Nuorten osallisuuden vahvistamisen ongelmia ja ratkaisuja

Osallisuuden osaamiskeskus järjesti osallisuuden käsitettä ja merkitystä pohtineen pyöreän pöydän keskustelun 1. marraskuuta 2023. Pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös toimintatapoja ja keinoja, joilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Keskustelijat tulivat nuorisoalan järjestöistä, virastoista sekä korkeakouluista, joissa heidän työtehtävänsä liittyvät pääosin osallisuuden teemoihin. Pyöreän pöydän keskustelun alustivat asiantuntija Pauli Saloranta Sitrasta, erikoistutkija Marko Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä yliopistotutkija Reetta Mietola Helsingin yliopiston ALL-YOUTH-hankkeesta. ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään on tutkimushanke, jossa selvitetään nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä.

Osallisuuden käsite

Keskustelussa osallisuuden käsitteen tunnustettiin kaipaavan tarkennusta, sillä sen voidaan katsoa liittyvän moniin erilaisiin asioihin. Nousiainen määritteli osallisuuden liittyvä kuulumiseen, vaikuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Saloranta toi esiin osallisuuden eri lajeja, jotka kuvaavat kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristönsä asioihin, kuten tiedon saamiseen, päätösten valmisteluun, aloitteiden tekemiseen sekä palveluiden tuottamiseen. Lisäksi on tärkeää, että ihmiset voivat osallistua myös toiminnan arviointiin.

Keskustelijat toivat osallisuuden osa-alueista esiin sosiaalisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Keskustelijoiden mukaan osallisuuden yhteisöllinen ulottuvuus vaikuttaa jäävän vähälle huomiolle, vaikka juuri yhteisöllisyys on lapsille ja nuorille keskeistä. Osallisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka eri ulottuvuudet kietoutuvat yhteen nuorten elämässä. Mietolan mukaan sosiaalinen osallisuus linkittyy muuhun osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vaikka osallisuus voi liittyä eri osa-alueisiin, keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että kokemus osallisuudesta on tärkeintä.

Osallisuuden kokemus

THL:n tutkimusten mukaan keskeisiä osallisuutta lisääviä toimintoja ovat toimivat osallistumiskanavat ja vaikuttamistoimielimet. Osallisuutta lisäävät myös saatavilla olevat palvelut, työ ja muu mielekäs tekeminen, yhteisöt sekä kohtaamispaikat. Myös riittävä toimeentulo, arvostuksen ja kunnioituksen kokeminen ja mahdollisuus oman osaamisen näyttämiseen lisäävät osallisuuden kokemusta.

Jotta ihminen voi tehdä omaa hyvinvointiaan lisääviä valintoja, hänen täytyy kokea koherenssin ja minäpystyvyyden tunteita ja hänen psyykkiset perustarpeensa täytyy olla tyydytetty. Nuoren perusasioiden on siis oltava kunnossa, jotta hän pystyy osallistumaan yhteisten asioiden kehittämiseen. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, osallistuminen ei tunnu tärkeältä, eikä se kosketa nuoren omaa todellisuutta. Epävarmuus omasta asemasta organisaatiossa tai yhteisössä vaikuttaa siihen, että ei koeta olevan sen täysivaltainen jäsen, jolloin osallistuminen heikkenee. Epävarmuutta aiheuttaa myös juurettomuus. Monet nuorten osallisuuteen liittyvät toiminnot tapahtuvat paikallistasolla, ja osa nuorista ei koe tärkeäksi vaikuttaa niihin, jos heidän asuinpaikkansa ei ole vakiintunut.

