Lapset keskustelevat skididialogeissa

Lahdessa järjestetään skididialogeja koulumatkojen turvallisuudesta lapsen oikeuksien viikolla. Keskustelusta jaetaan oivalluksia #LapsenOikeuksienViikko’lla sosiaalisessa mediassa muiden tahojen iloksi ja hyödynnettäväksi.

Skididialogi järjestetään keskiviikkona 16.11.2022 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Keskustelemaan on kutsuttu oppilaita, opettajia ja vanhempia lahtelaisista yhtenäiskouluista. Mukana järjestelyissä ovat Opinkirjo ja Suomen vanhempainliitto.

Kannustamme vanhempaintoimijoita ja kouluja ottamaan koulumatkojen turvallisuuden yhteisen keskustelun aiheeksi ja kutsumaan keskusteluun myös lapsia ja nuoria, jotka ovat oman koulumatkansa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää:

14.–20.11.2022 vietettävästä Lapsen oikeuksien viikosta

Skididialogista

”Puhutaan koulumatkojen turvallisuudesta vanhempainiltamallin” myös Opinkirjon materiaalipankista 

#LapsenOikeuksienViikko #MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #Skididialogi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.

Osallisuuden vahvistajat 4.4.

Napsuttele itsesi mukaan Osallisuuden vahvistajat -verkostoon. Varaa aikaa 4.4., jolloin on tapaamisen aiheena on osallisuus ja vaikuttaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Alustajaksi on lupautunut tutkija Niina Meriläinen. Linkin löydät Osallisuuden vahvistajat -FB-ryhmästä.

Yläkoululaisille verkkokurssi osallisuudesta

Oppilaiden osallisuus edistää kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Oppilaat ovat tärkeitä toimijoita koulun arjessa. Osallisuuden kokemukset vahvistuvat ilmapiirissä, joka on turvallinen ja jossa pääsee osallistumaan. He tarvitsevat myös tietoa, tukea ja innostamista.

Osallisuus koulussa -verkkokurssi lähestyy osallisuutta osallistumisen ja vaikuttamisen, mutta myös kuulumisen tunteen näkökulmasta. Se avaa oppilaille sitä, että vaikuttaminen on monipuolista toimintaa, ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tavoitteena on innostaa oppilaita kiinnostumaan vaikuttamisesta ja löytämään itselle sopiva tapa osallistua.

Verkkokurssin voi tehdä esimerkiksi oppilaskunta- tai tukioppilastoiminnan esittelyn ja henkilövalintojen yhteydessä, tai kun kaikille oppilaille kerrotaan koulun vaikuttamismahdollisuuksista. Opettaja voi opetuskeskustelussa tuoda esille muitakin omassa koulussa toimivia nuorten osallisuutta tukevia ryhmiä.

Löydät kurssin osoitteesta https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/kiusaamisen-vastainen-tyo/oppilaiden-verkkokurssi-osallisuudesta/

Kurssi on toteutettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

”Kouluun parempia oltavia kaikille”

Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja Suomen nuorisovaltuustojen liitto toteuttivat yhdessä kyselyn oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta 1.9.-31.10.2021. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ryhmissä, uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Myös toisen asteen opiskelijajärjestöt levittivät tietoa kyselystä.

Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista noin 80 % opiskeli tai työskenteli perusopetuksessa. Vastaajista valtaosa oli nuoria noin 70 % ja ammattilaisia (ohjaava opettaja, ohjaaja, toiminnan koordinaattori) noin 30 %. Vastaajia oli yhteensä 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, tosin yksi kertoi asuinpaikkakuntansa olevan Suomi.

Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitus

Oppilaskunnan hallitus valitaan pääsääntöisesti syyslukukauden alussa äänestämällä joko luokittain, luokka-asteittain tai äänestämällä kaikkien halukkaiden joukosta. Tuloksiin mahtui mukaan myös haastattelu, arpominen ja hallituspaikkojen jako yleiskokouksen päätöksen perusteella. Mukana oli myös malli, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua oppilaskunnan avoimiin kokouksiin ja siten tulla toimintaan mukaan milloin tahansa.

Hallituksen työskentelytavoissa oli variaatioita. Vastaajat kuvailivat sitä, miten hallituksen jäsenten aktiivisuuskin vaihtelee. Jotkut nuoret selvittävät usein luokkansa ideoida ja mielipiteitä. Hallituksen koko vaihtelee paljon Isojen koulujen ja oppilaitosten hallituksen koko saatettiin kokea liian pieneksi, tosin jotkut koulut puolestaan avaavat mahdollisuuden osallistua kaikille halukkaille. Hankaluutta aiheuttaa sekin, mikäli oppilaitoksella on useita eri toimipisteitä. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näyttäisi toiminta olevan paljolti ohjaavan opettajan varassa, joka kutsuu hallituksen koolle. Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin alle tunnin, mutta myös käsiteltävät asiat voivat määrittää kokouksen pituuden.

