
Osallisuuden osaamiskeskus järjesti osallisuuden käsitettä ja merkitystä pohtineen pyöreän pöydän keskustelun 1. marraskuuta 2023. Pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös toimintatapoja ja keinoja, joilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Keskustelijat tulivat nuorisoalan järjestöistä, virastoista sekä korkeakouluista, joissa heidän työtehtävänsä liittyvät pääosin osallisuuden teemoihin. Pyöreän pöydän keskustelun alustivat asiantuntija Pauli Saloranta Sitrasta, erikoistutkija Marko Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä yliopistotutkija Reetta Mietola Helsingin yliopiston ALL-YOUTH-hankkeesta. ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään on tutkimushanke, jossa selvitetään nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä.
Osallisuuden käsite
Keskustelussa osallisuuden käsitteen tunnustettiin kaipaavan tarkennusta, sillä sen voidaan katsoa liittyvän moniin erilaisiin asioihin. Nousiainen määritteli osallisuuden liittyvä kuulumiseen, vaikuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Saloranta toi esiin osallisuuden eri lajeja, jotka kuvaavat kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristönsä asioihin, kuten tiedon saamiseen, päätösten valmisteluun, aloitteiden tekemiseen sekä palveluiden tuottamiseen. Lisäksi on tärkeää, että ihmiset voivat osallistua myös toiminnan arviointiin.
Keskustelijat toivat osallisuuden osa-alueista esiin sosiaalisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Keskustelijoiden mukaan osallisuuden yhteisöllinen ulottuvuus vaikuttaa jäävän vähälle huomiolle, vaikka juuri yhteisöllisyys on lapsille ja nuorille keskeistä. Osallisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka eri ulottuvuudet kietoutuvat yhteen nuorten elämässä. Mietolan mukaan sosiaalinen osallisuus linkittyy muuhun osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vaikka osallisuus voi liittyä eri osa-alueisiin, keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että kokemus osallisuudesta on tärkeintä.
Osallisuuden kokemus
THL:n tutkimusten mukaan keskeisiä osallisuutta lisääviä toimintoja ovat toimivat osallistumiskanavat ja vaikuttamistoimielimet. Osallisuutta lisäävät myös saatavilla olevat palvelut, työ ja muu mielekäs tekeminen, yhteisöt sekä kohtaamispaikat. Myös riittävä toimeentulo, arvostuksen ja kunnioituksen kokeminen ja mahdollisuus oman osaamisen näyttämiseen lisäävät osallisuuden kokemusta.
Jotta ihminen voi tehdä omaa hyvinvointiaan lisääviä valintoja, hänen täytyy kokea koherenssin ja minäpystyvyyden tunteita ja hänen psyykkiset perustarpeensa täytyy olla tyydytetty. Nuoren perusasioiden on siis oltava kunnossa, jotta hän pystyy osallistumaan yhteisten asioiden kehittämiseen. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, osallistuminen ei tunnu tärkeältä, eikä se kosketa nuoren omaa todellisuutta. Epävarmuus omasta asemasta organisaatiossa tai yhteisössä vaikuttaa siihen, että ei koeta olevan sen täysivaltainen jäsen, jolloin osallistuminen heikkenee. Epävarmuutta aiheuttaa myös juurettomuus. Monet nuorten osallisuuteen liittyvät toiminnot tapahtuvat paikallistasolla, ja osa nuorista ei koe tärkeäksi vaikuttaa niihin, jos heidän asuinpaikkansa ei ole vakiintunut.
Osallisuuden kokemuksen muodostuminen edellyttää, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa jotain kokonaisuutta tai yhteisöä. Lisäksi hänellä tulee olla tunne, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukseen liittyy myös yhteinen hyvä: osallinen ihminen tuottaa yhteistä hyvää ja pääsee myös nauttimaan siitä. Osalla nuorista ei ole kokemusta siitä, että heidän toimillaan on merkitystä ympäröivän yhteisön tai edes heidän oman elämänsä kulun kannalta. Jos ensin saadaan aikaan tilanne, jossa nuori huomaa, että hänen toimillaan on vaikutusta omaan elämänpiiriin, kokemus vaikutusmahdollisuuksista voi laajentua myöhemmin muihin asioihin.
Nuoria koskee monet samat osallistumisen esteet kuin aikuisiakin. Yksi näistä on meisyys, eli yhteenkuuluvuuden tunne oman ryhmän jäsenten kanssa. Liiallinen meisyys johtaa siihen, että kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen kohdistuu vain oman ryhmän sisäisiin asioihin. Saman ilmiön toinen puoli on taipumus ajatella, että vähemmistöjen edustajat voivat vaikuttaa vain omiin asioihinsa, ja valtaväestön edustajat omiin asioihinsa. Siten seuraa tilanne, jossa esimerkiksi vammaisen ihmisen annetaan vaikuttaa vain vammaisuuteen liittyviin asioihin. Näin nuorten osallistuminen rajautuu turhaan.
Nuorten moninaiset vaikuttamisen ja osallisuuden tavat
Pyöreän pöydän keskustelussa todettiin, että merkityksellinen osallistuminen on nuorille erilaista kuin aikuisille. Onkin syytä miettiä, millaista toimintaa yhteiskunnassa pidetään osallistumisena. Keskustelijoiden näkemys oli, että nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat perinteisiä poliittisia osallistumisen tapoja moninaisempia. Pidetäänkö osallisuutena esimerkiksi nuorten itse organisoimaa toimintaa ja harrastuksia? Pahimmillaan aikuiset eivät tunnista nuorten itse organisoidun toiminnan vaikutusta osallisuuden kokemukseen. Sen sijaan on otettava opiksi nuorten omaehtoisesta järjestäytymisestä ja osallistumisesta – ja etenkin arvostettava sitä.
Moni osallisuustyötä tehnyt keskustelija oli huomannut, että nuorisovaltuustoihin ja muihin vastaaviin vakiintuneisiin osallistumisen tapoihin osallistuu vain kapea osa nuorista. Nuorten vaikuttamisen tavat ovat usein suoraan demokratiaan liittyviä, kuten mielenosoituksia. Tällaiset keinot voidaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kiireellisiä toimia vaativien tapausten osalta nähdä jopa pakollisina, sillä nuorilla ei ole parlamentaariseen demokratiaan liittyviä toimintamahdollisuuksia eikä aikaa odottaa niiden saavuttamista.
Sosiaalinen media on monille nuorille luonteva keskustelun, osallistumisen ja vaikuttamisen paikka. Suuri osa nuorista saa myös huomattavan osan tiedoistaan sosiaalisesta mediasta, joten sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole syytä väheksyä. Toisaalta sosiaaliseen mediaan liittyy ongelmia, kuten häirintää ja kiusaamista, jotka rapauttavat demokratiaa. Keskustelussa nostettiin esiin, että tällaisissa tapauksissa osallistuminen ei välttämättä lisää hyvinvointia, vaan voi aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia. Kaikille nuorille pitäisi tarjota turvallisia keskustelualustoja, joissa pohdiskelua ja keskustelua voi käydä. Aikuisten tulisi toimia aktiivisina keskustelun järjestäjinä. Esimerkkejä jo olemassa olevista toimintatavoista ovat Erätauko-menetelmä sekä Digiraati.
Näennäisosallisuuden ongelmat
Yhtenä merkittävimpänä osallisuuden esteenä pyöreän pöydän keskustelijat pitivät näennäisosallisuutta. Ihmisillä on liikaa kokemuksia siitä, että osallistavaksi tarkoitetut tilaisuudet ovat lopulta näennäisesti osallistavia. On keskeistä, että tilaisuuteen osallistuvalla syntyy tunne ja kokemus siitä, että osallistumisella ja aktiivisuudella on merkitystä. Näennäisosallisuuden vuoksi nuorten ”passiivisuus” voi olla seurausta riittämättömästä kuulluksi tulemisesta, eikä syy osallistumattomuuteen.
Keskustelijoiden näkemyksen mukaan näennäisosallisuus voidaan välttää sillä, että jo ennen tilaisuutta osallistujille selvennetään, mikä merkitys osallistumisella on. Olennaista on, että tilaisuuden jälkeen osallistujille kulkee tieto siitä, mihin osallistuminen vaikutti konkreettisesti. Siksi osallistujille tulee kertoa, kun asioita on viety eteenpäin. On hyvä myös välittää tieto siitä, jos ideat eivät johtaneet mihinkään, ja kertoa syyt, miksi näin ei käynyt.
Osallistujien muistiinpanoja ryhmäkeskusteluista.
Demokratiakasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa
Keskustelussa tuotiin esiin koulujen rooli demokratia- ja kansalaistaitojen opetuksessa. Osallisuuden tunne rakentuu myös tiedosta siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on olemassa. Annetaanko demokratiakasvatuksessa tilaa uuden demokratiakäsityksen muodostumiselle, vai opetetaanko vain vanhan demokratiakäsityksen mukaisesti? Jo koulussa pitäisi opettaa ja havainnollistaa monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.
Monissa kouluissa on huomattu, että oppilaskunnan työ kumuloituu samoille oppilaille. Osittain ilmiö voi olla seurausta siitä, että aikuisten käsitys oikeanlaisesta osallistumisesta heijastuu oppilaisiin. Opettaja saattaa huomaamattaan kannustaa vain hyväkäytöksisiä ja hyvin suoriutuvia oppilaita vaikuttamaan. Näin koulussa voidaan vahvistaa kapeaa mielikuvaa osallistuvasta ihmisestä. Opettajien tulisi pyrkiä kannustamaan kaikkia oppilaita osallistumaan ja oppilailla pitäisi olla moninaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa huomautettiin, että esimerkiksi rehtoreilla on suuri vaikutusvalta siihen, miten oppilaskunnan ylläpidetään ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksia tuodaan esiin.
Lapsuudessa rakentuneet kokemuksen osallisuudesta tai osattomuudesta vaikuttavat siihen, miltä osallistumisen mahdollisuudet näyttäytyvät aikuisena. Esimerkiksi äänestysaktiivisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Tämänkin vuoksi lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten rooli osallisuuteen kasvamisessa on keskeinen.
Osallisuutta vahvistavien tapojen kehittäminen
Pyöreässä pöydässä jaettiin käsitys siitä, että kun kehitetään moninaisempia työskentelytapoja ja osallistumisen mahdollisuuksia, saadaan moninaisempi joukko nuoria osallistumaan. Kehitystyössä tulisi huomioida eri elämänvaiheet ja ikäkaudet, ja miettiä niiden mukaisesti, milloin ja miten mikäkin taho voisi tukea lasten ja nuorten osallisuutta. Virallisten rakenteiden kuten nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien lisäksi nuorille pitäisi olla saatavilla suorempia osallistumisen väyliä. Esimerkiksi Digiraatia voi hyödyntää laajemman nuorten joukon osallistamisessa. Olemassa olevia tapoja pitäisi myös kehittää yhdenvertaisiksi ja saavutettaviksi.
Lisäksi osallistuminen pitäisi pyrkiä tuomaan mahdolliseksi sinne, missä nuoret jo ovat, kuten oppilaitoksiin, nuorten suosimiin palveluihin ja harrastuspaikkoihin. Tärkeintä on kuitenkin selvittää yhdessä ja kuunnella mihin, missä ja miten he haluavat osallistua. Ei pitäisi olettaa, mistä nuoret ovat kiinnostuneita tai mihin he haluavat vaikuttaa.