Osallisuuden kokemuksen muodostuminen edellyttää, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa jotain kokonaisuutta tai yhteisöä. Lisäksi hänellä tulee olla tunne, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukseen liittyy myös yhteinen hyvä: osallinen ihminen tuottaa yhteistä hyvää ja pääsee myös nauttimaan siitä. Osalla nuorista ei ole kokemusta siitä, että heidän toimillaan on merkitystä ympäröivän yhteisön tai edes heidän oman elämänsä kulun kannalta. Jos ensin saadaan aikaan tilanne, jossa nuori huomaa, että hänen toimillaan on vaikutusta omaan elämänpiiriin, kokemus vaikutusmahdollisuuksista voi laajentua myöhemmin muihin asioihin.

Nuoria koskee monet samat osallistumisen esteet kuin aikuisiakin. Yksi näistä on meisyys, eli yhteenkuuluvuuden tunne oman ryhmän jäsenten kanssa. Liiallinen meisyys johtaa siihen, että kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen kohdistuu vain oman ryhmän sisäisiin asioihin. Saman ilmiön toinen puoli on taipumus ajatella, että vähemmistöjen edustajat voivat vaikuttaa vain omiin asioihinsa, ja valtaväestön edustajat omiin asioihinsa. Siten seuraa tilanne, jossa esimerkiksi vammaisen ihmisen annetaan vaikuttaa vain vammaisuuteen liittyviin asioihin. Näin nuorten osallistuminen rajautuu turhaan.

Nuorten moninaiset vaikuttamisen ja osallisuuden tavat

Pyöreän pöydän keskustelussa todettiin, että merkityksellinen osallistuminen on nuorille erilaista kuin aikuisille. Onkin syytä miettiä, millaista toimintaa yhteiskunnassa pidetään osallistumisena. Keskustelijoiden näkemys oli, että nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat perinteisiä poliittisia osallistumisen tapoja moninaisempia. Pidetäänkö osallisuutena esimerkiksi nuorten itse organisoimaa toimintaa ja harrastuksia? Pahimmillaan aikuiset eivät tunnista nuorten itse organisoidun toiminnan vaikutusta osallisuuden kokemukseen. Sen sijaan on otettava opiksi nuorten omaehtoisesta järjestäytymisestä ja osallistumisesta – ja etenkin arvostettava sitä.

Moni osallisuustyötä tehnyt keskustelija oli huomannut, että nuorisovaltuustoihin ja muihin vastaaviin vakiintuneisiin osallistumisen tapoihin osallistuu vain kapea osa nuorista. Nuorten vaikuttamisen tavat ovat usein suoraan demokratiaan liittyviä, kuten mielenosoituksia. Tällaiset keinot voidaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kiireellisiä toimia vaativien tapausten osalta nähdä jopa pakollisina, sillä nuorilla ei ole parlamentaariseen demokratiaan liittyviä toimintamahdollisuuksia eikä aikaa odottaa niiden saavuttamista.

Sosiaalinen media on monille nuorille luonteva keskustelun, osallistumisen ja vaikuttamisen paikka. Suuri osa nuorista saa myös huomattavan osan tiedoistaan sosiaalisesta mediasta, joten sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole syytä väheksyä. Toisaalta sosiaaliseen mediaan liittyy ongelmia, kuten häirintää ja kiusaamista, jotka rapauttavat demokratiaa. Keskustelussa nostettiin esiin, että tällaisissa tapauksissa osallistuminen ei välttämättä lisää hyvinvointia, vaan voi aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia. Kaikille nuorille pitäisi tarjota turvallisia keskustelualustoja, joissa pohdiskelua ja keskustelua voi käydä. Aikuisten tulisi toimia aktiivisina keskustelun järjestäjinä. Esimerkkejä jo olemassa olevista toimintatavoista ovat Erätauko-menetelmä sekä Digiraati.

Näennäisosallisuuden ongelmat

Yhtenä merkittävimpänä osallisuuden esteenä pyöreän pöydän keskustelijat pitivät näennäisosallisuutta. Ihmisillä on liikaa kokemuksia siitä, että osallistavaksi tarkoitetut tilaisuudet ovat lopulta näennäisesti osallistavia. On keskeistä, että tilaisuuteen osallistuvalla syntyy tunne ja kokemus siitä, että osallistumisella ja aktiivisuudella on merkitystä. Näennäisosallisuuden vuoksi nuorten ”passiivisuus” voi olla seurausta riittämättömästä kuulluksi tulemisesta, eikä syy osallistumattomuuteen.

Keskustelijoiden näkemyksen mukaan näennäisosallisuus voidaan välttää sillä, että jo ennen tilaisuutta osallistujille selvennetään, mikä merkitys osallistumisella on. Olennaista on, että tilaisuuden jälkeen osallistujille kulkee tieto siitä, mihin osallistuminen vaikutti konkreettisesti. Siksi osallistujille tulee kertoa, kun asioita on viety eteenpäin. On hyvä myös välittää tieto siitä, jos ideat eivät johtaneet mihinkään, ja kertoa syyt, miksi näin ei käynyt.

Osallistujien muistiinpanoja ryhmäkeskusteluista.

Demokratiakasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa

Keskustelussa tuotiin esiin koulujen rooli demokratia- ja kansalaistaitojen opetuksessa. Osallisuuden tunne rakentuu myös tiedosta siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on olemassa. Annetaanko demokratiakasvatuksessa tilaa uuden demokratiakäsityksen muodostumiselle, vai opetetaanko vain vanhan demokratiakäsityksen mukaisesti? Jo koulussa pitäisi opettaa ja havainnollistaa monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.

Monissa kouluissa on huomattu, että oppilaskunnan työ kumuloituu samoille oppilaille. Osittain ilmiö voi olla seurausta siitä, että aikuisten käsitys oikeanlaisesta osallistumisesta heijastuu oppilaisiin. Opettaja saattaa huomaamattaan kannustaa vain hyväkäytöksisiä ja hyvin suoriutuvia oppilaita vaikuttamaan. Näin koulussa voidaan vahvistaa kapeaa mielikuvaa osallistuvasta ihmisestä. Opettajien tulisi pyrkiä kannustamaan kaikkia oppilaita osallistumaan ja oppilailla pitäisi olla moninaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa huomautettiin, että esimerkiksi rehtoreilla on suuri vaikutusvalta siihen, miten oppilaskunnan ylläpidetään ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Lapsuudessa rakentuneet kokemuksen osallisuudesta tai osattomuudesta vaikuttavat siihen, miltä osallistumisen mahdollisuudet näyttäytyvät aikuisena. Esimerkiksi äänestysaktiivisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Tämänkin vuoksi lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten rooli osallisuuteen kasvamisessa on keskeinen.

Osallisuutta vahvistavien tapojen kehittäminen

Pyöreässä pöydässä jaettiin käsitys siitä, että kun kehitetään moninaisempia työskentelytapoja ja osallistumisen mahdollisuuksia, saadaan moninaisempi joukko nuoria osallistumaan. Kehitystyössä tulisi huomioida eri elämänvaiheet ja ikäkaudet, ja miettiä niiden mukaisesti, milloin ja miten mikäkin taho voisi tukea lasten ja nuorten osallisuutta. Virallisten rakenteiden kuten nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien lisäksi nuorille pitäisi olla saatavilla suorempia osallistumisen väyliä. Esimerkiksi Digiraatia voi hyödyntää laajemman nuorten joukon osallistamisessa. Olemassa olevia tapoja pitäisi myös kehittää yhdenvertaisiksi ja saavutettaviksi.

Lisäksi osallistuminen pitäisi pyrkiä tuomaan mahdolliseksi sinne, missä nuoret jo ovat, kuten oppilaitoksiin, nuorten suosimiin palveluihin ja harrastuspaikkoihin. Tärkeintä on kuitenkin selvittää yhdessä ja kuunnella mihin, missä ja miten he haluavat osallistua. Ei pitäisi olettaa, mistä nuoret ovat kiinnostuneita tai mihin he haluavat vaikuttaa.

Moni pyöreän pöydän keskusteluun osallistunut asiantuntija toi esiin huolen siitä, että vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvät käsitteet ja prosessit voivat olla nuorille liian vaikeita ymmärtää. Prosessit ovat usein pitkiä, mikä voi tuntua nuorista turhauttavalta, etenkin jos niiden kulkua ei ole itsellä tiedossa. Aikuisten tulisi pyrkiä tekemään käsitteistä ja toimintatavoista nuorille helposti ymmärrettäviä ja omakohtaisia. Lisäksi asioiden merkitystä pitäisi perustella ja antaa nuorille aikaa käsitellä kuulemaansa. Kun osallistumisen merkitys aukeaa, nuori voi huomata, miten osallistuminen konkretisoituu hänen omassa elämässään.

Osallistumisen pitäisi keskustelijoiden mukaan kytkeytyä hyvään elämään. Tällä hetkellä hallinnon rakenteet vievät osallistumista kauemmaksi ihmisten elämästä. On syytä pohtia, miten osallistumisen tavoista voi saada sellaisia, että on helppo ymmärtää, että niiden avulla rakennetaan hyvää elämää kaikille. Osallistaminen pitäisi siis laajemmin ottaa osaksi organisaatioiden rakennetta. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien rakenteissa ei ole mahdollisuutta ottaa kuntalaisten osallisuutta huomioon riittävällä tavalla. Sitra on rahoittanut tänä vuonna eri puolella Suomea deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian kokeiluja, joissa pyritään kytkemään kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja valmistelutyöhön. Yksi toimintatapa on ollut esimerkiksi puntaroiva kansalaispaneeli, johon kutsutaan satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia.

Näkemys pyöreässä pöydässä oli, että osallisuuden edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. Erityisesti tietoisuutta osallisuuden vahvistamisen merkityksestä tulee lisätä. Tarvetta on myös laajemmalle arvokeskustelulle.

Nuorten osallisuuden vahvistamisen ongelmia ja ratkaisuja

Voit ladata tilaisuuden koosteen pdf-tiedostona tästä.

Save the Date! Osallisuuden osaamiskeskuksen loppuseminaari 14.2.2024 klo 12-16

Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!

Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus toteutetaan sekä paikan päällä että etäyhteyksin. Tilaisuus järjestetään Helsingissä, paikka tarkentuu myöhemmin.

Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyt järjestetään kaksi kertaa, joten osallistujien on mahdollista kuulla kahdesta tuotetusta mallista tai palvelusta.  

Alustava aikataulu:

12.00 Kahvit
Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin
13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia
Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta
14.00 Esittely 1
14.50 Esittely 2
15.40 Loppusanat

Virallinen kutsu sekä linkki ilmoittautumiseen lähetetään tammikuussa 2024. Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä!

Lisätietoja:

Antti Ollikainen
Osallisuusasiantuntija
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 3384 485

Kutsu: Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? Koulutus kirjastoille 21.11. klo 9-12

Tervetuloa mukaan oppimaan, miten kirjastoissa saadaan myös nuorten näkemykset esiin!  
 
Mitä: Koulutus Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? 
Milloin: 21.11.2023 klo 9–12 etäyhteyksin 
Kenelle: Koulutus on suunnattu ensisijaisesti kirjastojen työntekijöille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Yksi kirjastojen tehtävistä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Millaisia mahdollisuuksia kirjastoilla on toteuttaa tätä tehtävää nuorten näkökulmasta?

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuoret mukaan vaikuttamaan kirjastojen palveluihin ja kehittämiseen. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.  
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.  
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.  

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Hyödynnä heti toiminnan suunnittelussa! 

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Lisätietoja osaamiskeskuksesta. Koulutus sisältää informatiivisen pohjustuksen lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa. Ohjelmassa on myös puheenvuoro Nuoret äänessä! -demokratiahankkeesta, jonka pitää kirjastonhoitaja Tuula Siira Naantalin kaupunginkirjastosta. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/6220B142FD77EA19  

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä 14.11. jälkeen. Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruutathan osallistumisesi sähköpostitse: sara.vatanen@opinkirjo.fi. 
 