Hallitusten toiminta

Hallituksen jäsenillä on tavanomaisten puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi erilaisia vastuuta kuvaavia nimikkeitä kuten some- tai mediavastaava, tiedottaja, edunvalvontavastaava tai kummilapsivastaava. Vastuuta jäsenten kesken on jaettu esimerkiksi toimikunnittain tai vaikkapa siten, että oppilaskunnassa on nimetty henkilö linkiksi tukioppilaisiin tai ruokalatoimikuntaan. Kunnan nuorten vaikuttajaryhmien edustajat voivat kuulua myös oppilas- ja opiskelijakuntaan, jolloin näihin elimiin on luontainen yhteys koulusta. Toiminta on voitu jakaa tehotiimeihin kuten kioski-, huppari-, toiminta-, yhteisö- ja virkistystiimi. Myös oppilaitoksen säännölliset tapahtumat on voitu organisoida opiskelijakunnan kautta.

Kokoukset koettiin toimivan hyvin, mikäli noudatettiin kokouskäytäntöjä ja saatiin asioita käsiteltyä, mutta samalla ylläpidettiin rentoa ja kaikkia kuuntelevaa ilmapiiriä. Vastaajista yli 30% ei tiennyt oliko koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintasuunnitelmaa tai -kertomusta.

Oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja toimivia käytäntöjä

Oppilas- ja opiskelijakunnantehtäviin kuului yleisesti koulun ja sen turvallisuuden kehittäminen. Nuorten toiminta liittyi sekä koulun yhteisöllisen ilmapiiriin vaikuttaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia että opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi MOK (opetussuunnitelmaan kuuluvan monialaisen opintokokonaisuus) -viikon suunnitteluun osallistuminen. Koulun ulkopuolisista tahoista yhteistyökumppaneiksi mainittiin vanhempainyhdistykset ja nuorisovaltuustot. Sitä kuinka yleistä yhteistyö esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa on tämän aineiston perusteella vaikea arvioida.

Erityisen toimivia käytäntöjä oli kehitetty toiminnan avoimuuden parantamiseksi esimerkiksi avoimen Padletin avulla tai siten, että toiminnalle oli laadittu selkeä lukuvuosisuunnitelma. Toiminnan haasteiksi mainittiin innostuksen ylläpitäminen, toiminnan toteuttaminen voi jäädä vain muutaman aktiivin varaan ja toiminnalla on varsin niukat resurssit (aika ja raha). Toiminnassa on kuitenkin koettu myös onnistumisia silloin, kun esimerkiksi oppilaiden ehdotus on hyväksytty.

Kysyimme myös siitä, mihin asioihin ja miten nuoret pääsevät vaikuttamaan koulussa ja oppilaitoksessa. Vastauksissa nousi esille kunkin oma aktiivisuus puhumalla, kertomalla asioista opettajille, oppilaskunnalle tai suoraan rehtorille. Vaikuttamaan voi päästä myös erilaisten kyselyjen kautta. Vastausten perusteella tärkeimmät vaikutuskanavat ovat oppilaskunnan hallitus ja sen kokoukset ja aloitteet.

Kyselyn annista tehdään laajempi koonti ja se julkaistaan marraskuun aikana osoitteessa www.omaoppilaskunta.fi

Lisätiedot

tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi

puh. 050 515 0017

Puhetta osallisuudesta miniwebinaarit viikoilla 39-41

Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestää viikoilla 39-41 kolme miniwebinaaria.

Miniwebinaarien Zoom-linkit löydät Opinkirjon sivulta Puhetta osallisuudesta

Tiistai 28.09. klo 15.30–16.15 

Tukea koulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen – Yhdenvertainen koulu -etätyöpajamalli oppilaskunnille

Palvelumuotoilija Reija Arnberg, Nuorten Akatemia

Asiantuntija Matleena Kosonen Holdgaard, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Tiistai 5.10. klo 15.30- 16.15

Osallisuus koulussa – verkkokurssi oppilaille, tukioppilaille ja oppilaskunnan hallitusten jäsenille

Suunnittelija Elina Rautiainen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL

Erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Tiistai 12.10. klo 15.30–16.15

Vaikuta!-teemapäivä innostaa oppilaat vaikuttamaan

Osallisuuden asiantuntija Mareena Laine, Nuorten Suomi


Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.  Muutokset mahdollisia.

Oppilas- ja opiskelijatoiminnasta kysely

Opinkirjo kerää tietoa oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta yhdessä Koordinaatin ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa. Kysely on avoinna lokakuun loppuun. Ensimmäiset tulokset saadaan jakoon marraskuussa. 

Kyselylinkki https://bit.ly/OPKkysely2021

Kuvalähde Pixaby.

Lisätietoa: Tiina Karhuvirta tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi