Osallisuuden osaamiskeskus NUORI2023-messuilla, tule moikkaamaan!

Osallisuuden osaamiskeskus osallistuu NUORI2023-messuille. Messupisteemme löydät Nuori-messuilla numerolla 55. Tässä tärppiblogissa kerromme, miksi kannattaa pysähtyä pienten tarjoilujen lisäksi kannattaa pysähtyä jutulle! Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen omaan ympäristöön toteutuu hyvin usein aikuisten asettamissa raameissa. Toimintamallit nuorten mukaan ottamiseen päätöksentekoon vaihtelevat Suomessa suuresti. Osallisuuden osaamiskeskus on edistänyt nuorten osallisuutta viimeisen kolmen vuoden aikana julkishallinnossa törmäyttämällä kunnissa nuoria ja viranhaltijoita ja päättäjiä ja auttanut kuntia ympäri Suomen luomaan nuorilähtöisiä toimintamalleja.

Esittelemme messupisteellä kokemuksia oikeusministeriön uudesta Digiraati-alustasta.

Digiraati on verkkopalvelu, jossa voit osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Palvelu on oikeusministeriön hallinnoima ja tällä hetkellä kehitysvaiheessa.

Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa digiraatikeskusteluja nuorille ja avustaa järjestöjä ja julkisia toimijoita kuten kuntia ja ministeriöitä Digiraadin käyttöönotossa. Messupisteellä kerromme kokemuksia Digiraadeista sekä tuomme nuorten ääntä aiheista, joista Digiraadeissa on keskusteltu.

Digiraadin käyttöönoton itseopiskelumateriaali julkaistaan Nuoripäivien jälkeen 24.4.!

Tavoitteena parantaa päättäjien ja viranhaltijoiden kykyjä ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon ja vahvistaa nuorten vaikuttamisen taitoja

Olemme kouluttaneet kuntien johtavia viranhaltijoita ja päättäjiä nuorten osallisuuden edistämisessä sekä fasilitoineet yhteiskehittämistyöpajoja, joissa nuoret ja kuntien viranhaltijat ja päättäjät ovat yhdessä kehittäneet ratkaisuja osallisuuden edistämiseen. Lisäksi olemme tukeneet ministeriöitä nuorten kuulemisessa valtakunnallisesti.

Yhtenä osaamiskeskuksen tavoitteena on myös vahvistaa nuorten taitoja vaikuttaa sekä kerätä 1000 ratkaisua nuorilta päättäjille. Messupisteellä esittelemme, mitä ratkaisuja nuoret ovat nostaneet ja mitä kokeiluja päättäjät ja nuoret yhdessä ovat kunnissa lähteneet toteuttamaan!

Messupisteellämme pääset keskustelemaan nuorten osallisuuden edistämisestä.

Jos sinua kiinnostaa Digiraadin kokeileminen omassa organisaatiossasi, tarvitset tukea nuorten osallisuuden edistämiseen omassa organisaatiossasi tai vinkkejä ja kokemuksia kuinka nuorten ääni kuuluu paremmin päätöksenteossa, tule moikkaamaan meitä NUORI2023-messuilla!

Lisätietoa:

Antti Ollikainen
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 3384485

Pirjo Kovalainen
pirjo.kovalainen@ouka.fi
+358 44 703 8303

Henriika Lassinharju
henriika.lassinharju@redcross.fi
+358 40 1685728

Kuva: Antti Närhi /Allianssi ry

Osallisuustyökalukooste – Osaamiskeskusten digityökaluja osallisuuteen

1. Osallisuustestit

  • Nuorten osallisuuden laatukriteerit (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • Osallisuusmittari (Kentauri). Lue lisää täältä.

  • Osallisuusindikaattori (THL). Lue lisää täältä.

  • Osallisuustesti (THL). Lue lisää täältä.

2. Oman toiminnan arviointityökalut

  • Noste-itsearviointityökalu (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • ARVI – vammaisten nuorten tarpeita palvelevan nuorisotyön itsearviointityökalu (Kanuuna). Lue lisää täältä.

  • NEMI – nuorisotyön ekologiset arvot –mittari (Kentauri). Lue lisää täältä.

  • Nuorisotyön arviointikriteeristä (Kanuuna). Lue lisää täältä.

