Monet nuoret ovat jo kenties lapsena pohtineet, minkälaisia asioita Eduskuntatalossa tapahtuu. Myös rakennuksen mahtipontisuus on ehkä valokuvien perusteella herättänyt nuorten mielenkiinnon. Mitä salaisuuksia piilee Eduskuntatalon seinien sisällä? Minulla oli mahdollisuus päästä ottamaan asiasta selvää Nuorten parlamentin merkeissä 12.4.2024.
Tuona huhtikuisena aamuna tiesin heti, mikä päivä on tulossa. Matkustin yhdessä luokkakaverini ja yhteiskuntaopin opettajamme kanssa junalla Helsinkiin. Ilmassa oli selkeää jännityksen tunnetta. Koko matkan mietimme, miltä eduskunnan rakennus näyttää ja miten päivä tulee menemään. Saavuttuamme Helsinkiin, kävelimme pienen matkan Eduskuntatalolle. Ainutlaatuinen päivä lähti tästä käyntiin.
Eduskuntatalossa pääsin seuraamaan Nuorten parlamentin täysistuntoa, jossa olin itse lehtereillä muiden toimittajaoppilaiden kanssa. Tunnelma salissa oli odottava ja jokaista liikettä seurattiin tarkasti. Täysistunto oli erittäin mielenkiintoinen, sillä näin, miten kansanedustajat tekivät oikeita päätöksiä esimerkiksi Suomen lakeja koskien. Parasta päivässä oli kuitenkin kansanedustajien ja muiden valtion ylimpien virkamiesten tapaaminen. Pääsin ottamaan yhteiskuvat pääministeri Petteri Orvon ja Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon kanssa. Vaihdoin myös muutaman sanan heidän kanssaan. Mukavan tuntuisia poliitikkoja kumpikin.
Nuorten parlamentti on mielenkiintoinen kokemus nuorille, jotka ovat kiinnostuneet politiikasta ja siitä, miten asioita hoidetaan Suomen eduskunnassa. Kokonaisuutena tapahtuma oli erittäin hyvin suunniteltu sekä sujuvuuden että järjestelyiden kannalta. Päivä oli pitkä, mutta nautin joka hetkestä. Eduskuntatalon miljöö ja näkemäni tunnetut poliitikot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tätä päivää en tule unohtamaan koskaan.
Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -opas valottaa, mitä nuorten digitaalinen osallisuus on ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Oppaassa esitellään digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia osallisuusprosesseihin ja käydään digitaalisten alustojen käyttöönottoa läpi vaihe vaiheelta. Se on suunnattu erityisesti kaikille nuorten parissa toimiville, joiden tavoitteena on osallistaa nuoria yhdenvertaisesti digitaalisia alustoja tai menetelmiä hyödyntäen.
Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -oppaassa kerrotaan, mitä digitaalinen osallisuus edellyttää nuorilta ja miten voisimme tukea heitä osallistumaan digitaalisesti. Se opastaa erilaisten alustojen ja menetelmien käyttöönottoon osana osallisuusprosessia: mitä vaiheita se sisältää ja mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon.
Opas on tuotettu vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen kehittää toiminnassaan nuorten osallisuustoimintaa digitaalisissa ympäristöissä. Se on suunnattu kaikille, jotka haluavat edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, ja jotka tukevat nuoria toimimaan heidän omissa yhteisöissään ja ilmaisemaan mielipiteitään. Digitaalisuus avaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ajasta ja paikasta riippumatta.
Oppaasta löytyy lisäksi esimerkkilista digitaalisen vaikuttamisen alustoista, menetelmistä ja toimintatavoista, joita voidaan käyttää erilaisissa digitaalisen osallisuuden ja vaikuttamisen prosesseissa. Mukana on myös käytännön esimerkkejä kolmelta nuorten kanssa toimivalta organisaatiolta heidän toteuttamastaan digitaalisesta osallisuustoiminnasta.
Koordinaatti on tuottanut oppaan osana Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintaa.
Äänestyslipun nurkat menevät ruttuun, kun pienet kädet puristavat jännittyneenä lippua. Mahanpohjaa kutkuttaa äänestyskoppiin meneminen ihan ilman aikuista. Kopissa tutkitaan vaihtoehdot vielä tarkasti, vaikka oma suosikkiehdokas onkin valittu ja päätetty jo kotona. Ruksi piirtyy äänestyslippuun, ja lappu taittuu kiinni. Äänestyslippua virkailijalle ojentaessa vähän taas jännittää, mutta kun lippu on leimattu ja sen saanut tiputtaa vaaliuurnaan, leviää kasvoille iso hymy – minunkin ääneni on kuultu. Minun ääneni on tärkeä!
Lasten unelmien toritapahtuma
Siilinjärvellä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivänä oli äänestyspaikoilla kova kuhina, kun lapset pääsivät äänestämään lasten unelmien toritapahtumaa. Kaikki sai alkunsa, kun Siilinjärvellä haluttiin luoda oikeasti lasten valitsema ja suunnittelema oma toritapahtuma. Aikuiset eivät suunnitelleet äänestettäviä vaihtoehtoja, vaan Siilinjärvellä järjestettiin alakoululaisten piirustuskampanja, jossa pyydettiin lapsia piirtämään oma unelmien toritapahtuma. Sadasta lasten piirustuksesta tulleiden ehdotusten pohjalta koottiin kolme äänestettävää vaihtoehtoa: lapset tahtoo eläimiä, lapset tahtoo esiintyjiä ja lapset tahtoo hyppiä ja pomppia.
Yli 700 lasta kävi äänestämässä vaalipäivänä. Osa lapsista oli vanhempiensa mukana presidentinvaaliäänestyksessä, osa tuli ihan itse äänestämään juuri lasten vaaleissa. Lapset äänestivät kaikilla Siilinjärven äänestyspaikoilla omassa äänestystilassaan. Lasten vaalien toteuttaminen oli mahdollista Siilinjärven kunnan ja Lapset on tärkeitä -hankkeen välisenä yhteistyönä. Mukana oli myös 20 vapaaehtoista vaalitoimitsijaa, jotka varmistivat vaalien sujuvan kulun ja kohtasivat lapset aidosti ja opastivat äänestyksen kulkua.
Voittanut tapahtuma, ”Lapset tahtoo hyppiä ja pomppia”, järjestetään Siilinjärven torilla 8. kesäkuuta. Lapset ovat tietysti suunnittelemassa tapahtumaa myös käytännön tasolla. Lasten raati on jo kokoontunut useamman kerran, ja siellä on päästy käsittelemään niin budjettia, sponsoreita, laitteiden sijoittelua, oheistoimintaa kuin turvallisuuttakin. Lapset ovat siis aidosti päättämässä asioista aivan alusta ihan loppuun saakka: tapahtuman juontajinakin toimivat tietysti lapset!
Lapset haluavat vaikuttaa
Merkityksellistä ja ainutlaatuista tässä lasten äänestyksessä oli se, että lasten äänestämä asia johtaa toteutukseen asti, lapsille tärkeään asiaan.
Lasten osallistuminen Siilinjärven Lasten vaaleissa osoittaa, että lapsilla on valtava halu ja kyky vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ääntä on kuultava ja otettava huomioon päätöksenteossa, koska lapset ovat tärkeitä.
Jos haluat järjestää omat lasten vaalit, osoitteesta lassoreppu.fi löydät ohjeet vaalien järjestämiseen. Sieltä löydät myös muita lapsen osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä lasten kanssa toimimiseen!
Nuoria ja päättäjiä yhteen kokoava Nuorten parlamentti järjestetään 12. huhtikuuta. Tapahtuma pidetään paikan päällä Eduskuntatalossa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018. Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu lähes 350 nuorta eri puolilta Suomea, joista 199 toimii oppilasedustajana ja noin 150 toimittajaoppilaana. Kansanedustajia on kutsuttu mukaan tapahtumaan.
Istuntopäivään osallistuu kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Valmistautumista varten julkaistiin materiaalia.
Tämänvuotiseen Nuorten parlamentin istuntoon haki määräaikaan mennessä peräti 222 koulua. Mukaan voitiin kuitenkin ottaa vain 150 koulua.
Nuorten parlamentin istunto televisioidaan
Nuorten parlamentin istuntoa voi seurata YLEn TV1-kanavalla ja YLE Areenassa istuntopäivänä 12.4. klo 12-13. Istunto tulkataan viittomakielelle. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Istuntoa voi seurata myös eduskunnan verkkopalvelun kautta.
Nuorten ääni -toimitus on tiiviisti mukana istuntopäivän ohjelmassa. Se raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista osoitteessa http://nuortenparlamentti.blogspot.com . Nuorten ääni -toimituksen lisäksi myös Nuorten parlamenttiin osallistuvat toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin.
Tavoitteena tukea nuorten osallisuutta
Nuorten parlamentteja on järjestetty vuodesta 1998. Istunnot pidetään joka toinen vuosi. Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 istunto peruttiin. Istunto järjestettiin etäyhteyksin vuonna 2022.
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta ja edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan. Lisäksi Nuorten parlamentin tavoitteena on kuulla nuoria paremmin ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.
Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhoissa, oppilaskunnissa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.
Nuorten parlamentin toimintaa suunnittelee ja toteuttaa eduskunta yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.
Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.
Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.
Tämän vuoden Nuorten parlamentissa on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.
Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/
Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com
Tervetuloa mukaan oppimaan, miten kirjastoissa saadaan myös nuorten näkemykset esiin!
Mitä: Koulutus Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? Milloin: 21.11.2023 klo 9–12 etäyhteyksin Kenelle: Koulutus on suunnattu ensisijaisesti kirjastojen työntekijöille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Yksi kirjastojen tehtävistä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Millaisia mahdollisuuksia kirjastoilla on toteuttaa tätä tehtävää nuorten näkökulmasta?
Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuoret mukaan vaikuttamaan kirjastojen palveluihin ja kehittämiseen.
Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.
Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.
Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.
Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Hyödynnä heti toiminnan suunnittelussa!
Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Lisätietoja osaamiskeskuksesta. Koulutus sisältää informatiivisen pohjustuksen lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa. Ohjelmassa on myös puheenvuoro Nuoret äänessä! -demokratiahankkeesta, jonka pitää kirjastonhoitaja Tuula Siira Naantalin kaupunginkirjastosta.
Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä 14.11. jälkeen. Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruutathan osallistumisesi sähköpostitse: sara.vatanen@opinkirjo.fi.
Tervetuloa!
Lisätietoja koulutuksesta: Sara Vatanen Projektiassistentti, Osallisuuden osaamiskeskus sara.vatanen@opinkirjo.fi
Viime vuosina on puhuttu osallisuuskäänteestä, kun on laajennettu kansalaisten ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Huomiota on kiinnitetty myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksista tuoda näkemyksiään esiin päätösvalmistelussa. Lasten ja nuorten ääntä on haluttu voimistaa päätöksenteon eri tasoille Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Osallisuus ymmärretään laaja-alaisena kattokäsitteenä, joka voi avautua eri tavoin eri yhteyksissä toimittaessa.
Pohdimme Pyöreän pöydän keskustelussa sitä, mitä osallisuus merkitsee, onko käsite saanut uusia sisältöjä ja miten ymmärryksemme on muuttunut.
Ohjelma
13.00 Avaus
13.05 Osallisuus ja demokratia, Pauli Saloranta , asiantuntija, Sitra
13.15 Osallisuuden kokemus, Marko Nousiainen, tutkija, THL
13.25 Osallisuuden kytkentä julkiseen hallintoon, Reetta Mietola, yliopistotutkija, AllYouth / Helsingin yliopisto
Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!
Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen
Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.
Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori
Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon
Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.
Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.
Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori
Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!
Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.
Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.
Osallisuuden osaamiskeskus (OSKE) osallistui 21.-22.4.2023 Kööpenhaminassa järjestetyille Ungdommens Folkemøde NORD nuorten demokratiafestivaaleille. Ungdommens Folkemøde NORD on demokratiafestivaali, jossa pohjoismaiden nuoret jakavat kokemuksia ja inspiraatiota työpajoissa, keskusteluissa ja ohjelmissa. Kahden päivän aikana käsiteltiin yhdessä järjestöjen ja aktivistien kanssa useita Pohjoismaiden haasteita.
Ungdommens Folkemøde on aiempina vuosina ollut osa suurempaa Folkemøde-festivaalia, joka on Suomi-areenan tyyppinen Tanskan yhteiskunnallinen festivaali, jossa poliitikot, järjestöt ja kansalaiset kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna järjestetty itsenäinen Ungdommens Folkemøde NORD on pilottiprojekti, jolla on tavoitteena tulla uudeksi vuosittain toistuvaksi tapahtumaksi ja kiertää eri pohjoismaita.