Moni pyöreän pöydän keskusteluun osallistunut asiantuntija toi esiin huolen siitä, että vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvät käsitteet ja prosessit voivat olla nuorille liian vaikeita ymmärtää. Prosessit ovat usein pitkiä, mikä voi tuntua nuorista turhauttavalta, etenkin jos niiden kulkua ei ole itsellä tiedossa. Aikuisten tulisi pyrkiä tekemään käsitteistä ja toimintatavoista nuorille helposti ymmärrettäviä ja omakohtaisia. Lisäksi asioiden merkitystä pitäisi perustella ja antaa nuorille aikaa käsitellä kuulemaansa. Kun osallistumisen merkitys aukeaa, nuori voi huomata, miten osallistuminen konkretisoituu hänen omassa elämässään.
Osallistumisen pitäisi keskustelijoiden mukaan kytkeytyä hyvään elämään. Tällä hetkellä hallinnon rakenteet vievät osallistumista kauemmaksi ihmisten elämästä. On syytä pohtia, miten osallistumisen tavoista voi saada sellaisia, että on helppo ymmärtää, että niiden avulla rakennetaan hyvää elämää kaikille. Osallistaminen pitäisi siis laajemmin ottaa osaksi organisaatioiden rakennetta. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien rakenteissa ei ole mahdollisuutta ottaa kuntalaisten osallisuutta huomioon riittävällä tavalla. Sitra on rahoittanut tänä vuonna eri puolella Suomea deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian kokeiluja, joissa pyritään kytkemään kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja valmistelutyöhön. Yksi toimintatapa on ollut esimerkiksi puntaroiva kansalaispaneeli, johon kutsutaan satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia.
Näkemys pyöreässä pöydässä oli, että osallisuuden edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. Erityisesti tietoisuutta osallisuuden vahvistamisen merkityksestä tulee lisätä. Tarvetta on myös laajemmalle arvokeskustelulle.
Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!
Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus toteutetaan sekä paikan päällä että etäyhteyksin. Tilaisuus järjestetään Helsingissä, paikka tarkentuu myöhemmin.
Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyt järjestetään kaksi kertaa, joten osallistujien on mahdollista kuulla kahdesta tuotetusta mallista tai palvelusta.
Alustava aikataulu:
12.00 Kahvit Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin 13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta 14.00 Esittely 1 14.50 Esittely 2 15.40 Loppusanat
Virallinen kutsu sekä linkki ilmoittautumiseen lähetetään tammikuussa 2024. Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä!
Lisätietoja:
Antti Ollikainen Osallisuusasiantuntija antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi +358 50 3384 485
Tervetuloa mukaan oppimaan, miten kirjastoissa saadaan myös nuorten näkemykset esiin!
Mitä: Koulutus Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? Milloin: 21.11.2023 klo 9–12 etäyhteyksin Kenelle: Koulutus on suunnattu ensisijaisesti kirjastojen työntekijöille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Yksi kirjastojen tehtävistä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Millaisia mahdollisuuksia kirjastoilla on toteuttaa tätä tehtävää nuorten näkökulmasta?
Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuoret mukaan vaikuttamaan kirjastojen palveluihin ja kehittämiseen.
Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.
Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.
Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.
Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Hyödynnä heti toiminnan suunnittelussa!
Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Lisätietoja osaamiskeskuksesta. Koulutus sisältää informatiivisen pohjustuksen lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa. Ohjelmassa on myös puheenvuoro Nuoret äänessä! -demokratiahankkeesta, jonka pitää kirjastonhoitaja Tuula Siira Naantalin kaupunginkirjastosta.
Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä 14.11. jälkeen. Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruutathan osallistumisesi sähköpostitse: sara.vatanen@opinkirjo.fi.
Tervetuloa!
Lisätietoja koulutuksesta: Sara Vatanen Projektiassistentti, Osallisuuden osaamiskeskus sara.vatanen@opinkirjo.fi
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.
Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.
#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin
Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.
Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.
Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.