Tervetuloa!  
 
Lisätietoja koulutuksesta:   
Sara Vatanen  
Projektiassistentti, Osallisuuden osaamiskeskus  
sara.vatanen@opinkirjo.fi 

Lapsen oikeuksien viikko 2023

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.

Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.

Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.

#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin

Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.

Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.

Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.

Kutsu: Mitä osallisuus on 2023? – Lapsen oikeuksien päivän verkkotapahtuma 20.11. klo 12-14

Mitä nuorten osallisuus on tässä ajassa, vuonna 2023? Mitä se on tulevaisuudessa? Miltä nuorten osallisuuden historia näyttää? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen Mitä osallisuus on 2023-tapahtumassa 20.11.2023 klo 12-14.

Tervetuloa mukaan verkkotapahtumaan keskustelemaan ja kuulemaan alan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: https://www.humak.fi/uutiset/mita-osallisuus-on-2023/

Kenelle? Kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville, päättäjille, viranhaltioille, viranomaisille ja osallisuudesta kiinnostuneille.

Mitä: Asiantuntijapuheenvuoroja sekä verkostoitumis- ja työpajatyöskentelyä. Tarjolla tietoa lasten ja nuorten osallisuudesta ja sen edistämisestä sekä osallisuustoimijoista.

Lapsen oikeuksien päivänä tilaisuudessa näkökulmana on ymmärtää lasten ja nuorten oikeudet osallisuuden kehyksessä.

Tapahtuman järjestää Humak yhteistyössä Nuorten Suomi ry ja Osallisuuden osaamiskeskus toimijoineen (Nuorten Akatemia, Koordinaatti, Nuva ry, Opinkirjo, SPR/Nuorten turvatalot)

Kutsua tapahtumaan saa jakaa myös omille verkostoille sähköpostitse tai somessa! 

Osallisuuden Teehuone: Digitaaliset työkalut yhdenvertaisuuden edistäjinä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Syksyn viimeisessä teehuoneessa paneuduttiin digitaalisiin työkaluihin, joilla voidaan parantaa erityisnuorten mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti toimintaan. Nuorten digitaidoissa on merkittäviä eroja ja mediassa puhutaan jo digikuilusta. Nuorisotyöntekijöillä tulisikin olla pikkuhiljaa käsitys miten nuoria voidaan ohjata erilaisten käyttöavusteiden kanssa. Tietokoneiden käyttö on mahdollista kaikille, jos vaan käytössä on oikeat työkalut. Näiden työkalujen käyttö lisää nuoren mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti digitaaliseen yhteiskuntaan. Samalla työkaluista tietäminen lisää nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia suunnitella paremmin saavutettavia palveluita.

Teehuoneella alustajana toimii Verken Panu Räsänen, joka opastaa muutamien työkalujen käytössä, jotka voivat mahdollistaa aivan uusille nuorisoryhmille mahdollisuuden osallistua toimintaan täysivertaisena jäsenenä.

Nuorten osallisuus -teemaista Teehuone-työpajasarjaa tuottavat nuorisoalan osaamiskeskukset. Teehuoneella kuullaan aluksi asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen. Teehuoneet järjestetään etäyhteyksin ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vuoden 2023 aikana järjestimme kuusi Osallisuuden Teehuonetta. Lue lisää työpajasarjasta ja kuuntele menneiden Teehuoneiden tallenteet tästä.

Lämpimästi tervetuloa mukaan Teehuoneelle maistelemaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia.

Mistä puhutaan kun puhutaan osallisuudesta? 1.11, klo 13.00-15.00


Viime vuosina on puhuttu osallisuuskäänteestä, kun on laajennettu kansalaisten ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Huomiota on kiinnitetty myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksista tuoda näkemyksiään esiin päätösvalmistelussa. Lasten ja nuorten ääntä on haluttu voimistaa päätöksenteon eri tasoille Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Osallisuus ymmärretään laaja-alaisena kattokäsitteenä, joka voi avautua eri tavoin eri yhteyksissä toimittaessa.

Pohdimme Pyöreän pöydän keskustelussa sitä, mitä osallisuus merkitsee, onko käsite saanut uusia sisältöjä ja miten ymmärryksemme on muuttunut.

Ohjelma

13.00 Avaus

13.05 Osallisuus ja demokratia, Pauli Saloranta , asiantuntija, Sitra 

13.15 Osallisuuden kokemus, Marko Nousiainen, tutkija, THL

13.25 Osallisuuden kytkentä julkiseen hallintoon, Reetta Mietola, yliopistotutkija, AllYouth / Helsingin yliopisto

13.35 Tauko

13.45 Keskustelu

14.45 Loppuyhteenveto

15.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen 25.10.2023 mennessä

https://link.webropolsurveys.com/S/C689855144FD3DD0

Tilaisuuteen mahtuu 70 henkilöä.

Keskustelu järjestetään Sitran tiloissa os. Itämerenkatu 11-13, Helsinki.

Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Save The Date: Mitä osallisuus on 2023? – Lapsen oikeuksien päivän verkkotapahtuma 20.11. klo 12-14

Tule kuulemaan ja keskustelemaan: Mitä nuorten osallisuus on tässä ajassa, vuonna 2023? Mitä se on tulevaisuudessa? Miltä nuorten osallisuuden historia näyttää? Tarjolla myös osallisuusterapiaa!

Kenelle? Kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville, päättäjille, viranhaltioille, viranomaisille ja osallisuudesta kiinnostuneille.

Mitä: Asiantuntijapuheenvuoroja sekä verkostoitumis- ja työpajatyöskentelyä. Tarjolla tietoa lasten ja nuorten osallisuudesta ja sen edistämisestä sekä osallisuustoimijoista.

Lapsen oikeuksien päivänä tilaisuudessa näkökulmana on ymmärtää lasten ja nuorten oikeudet osallisuuden kehyksessä.

Seuraa tiedotusta: Lokakuussa aukeaa ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan. Asiasta tiedotetaan ajallaan, tapahtuman tiedot ja ilmoittautuminen tulevat löytymään Humakin sivuilta. Tapahtumassa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.

Järjestää: Humak yhteistyössä Osallisuuden osaamiskeskus toimijoineen (Nuorten Akatemia, Koordinaatti, Nuva ry, Opinkirjo, SPR/Nuorten turvatalot) sekä Nuorten Suomi

Webinaarisarja: Arviointi ja vaikuttavuus – eväitä nuorisoalan ammattilaiselle

Miten nuorisotyön merkityksestä voi kertoa? Miten saamme tietoa oman työmme tuloksista? Mitkä ovat hyviä mittareita laadulle? 

Nuorisoalan osaamiskeskukset kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta. Nykyisten osaamiskeskuksien toimintakausi lähestyy loppuaan ja on aika esitellä työn tuloksia. Olemme valmistaneet tälle syksylle napakan kolmen webinaarin sarjan, jonka keskiössä ovat arviointi ja vaikuttavuus. 

Edustettuna on koko nuorisoalan kirjo järjestöjen ja kuntien työstä koulu- ja digitaaliseen nuorisotyöhön. Tule Zoomiin kuulemaan kehitetyistä työkaluista ja tehdyistä oivalluksista. Olet tervetullut yksittäiseen tilaisuuteen tai mukaan kaikkiin! Tapahtumat sopivat monenlaisille nuorisoalan ammattilaisille, ja kysymykset arvioinnista ja kehittämisestä ovat yhteisiä koko kentälle. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

Ilmoittautumalla saat Zoom-osoitteet sähköpostiisi.  

ILMOITTAUTUMISLINKKI

Voit myös tulla suoraan mukaan näistä linkeistä: 

TIISTAI 3.10. KLO 13–14 

KESKIVIIKKO 25.10 KLO 13–14.30 

KESKIVIIKKO 8.11. KLO 13–14 

Tiistai 3.10. klo 13–14 

OSAAMISKESKUS KENTAURI: Kokemuksia nuorisoalan järjestöjen vaikuttavuusosaamisen kehittämisestä

VAIKUTTAVASTI.FI on verkkosivusto vaikuttavuusarvioinnin itseopiskelun tueksi järjestöissä toimiville ihmisille toiminnanjohtajasta vapaaehtoiseen. 

KUNNALLISEN NUORISOTYÖN KEHITTÄMISVERKOSTO KANUUNA: Kyllin hyvä nuorisotyö

Miten voi tietää, onko tehty nuorisotyö ollut tarpeeksi hyvää? Voiko kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja nuorten rinnalla kulkemista mitata, sanoittaa tai määritellä? Kyllä voi, ja sitä varten Kanuuna on koostanut arviointipaketin, jota kutsutaan Kyllin hyvän nuorisotyön arviointipaketiksi. 

Keskiviikko 25.10. klo 13–14 

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus, VERKENuorisotyön ammatillisen digiosaamisen työkalupakki

Esittelyssä tukimateriaali nuorisotyön organisaatioille henkilöstön ammatillisen digiosaamisen jäsentämiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Annamme esimerkkejä, miten työkalupakkia on käytännössä hyödynnetty eri organisaatioissa. 

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus, KOORDINAATTIVaikuttavan verkkonuorisotyön suositukset

Kerromme Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (NUSUVEFON) piiristä koottujen toimijoiden kanssa yhteisessä prosessissa laadituista suuntaviivoista verkkonuorisotyön vaikuttavuuden kehittämiseksi. 

KOHDENNETUN NUORISOTYÖN OSAAMISKESKUS INTO: Sovari

Sovari tuottaa tietoa nuorten kokemasta etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista. Asiantuntija Riitta Kinnunen Intosta kertoo, miten tietoa kerätään, raportoidaan ja hyödynnetään.

Keskiviikko 8.11. klo 13–14 

OSAAMISKESKUS NUOSKA – NUORISOTYÖ KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA: Koulunuorisotyön rakenteiden laatu

Esitellemme eurooppalaiseen keskusteluun perustuvan mallin siitä, mitä on laatu nuorisotyössä ja sovelletaan mallia koulunuorisotyöhön. Keskiössä on koulunuorisotyön rakenteiden laatu, mikä tarkoittaa huomion kiinnittämistä johtamiseen, henkilöstöön, resursseihin ja arviointiin. 

OSALLISUUDEN OSAAMISKESKUS: Osallisuuden laatukriteerit ja nuorten ääni

Webinaarissa esitellään Nuorten osallisuuden laatukriteerit, joka käytännöllinen työkalu nuorten osallisuuden toteutumisen arviointiin. Työkalu on suunniteltu kaikille nuorten parissa toimiville. 

Lisätietoja sisällöstä

Raisa Omaheimo 
Osaamiskeskuspäällikkö, Osaamiskeskus Kentauri  
raisa.omaheimo@kentauri.fi 

Lisätietoja teknisestä toteutuksesta

Minna Ilva 
Toiminnanjohtaja, Verke 
minna.ilva@verke.org 

Nuoret ovat ratkaisu!

Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!

Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen

Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.

Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori

Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon

Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.

Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.

Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori

Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!

Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.

Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.


Lue lisää “Ole osa ratkaisua” -kampanjasta Nuva ry:n Instagram-sivulla tai ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin. Tähän asti kerätyt ratkaisut löytyvät Nuoret ja osallisuus -verkkosivustolla.

Tämä teksti on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 7.9.2023.