3. Osallisuuskoulutukset

  • Osallisuuden resepti –verkkokoulutukset (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • Lapsen oikeudet – Osallisuus ja osallistuminen (eOppiva ja kansallinen lapsistrategia). Lue lisää täältä.

4. Vaikuttamisen ja kuulemisen välineet

  • Urppaby – kaupunkiympäristön vaikuttamiskanava Seppo-peliympäristössä (Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura). Lue lisää täältä.

5. Apuvälineet nuorille

  • Osaamiskiekko (Kentauri). Lue lisää täältä.

6. Tunnustukset

  • Kentaurin osaamismerkit vapaaehtoisille nuorille (Kentauri). Lue lisää täältä.

7. Nuorisotilastoja

  • Sovari-vaikutusmittari (Into). Lue lisää täältä.

  • Kysely toiminnassa mukana oleville nuorille (Kanuuna). Lue lisää täältä.

Koonnut Mikko Sääskilahti maaliskuussa 2023.

Digiraati apuna nuorten kuulemisessa –
lue opit hyvinvointialueiden kokeiluista

Hyvinvointialueet, kunnat, ministeriöt ja monet muut organisaatiot haluavat kuulla nuoria erilaisissa asioissa. Yksi keino siihen on Digiraati, oikeusministeriön ylläpitämä uusi, vielä kehitteillä oleva verkkopalvelu. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on tukenut ensimmäisiä hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluja. Kokosimme piloteista tärkeimmät opit talteen Digiraadista kiinnostuneille.

Digiraadissa nuoret keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta anonyymisti ja ohjatusti suljetulla verkkoalustalla noin viikon tai kahden ajan. Keskustelun pohjalta fasilitaattorit laativat loppulausuman eli anonyymin yhteenvedon keskustelussa nousseista näkemyksistä. Julkinen loppulausuma välitetään päättäjille ja muille, joiden olisi hyvä kuulla nuorten ajatuksia aiheesta.

Nuoret ovat erilaisia eikä mikään yksittäinen työkalu tai vaikuttamiskanava sovi kaikille nuorille. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueet ja muut julkishallinnon organisaatiot tarjoavat monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Anonyymiyden, digitaalisuuden ja keskustelun ohjaamisen vuoksi Digiraati voi sopia monille nuorille, jotka eivät koe erilaisissa vaikuttajaryhmissä toimimista tai esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien kautta vaikuttamista luontevaksi.

Alkusyksystä 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun hyvinvointialueet tarttuivat ensimmäisinä haasteeseen ja ottivat Digiraadin kokeiluun kuullakseen nuorten näkemyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Helmikuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjesti Digiraati-pilotin mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kehittämiseksi. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke oli tukena näiden kokeilujen järjestämisessä, ja kokosimme piloteista tärkeimmät opit Digiraadista kiinnostuneille.

  1. Varaa viestintään aikaa ja paukkuja

Vaikka Digiraati olisi hienosti suunniteltu, siitä ei ole hyötyä, jos viesti siitä ei tavoita nuoria, eikä kukaan ilmoittaudu mukaan keskusteluun. Onkin tärkeää panostaa markkinointiviestintään.

Tuskin kukaan nuori seuraa hyvinvointialueen omia verkkosivuja, some-kanavia tai uutiskirjeitä. Siksi nuoret tavoittaakin paremmin erilaisten verkostojen ja kontaktien avulla. Verkostojen ja kuntakontaktien kartoittaminen Digiraati-viestintää varten on muutenkin hyödyllinen harjoitus, koska yhteyksien vahvistamisesta voi olla hyötyä hyvinvointialueen toiminnassa myös jatkossa.

Selkeä ja visuaalisesti kiinnostava mainoskuva tai vaikkapa video kiinnittää nuoren huomion helpommin kuin aikuismainen sähköpostiviesti. Viestinnän suunnittelussa voi kysyä apua nuorilta itseltään, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Etelä-Pohjanmaalla Digiraatia mainostettiin nuorten itse tekemällä videolla.

Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin nuoret kuulevat digiraadista eri kanavista ja innostuvat ilmoittautumaan mukaan, eli markkinoinnille kannattaa varata kokeilussa reippaasti aikaa. Myös pieni porkkana, vaikkapa viiden euron arvoinen lahjakortti kauppaan tai kioskiin, voi houkutella osallistumaan.

2. Yhdessä tekeminen kannattaa

Digiraadin suunnittelussa ja toteutuksessa päävastuu on usein osallisuustyöstä vastaavalla tai esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ohjaajalla. Ei ole kuitenkaan syytä jättää raatia vain yhden työntekijän harteille. Useamman henkilön kokoonpanolla saadaan eri näkökulmia ja ideoita, mikä vahvistaa kokeilun vaikuttavuutta ja vähentää yksittäisen työntekijän vastuuta.

Koska markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli, olisi hyvä sitouttaa mukaan joku organisaation viestintäyksiköstä. Riippuen keskustelun aiheesta on hyvä pyytää mukaan myös palveluiden kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan mielenterveysaiheisessa Digiraati-kokeilussa mielenterveyspalveluiden kehittäjät olivat itse fasilitoimassa keskustelua, jolloin he pääsivät suoraan kuulemaan nuoria ja kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä palveluihin liittyen. Myös nuoria voi pyytää mukaan Digiraadin suunnitteluun – esimerkiksi nuorisovaltuutetut osaavat usein aikuisia paremmin arvioida, millaiset kysymykset ovat nuorille helposti lähestyttäviä tai millainen viestintä voisi toimia.

Kaikkien ei toki tarvitse olla mukana kaikessa, jotta prosessista ei tule turhan raskasta. Osa kokoonpanosta voi olla mukana vaikkapa vain yhdessä tai kahdessa suunnittelusessiossa, ja vain parin hengen ydintiimi mukana ideoinnista arviointiin saakka. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen johtoa voi olla vaikea saada mukaan suunnitteluun, mutta heidät voi sitouttaa lukemaan loppulausuman.

3. Suunnittele hyvin mutta kokeile rohkeasti

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kliseinen sanonta pätee myös Digiraatiin. Varsinainen keskusteluaika ei ole erityisen hektistä, jos keskustelun runko on mietitty hyvin jo valmiiksi. Toki pitää pystyä reagoimaan keskustelun kulkuun, mutta sekin on helpompaa, jos on etukäteen valmistautunut. Digiraati-pilottien suunnitteluun on tarjolla täydentyvä materiaalipankki ja paljon käytännön apua Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeelta.

Kaikkea ei voi tietää etukäteen, ja Digiraatiakin kannattaa kokeilla rohkeasti. Kaiken ei tarvitse pilotissa mennä suunnitelmien mukaan, ja epäonnistumisistakin voi oppia. Pilotin jälkeen on hyvä pitää yhdessä vielä purkupalaveri, jossa voi reflektoida sitä, mikä meni hyvin, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ja millaisia oppeja kokeilusta jää käteen.

Haluatko kuulla lisää Digiraadista?

Hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluihin liittyen ota yhteyttä Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikköön Ella Rouheeseen (050 324 4699 / ella.rouhe@nuortenakatemia.fi) tai osallisuuden asiantuntija Laura Saartoalaan (044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi). Voit myös ilmoittautua mukaan testaamaan Digiraati-alustaa: bit.ly/hva-digiraati.

Kuntien digiraadeissa tukena on Pirjo Kovalainen (pirjo.kovalainen@ouka.fi), ministeriöiden digiraadeissa Antti Ollikainen (antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi) ja järjestöjen digiraadeissa Satu Rantakärkkä (satu.rantakarkka@redcross.fi). Muiden organisaatioiden edustajana voit ottaa yhteyttä oikeusministeriöön osoitteeseen demokratia.om@gov.fi.

Osallisuuden teehuone 23.3. järjestetään osana Uusi koulu-seminaaria: Ilmoittaudu mukaan 17.3. mennessä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Tervetuloa Teehuoneelle 23.3. klo 12:30-14 kuulemaan ja keskustelemaan nuorten osallisuudesta!

Seuraava Teehuone järjestetään osana Uusi koulu -seminaaria, joka on tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Uusi koulu -seminaarin toteuttavat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Olet tervetullut osallistumaan koko seminaaripäivään, mutta voit osallistua myös vain tähän kyseiseen Teehuone-työpajaan. Työpaja järjestetään etäyhteyksin.

Ilmoittautuminen ja osallistumislinkki

Ilmoittaudu Teehuone -työpajaan tästä 17.3. mennessä. Valitse ilmoittautumislinkistä etäosallistuminen, jonka jälkeen voit valita työpajan numero 6. Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä. Saat ennen seminaaria sähköpostiisi linkin, josta pääset osallistumaan työpajaan.

Teehuone-työpajan sisältö ja alustajat

Osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöön ja opintoihin kiinnittymiselle. Miltä osallisuuden kokemus tuntuu? Millaiset pienet asiat ja teot vahvistavat osallisuuden kokemusta? Miten voin omasta roolistani käsin edistää nuorten osallisuutta kouluyhteisössä?

Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

BLOGI: Nuoret osana asukasvuorovaikutusta kuntien eri toimialoilla

Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla. 

Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi. 

Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?

Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen. 

Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.

Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi. 

Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa? 

Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.

Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta. 

Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.

Osallisuuden teehuone: Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Teehuone 23.3. järjestettiin osana Uusi koulu -seminaaria, joka oli tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Uusi koulu -seminaarin toteuttivat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. 

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Katso tästä 23.03.2023 Teehuoneen esitykset:

Teehuoneen Sway-esitys

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden teehuone: Nuorisotyöntekijöiden osallisuus Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan verkostoissa – Tapaus nuorille suunnattu kysely

Kuppi teetä, ole hyvä!

Teehuoneella 17.2. kuultiin Kanuunan Kyllin hyvän nuorisotyön arviointipakettiin kuuluvasta nuorille suunnatusta kyselystä, joka on syntynyt yli kymmenen vuoden yhteisen arviointityön tuloksena. Kyselyssä selvitetään kunnallisen nuorisotyön nuorisotilojen avoimeen toimintaan osallistuvien nuorten mielipidettä nuorisotyön perustehtävien toteutumisesta. Miten nuorisotyössä edistetään nuorten suhdetta toisiin nuoriin ja luotettaviin aikuisiin, ja miten nuorten yksilöllistä kasvua tuetaan?

Alustuspuheenvuoron pitivät Juha Leskinen ja Suvi Lappalainen Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunasta.

Katso tästä 17.2.2023 Teehuoneen esitys:

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden teehuone: Nuorten digitaalinen osallisuus, case Digiraati

Kuppi teetä, ole hyvä!

Vuoden ensimmäisessä Teehuoneessa keskustellaan nuorten digitaalisesta vaikuttamisesta ja siitä, miten voimme varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet nuorille osallistua ja vaikuttaa digitaalisesti. Vai voimmeko? Case esimerkkinä esittelemme oikeusministeriön uuden digitaalisen osallistumisen toimintamallin ja alustan, Digiraadin ja sen miten Digiraadissa voimme ottaa huomioon nuorten toiveet ja tarpeet siitä mistä he itse haluavat tulla kuulluiksi. 

Tilaisuuden alustuspuheenvuoro on katsottavissa tallenteena. Puheenvuoron pitävät Henriika Lassinharju ja Pirjo Kovalainen Osallisuuden osaamiskeskuksesta. 

Katso tästä 16.1. Teehuoneen esitys:

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Osallisuuden vahvistajat -verkoston kanssa. Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden resepti -verkkokoulutus nuorten osallisuudesta on julkaistu

Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.

Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?  

Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/. 

Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.

20. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Nuoren osallisuus ja vastuunotto kiusaamisen ehkäisyssä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Miten nuorelle annettu vastuullinen rooli kiusaamisen ehkäisyssä vaikuttaa nuoren osallisuuden kokemukseen? Maija Mahon Vantaan kaupungin nuorisopalveluista / osaamiskeskus Nuoskasta kertoo nuoren osallisuudesta ja vastuunotosta kiusaamisen ehkäisyssä. Esimerkkinä toimii vantaalainen kiusaamisen ehkäisyn malli M-Crew. M-Crewn tavoitteena on tarjota nuorille vaihtoehtoinen väylä kiusaamisesta sekä samalla kasvattaa toiminnassa mukana olevien nuorten vastuunottokykyä sekä antaa heille mahdollisuus uudelleen roolitukseen.