Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!
Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen
Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.
Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori
Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon
Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.
Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.
Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori
Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!
Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.
Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.
Osallisuuden osaamiskeskus (OSKE) osallistui 21.-22.4.2023 Kööpenhaminassa järjestetyille Ungdommens Folkemøde NORD nuorten demokratiafestivaaleille. Ungdommens Folkemøde NORD on demokratiafestivaali, jossa pohjoismaiden nuoret jakavat kokemuksia ja inspiraatiota työpajoissa, keskusteluissa ja ohjelmissa. Kahden päivän aikana käsiteltiin yhdessä järjestöjen ja aktivistien kanssa useita Pohjoismaiden haasteita.
Ungdommens Folkemøde on aiempina vuosina ollut osa suurempaa Folkemøde-festivaalia, joka on Suomi-areenan tyyppinen Tanskan yhteiskunnallinen festivaali, jossa poliitikot, järjestöt ja kansalaiset kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna järjestetty itsenäinen Ungdommens Folkemøde NORD on pilottiprojekti, jolla on tavoitteena tulla uudeksi vuosittain toistuvaksi tapahtumaksi ja kiertää eri pohjoismaita.
Ungdommens Folkemøde NORDin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Festivaalilla on monenlaisia tapahtumia, kuten paneelikeskusteluja, työpajoja ja luentoja, joissa käsitellään erilaisia aiheita. Tänä vuonna aiheina olivat erityisesti vastuullisuus ja tulevaisuus, identiteetti ja tasa-arvo sekä hyvinvointi ja luovuus.
Nuoret nauttivat festarin rennosta tunnelmasta sään hemmotellessa. Festarialue sijaitsi urbaanilla nuorille tarkoitetulla alueella Fredriksbergin laidalla. Tunnelmaa siivitti mm. livemusiikki, katuruoka sekä Kööpenhaminalle ominainen katutaide.OSKEa edusti Nuva ry:n sekä SPR:n Nuorten turvatalon Digiraadin työntekijät Susanna, Ee ja Henriikka. Pisteellä nuoret kirjoittivat viestejä päättäjille sekä viihdyttiin mielenkiintoisten keskustelujen ja esitysten äärellä.
Samat huolet
Pohjoismaat tunnetaan yleisesti korkeasta elintasosta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja vakaasta taloudesta. Vaikka nuorilla onkin Pohjoismaissa monia etuoikeuksia, heillä on myös samankaltaisia
huolia ja viestejä päättäjille kuin Suomessa ja muuallakin maailmassa. OSKE pyysi omalla pisteellään festivaalivieraita jättämään terveisensä ja ratkaisuehdotuksia päättäjille.
Ylivoimaisesti päättäjiltä toivotaan tekoja, ei tyhjiä puheita ja lupauksia:
”Hyvät maailman johtajat, missä on muutos? Etsin sitä kaikkialta mutta ei jälkeäkään. Miksi puhutte asioiden aikaansaamisesta mutta silti ette tee mitään ja vain valitatte. Olkaa hiljaa ja tehkää sen sijaan jotain. Koska NUORET alkavat suuttua ja haluavat muutosta! Olkaa maailman johtajia, joita kuvittelette olevanne, sillä nyt se tuntuu selvältä unelta. -Turhautunut nuoriso”
”Dear world leaders Where’s the change? Looking everywhere but no trace. Why are you speaking of accomplishing things. Yet you do nothing and stil complain. Please keep quiet and start doing some things. Because YOUTH are getting angry and looking for change! Be the world leaders you picture to be as of now it feels like a lucid dream, -frustrated youth”
”Lopettakaa maapallomme tuhoaminen!” kirjoittaa yksi nuori. Kirjeitä kirjoitettiin suoraan päättäjille, niin pitkiä kuin lyhyitä, mutta monet nuoret ilmaisivat viesteissään turhautumistaan sekä huolta tulevaisuudesta. Nuoret vaativat tekoja päättäjiltä ja pyytävät, että myös nuoria kuullaan päätöksenteossa.
Monet nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Nuoret haluavat, että päättäjät tekevät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Huolissaan ollaan elämän epävarmuudesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Nuoret haluavat myös olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. He haluavat, että päättäjät ottavat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa ja että heillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pohjoismaiden nuoret käyttävät erilaisia tapoja viestittääkseen huolensa ja toiveensa päättäjille. Sosiaalinen media, mielenosoitukset ja nuorisovaltuustojen toiminta ovat esimerkkejä siitä. Nuoret haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuttaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.
Alkuperäiskansojen nuoret mukaan päätöksentekoon
OSKE jakoi esittelykonttinsa Grönlannin Punaisen Ristin nuorten ja AVALAK Kobenhavn – Grönlannin opiskelijat Kööpenhaminassa kanssa. Grönlannin nuoret kertoivat lavaohjelmassaan, miten alkuperäiskansojen nuorten huolet Pohjoismaissa eroavat jonkin verran muiden nuorten huolista. Alkuperäiskansojen nuoret kohtaavat usein haasteita, jotka liittyvät heidän kulttuuriperintöönsä, identiteettiinsä ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Samoja haasteita kokevat myös saamelaisnuoret.
Monet nuorista ovat huolissaan oikeudestaan säilyttää ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. He haluavat, että heidän kulttuuriperintönsä ja perinteensä tunnustetaan ja kunnioitetaan yhteiskunnassa. Moni on huolissaan myös siitä, että heidän kielensä ja perinteensä saattavat hävitä sukupuuttoon.
Alkuperäiskansojen nuorten yhteiskunnallinen asema on usein haastava. Monet alkuperäiskansojen nuoret elävät syrjäisillä alueilla, joilla on vähän työpaikkoja ja palveluita. Heillä voi olla myös vaikeuksia päästä koulutukseen tai saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä voi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja vaikeuksiin löytää merkityksellistä tekemistä.
Lisäksi monet alkuperäiskansojen nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä. Monet yhteisöt ovat riippuvaisia luonnosta ja elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen käyttöön. Nuoret haluavat varmistaa, että nämä luonnonvarat ovat käytettävissä myös tuleville sukupolville.
Alkuperäiskansojen nuoret käyttävät monia eri tapoja ilmaistakseen huolensa ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan. Monet nuoret ovat mukana järjestöissä ja yhteisöissä, jotka työskentelevät alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. He ovat myös mukana vaikuttamassa päätöksentekoon ja haluavat varmistaa, että heidän äänensä kuullaan.
On tärkeää, että alkuperäiskansat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja että heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhteiskunnan on myös tärkeää varmistaa, että alkuperäiskansat saavat tarvitsemansa palvelut ja että heidän kulttuurinsa ja perinteensä säilyvät ja kunnioitetaan.
Olemme pohtineet Iin kunnassa sitä miten asukkaiden ääni saataisiin paremmin kytkettyä mukaan kunnan päätöksentekoon. Tavoitteena on ollut strategisen osallisuuden toteutuminen siten että äänen saa suuri hiljainen enemmistö ja kuntapäättäjät ymmärtävät paremmin asukkaiden arkea. Olemme onnistuneet mielestämme osoittamaan, että näiden tavoitteiden saavuttaminen mahdollista. Arviomme mukaan n. 20% iiläisistä on osallistunut uuden kuntastrategiamme kirjoittamiseen digitaalisten työkalujen avulla, osa erilaisten kehittämisteemojen alla toteutettujen kokeilujen kautta.
Nyt pyrimme avaamaan vuosien 2021-2023 aikana toteutetun Valtiovarainministeriön rahoittamaan ja neljän muun kunnan kanssa tehdyt opit. Oppi on tiivistetty ensi perjantain 2.6. klo 9-10.30 webinaarissa 1,5 tunnin tehopakettiin.
Uskon, että meillä on tuoreita näkökulmia tästä meille kaikille tärkeään teemaan.
Nostamme webinaarissa monenlaista osallisuustyön näkökulmaa ja esimerkkinä käytämme myös nuorten osallisuusprojektin prosessia ja lopputulosta, jossa lopputulemana oli videon muodossa julkaistu palvelulupaus iiläisille nuorille, joka on kirjattu nyt myös Iin kuntastrategiaan.
Kutsussa puhutaan vahvasti kuntasektorista, mutta osallistua voi toki vaikka, ei kuntaa suoraan edustaisikaan.
Yhteistyöterveisin, Johannes Helama Projektipäällikkö Open Agenda -hanke / yhdistämme strategisen osallisuuden ja digitaalisten palvelujen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Iin kunta johannes.helama@micropolis.fi
Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.
Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.
Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia
Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.
”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”
nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta
Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.
Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.
Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa
Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.
”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”
nuoren kommentti työpajassa
Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.
Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.
Uudet konseptit ja tutut kasvot
Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.
Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.
”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”
– palautetta työpajasta
Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.
Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.
”Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.
Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.
Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.
Strategian valmistelu
Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.
Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita. Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).
Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.
Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:
1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä
2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä
3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä
4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa
5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta
6. Kannamme vastuuta luomakunnasta
7. Toimitila-ajattelumme uudistuu
8. Verkostomme vahvistuvat
Kuulemisen toteutus
Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso.
Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät.
Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä.
Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta
Varhaiskasvatusikäiset
2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
Millainen on turvallinen paikka?
Miten olla ystävä toiselle?
Millaisessa kirkossa on hauska olla?
Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat toimintaa.
Rippikouluikäiset
14–15-vuotiaiden kysymykset:
Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.
Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.
Kuulemisen keskeisiä löytöjä
Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.
Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan.
Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt.
Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin.
Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta.
Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.
Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset).
Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.
Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”.
Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).
Kuulemisen vaikutukset
Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.
Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. Esimerkki partiolaisten työskentelystä.
The kiteytys
Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.
Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.
Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen. Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.
Digiraati on alusta ja menetelmä lasten ja nuorten kuulemiseen sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä. Digiraatia on kehitetty yhteistyössä oikeusministeriön, kansallisen lapsistrategian, Osallisuuden osaamiskeskuksen, lasten ja nuorten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.
Digiraati-verkkopalvelua pilotoidaan parhaillaan ministeriöissä, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Pilottiin pääsee mukaan osallistumalla Digiraadin esittelyyn ja Digiraadin itseopiskelukurssille, jonka jälkeen on mahdollista tilata raadin järjestäjän käyttäjäoikeudet.
Avoimia Digiraati-esittelyitä pidetään kerran kuukaudessa. Kevään ja kesän Digiraati-esittelyt ovat seuraavina keskiviikkopäivinä:
12.4.2023 klo 9–10 10.5.2023 klo 9–10 14.6.2023 klo 9–10
Mikäli olet kiinnostunut Digiraadista tai sen käyttöönotosta, tervetuloa Digiraadin Teams-esittelyyn!
Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla.
Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi.
Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?
Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen.
Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä.
Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.
Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi.
Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa?
Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.
Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta.
Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.
Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.
Euroopan nuorison teemavuoden päätöstapahtumaa vietettiin torstaina 19.1.2023 Kulttuuritehdas korjaamolla Helsingissä. Päivä huipentui päätösjuhlaan, jossa Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat-kilpailun voittaja(t) julkistettiin. Kilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Kilpailussa etsittiin Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja sen kautta haluttiin nostaa esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Kilpailuehdotuksia sai jättää aikavälillä 9.5-15.11.2022 ja niitä tuli yhteensä 51 kappaletta. Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva sisäinen raati valitsi tulleista ehdotuksista 10 finalistia. Kaikkien kymmenen finalistin edustajat on kutsuttu Opetushallituksen toimesta Brysseliin opintomatkalle, jossa he saavat mahdollisuuden sekä kertoa omista osallistamisen malleistaan, että saada ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Voit tutustua tarkemmin kaikkiin kymmeneen finalistimalliin täällä: https://www.oph.fi/fi/euroopan-nuorisovuoden-awards-suomen-parhaat-osallistajat.
Finalisteista lopullisen voittajan valitsi seitsemänhenkinen ulkopuolinen raati johon kuuluivat Elina Eerola, Sitran asiantuntija Uudet vaikuttamisen tavat-tiimissä, Viveca Hagmark, toiminnanjohtaja Folkhälsans förbund, Ahmad Hosseini, yhteiskuntarauhan asiantuntija, Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, Jenna Koikkalainen, lastensuojelun kokemusasiantuntija, Satu Rantakärkkä, nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, SPR sekä Lotta Tuominen, Suomen nuorten EU-delegaatti.
Kaikki finalistiehdokkaat olivat korkealaatuisia ja keskenään hyvin erilaisia. Tästä syystä raati lopulta päätyi jaettuun ensimmäiseen sijaan ja voittajiksi valittiin kaksi erilaista toimijaa ja mallia, jotka vaikuttavat eri koossa ja eri tasoilla. Nämä olivat Mentoring for future-hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto).
Mallit ovat pitkälti vastinpareja toisilleen: Toinen on ison organisaation malli, toinen pieni ja nuorten itsensä aloittama malli. Toisessa osallisuus toteutuu kasvokkain, toisessa digimuodossa. Toinen liittyy vapaa-aikaan, toinen koulutukseen. Mentoring for future-hanke puhutteli, sillä se puuttuu rakenteelliseen ja yhteiskunnalliseen ongelmaan, joka vaikuttaa nuorten elämään, ja tätä ongelmaa on itse lähdetty konkreettisesti ratkomaan nuorten toimesta. Malli nähtiin yhteiskuntarauhaa edistävänä ja se avaa ovia myös muille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Nuortennetti taas tarjoaa sekä osallisuutta että osallistumista ja jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Nuoret ovat mukana toiminnassa monessa eri roolissa ja malli tavoittaa nuoria ympäri Suomen. Malli käsittelee erittäin ajankohtaisia teemoja nuorten elämässä ja yhteiskunnassa yleisesti.
Lisäksi yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Kaiken kaikkiaan ääniä tuli 984 kappaletta ja voittaja sai näistä 203 kappaletta. Yleisön suosikiksi valittiin Mentoring for Future-hanke.
6. Nuoret mukaan! – Nuorten vapaaehtoistyö- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eläinsuojelukentällä (SEY Suomen eläinsuojelu)
7. Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli (Sastamalan kaupunki/ Liikunta- ja nuorisopalvelut)
8. Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa (Nuorten Palvelu ry)
9. NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen (NYT! -tutkimushanke, Tampereen yliopisto)
10. Future Mentors programme (Espoon kaupunki)
Kuva: Voittajamallien edustajat vasemmalta Nuortennetin Kaisa Önlen, Eve-Linda Lassila, Suvi Myllärniemi ja Paula Aalto sekä Mentoring for future-hankkeen Salaado Qasim ja Faisa Qasim. (Kuvaaja Jenny Ekblad)
Osallisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2022 Ylöjärvellä osallisuuden kehittämisprosessin. Prosessi keskittyi nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämiseen kaupungissa. Osallisuuden kehittämisprosessilla haluttiin yhtäältä ottaa strategian uudistuksessa nuoret mukaan ja toisaalta löytää uusia tapoja edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista Ylöjärvellä.
Rohkeus kokeilla ja toimialat ylittävä yhteistyö kaupungissa olivat Ylöjärven prosessin suurimmat opit. Mutta millainen prosessi sitten oli ja mitä konkreettista saatiin aikaan?
Ratkaisuna mm. nuorten ja päättäjien yhteinen ulkoilutapahtuma
Kehittämisprosessi sisälsi keskustelutilaisuuksia, työpajoja, kehittämispäiviä sekä nuorille suunnatun laajan kyselyn. Näiden eri toimenpiteiden avulla törmäytettiin kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä nuoria. Prosessin aikana käytiin läpi mitä nuorten osallisuuden kehittämisellä halutaan kaupungissa saavuttaa, miten asukkaiden osallisuutta voidaan mahdollistaa ja mitä konkreettisia ratkaisuja kaupungissa lähdetään kokeilemaan.
Ratkaisuina nuoret nostivat osallistumisen mahdollistajina nuorten edustajaryhmät, mutta myös uudenlaiset kohtaamiset sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Osallisuutta ja vaikuttamista päätettiin lähteä edistämään seuraavilla konkreettisilla kokeiluilla:
Vuosittainen Vaikuttamisen päivä -tapahtuma. Tapahtumassa viranhaltijat ja päättäjät jalkautuvat yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Fyysinen tai virtuaalinen palautelaatikko, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä tai sähköisesti Discordissa.
Nuorten chat-palvelu kunnan sivuilla, jossa voisi matalalla kynnyksellä anonyymisti esittää ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita.
Nettisivu tai appi, jonka toteutuksesta vastaisivat hyvinvointilautakunta yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Sovellus toimisi viestintäkanavana päättäjien ja nuorten välillä.
Nuorten ja päättäjien vuotuinen ulkoilutapahtuma. Tapahtumassa voidaan pelata ja ulkoilla yhdessä. Nuorten ja päättäjät vaihtelevat vuosittain kumpi järjestää tapahtuman. Tapahtuma on rento ja hauska, ja sen aikana nuoret voivat kysellä päättäjiltä asioita.
Prosessissa kehitetyistä kokeiluista kaupungissa on toteutumassa päättäjien ja nuorten yhteinen ulkoilutapahtuma, jota nuoret ovat suunnittelemassa, ja johon ollaan yhdistämässä muita aktiviteetteja kohtaamista helpottamaan. Tapahtuman lisäksi prosessin jälkeen kaupunginhallitus päätti nostaa osallistuvan budjetoinnin määrää 50 000 euroon ja ottaa nuoret vahvemmin mukaan ideoimaan, mitä budjetilla kaupungissa tehdään.
Mitä opittiin nuorten osallisuuden vahvistamisesta?
Turvallisemman tilan periaatteet
Osallisuuden mahdollistaminen kuntapäätöksenteossa lähtee toimintaa ohjaavista arvoista. Ylöjärvellä hyvinvointilautakunnan keskusteluissa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nousivat rohkeus kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten osallistuminen edellyttää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta toimintatavoissa. Konkreettisena toimenpiteenä osallisuuden edistämisessä tunnistettiinkin turvallisemman tilan periaatteiden luominen kaupunkiorganisaatiossa.
Vuorovaikutuksen tärkeys
Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä kunnissa painottuu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutusta voidaan konkreettisesti edistää lisäämällä arkisia kohtaamisia kunnan viranhaltijoiden ja nuorten välillä.
On huomioitava, että nuorten kohtaamisessa on usein hyödynnettävä uudenlaisia tulokulmia kohtaamiseen. Sen sijaan, että toteutettaisiin asukasilta kunnantalolla tai kaupunginkirjastossa, viranhaltijat tai kuntapäättäjät voivat vierailla oppilaitoksissa tai nuorisotiloilla. Kohtaaminen vaatii heittäytymistä, mutta kohtaamiset ja tilaisuudet voidaan järjestää yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten, opettajien ja ohjaajien kanssa. Tuttujen aikuisten läsnäolo myös madaltaa nuorten kynnystä ilmaista mielipiteitään.
Vuorovaikutuksen tulee toimia niin sanotusti molemmissa päissä. Kun lapsilta ja nuorilta kysytään mielipidettä päätöksenteon tueksi, päättäjillä ja viranhaltijoilla on myös velvollisuus viestiä nuorille asioiden etenemisestä. Käytännön työssä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisovaltuuston, oppilaitosten hallitusten tai nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Viestimiseen on syytä panostaa vaikuttamisen jälkeen. Viestiminen nuorille voi tuntua haastavalta, jos heidän vaatimia toimia ei ole voitu toteuttaa. Tämä voidaan taklata perustelemalla selkeästi, miksi päätettiin niin kuin päätettiin.
Oppilaitosyhteistyö
Ylöjärvellä nuorilta kysyttäessä konkreettisina vaikuttamisen paikkoina nousivat koulut. Sama huomio nostettiin esiin myös hyvinvointilautakunnan keskusteluissa. Käytännön työssä nuorten vaikuttamista voidaan vahvistaa hyödyntämällä oppilaitosten hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilaitoksissa on helppoa vaikuttaa, kun ympäristö ja aikuiset ovat tuttuja. Vaikuttamisen menetelminä voivat toimia keskustelutilaisuudet ja työpajat, mutta myös kevyemmät kyselyt, joihin on helpommin aikaa ja kiinnostusta vastata. Kun yhteistyötä tehdään opettajien kanssa, vaikuttaminen voidaan viedä myös osaksi oppimista, jolloin se palvelee myös osana demokratiakasvatusta.
Vaikuttamismahdollisuudet lähelle nuoren arkea
Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen vaatii kaupunkiorganisaatiossa poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikuttava osallisuustyö ei rajoitu yksittäisen toimen tai toimialan raameihin vaan se tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin toimialasta riippumatta.
Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä toimenpiteistä tavoittaa ja aktivoida nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan rakenteellisista toimintatavoista, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen. Tällöin kysymys ei olekaan siitä, kuinka nuoret saadaan aktivoitumaan olemassa oleviin päätöksenteon rakenteisiin (äänestäminen, valtuustot ja lautakunnat), vaan kuinka rakenteita voidaan yhteistyössä muokata nuorilähtöisemmiksi. Yksinkertaistetusti, kuinka vaikuttaminen viedään lähelle nuorten arkea.
Ylöjärven osallisuuden kehittämisprosessin viranhaltijoiden ja nuorten yhteiskehittämistyöpajassa käsiteltiin konkreettisesti kohtaamisen dilemmaa. Ratkaisuja kehitettiin paljon, mutta pääperiaatteen voi kiteyttää seuraavaan lainaukseen eräältä työpajan osallistujalta:
”Aikuisten pitää tulla nuorten lähelle.”
Teksti on julkaistu myös Nuorten Akatemian blogissa 13.1.2023 sekä tulee osaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottamaa osallisuusteemaista julkaisua.
”Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.”
Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja Arttu Vuori kirjoittaa Opinkirjon blogissa vaikuttamisesta oppilaskunnissa. Tampereella nuorisovaltuusto on edistänyt aktiivisesti yhdenvertaisten oppilaskuntarakenteiden kehittämistä. Näin voidaan mahdollistaa nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet kouluympäristössä.