Ungdommens Folkemøde NORDin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Festivaalilla on monenlaisia tapahtumia, kuten paneelikeskusteluja, työpajoja ja luentoja, joissa käsitellään erilaisia aiheita. Tänä vuonna aiheina olivat erityisesti vastuullisuus ja tulevaisuus, identiteetti ja tasa-arvo sekä hyvinvointi ja luovuus.
Nuoret nauttivat festarin rennosta tunnelmasta sään hemmotellessa. Festarialue sijaitsi urbaanilla nuorille tarkoitetulla alueella Fredriksbergin laidalla. Tunnelmaa siivitti mm. livemusiikki, katuruoka sekä Kööpenhaminalle ominainen katutaide.OSKEa edusti Nuva ry:n sekä SPR:n Nuorten turvatalon Digiraadin työntekijät Susanna, Ee ja Henriikka. Pisteellä nuoret kirjoittivat viestejä päättäjille sekä viihdyttiin mielenkiintoisten keskustelujen ja esitysten äärellä.
Samat huolet
Pohjoismaat tunnetaan yleisesti korkeasta elintasosta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja vakaasta taloudesta. Vaikka nuorilla onkin Pohjoismaissa monia etuoikeuksia, heillä on myös samankaltaisia
huolia ja viestejä päättäjille kuin Suomessa ja muuallakin maailmassa. OSKE pyysi omalla pisteellään festivaalivieraita jättämään terveisensä ja ratkaisuehdotuksia päättäjille.
Ylivoimaisesti päättäjiltä toivotaan tekoja, ei tyhjiä puheita ja lupauksia:
”Hyvät maailman johtajat, missä on muutos? Etsin sitä kaikkialta mutta ei jälkeäkään. Miksi puhutte asioiden aikaansaamisesta mutta silti ette tee mitään ja vain valitatte. Olkaa hiljaa ja tehkää sen sijaan jotain. Koska NUORET alkavat suuttua ja haluavat muutosta! Olkaa maailman johtajia, joita kuvittelette olevanne, sillä nyt se tuntuu selvältä unelta. -Turhautunut nuoriso”
”Dear world leaders Where’s the change? Looking everywhere but no trace. Why are you speaking of accomplishing things. Yet you do nothing and stil complain. Please keep quiet and start doing some things. Because YOUTH are getting angry and looking for change! Be the world leaders you picture to be as of now it feels like a lucid dream, -frustrated youth”
”Lopettakaa maapallomme tuhoaminen!” kirjoittaa yksi nuori. Kirjeitä kirjoitettiin suoraan päättäjille, niin pitkiä kuin lyhyitä, mutta monet nuoret ilmaisivat viesteissään turhautumistaan sekä huolta tulevaisuudesta. Nuoret vaativat tekoja päättäjiltä ja pyytävät, että myös nuoria kuullaan päätöksenteossa.
Monet nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Nuoret haluavat, että päättäjät tekevät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Huolissaan ollaan elämän epävarmuudesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Nuoret haluavat myös olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. He haluavat, että päättäjät ottavat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa ja että heillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pohjoismaiden nuoret käyttävät erilaisia tapoja viestittääkseen huolensa ja toiveensa päättäjille. Sosiaalinen media, mielenosoitukset ja nuorisovaltuustojen toiminta ovat esimerkkejä siitä. Nuoret haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuttaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.
Alkuperäiskansojen nuoret mukaan päätöksentekoon
OSKE jakoi esittelykonttinsa Grönlannin Punaisen Ristin nuorten ja AVALAK Kobenhavn – Grönlannin opiskelijat Kööpenhaminassa kanssa. Grönlannin nuoret kertoivat lavaohjelmassaan, miten alkuperäiskansojen nuorten huolet Pohjoismaissa eroavat jonkin verran muiden nuorten huolista. Alkuperäiskansojen nuoret kohtaavat usein haasteita, jotka liittyvät heidän kulttuuriperintöönsä, identiteettiinsä ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Samoja haasteita kokevat myös saamelaisnuoret.
Monet nuorista ovat huolissaan oikeudestaan säilyttää ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. He haluavat, että heidän kulttuuriperintönsä ja perinteensä tunnustetaan ja kunnioitetaan yhteiskunnassa. Moni on huolissaan myös siitä, että heidän kielensä ja perinteensä saattavat hävitä sukupuuttoon.
Alkuperäiskansojen nuorten yhteiskunnallinen asema on usein haastava. Monet alkuperäiskansojen nuoret elävät syrjäisillä alueilla, joilla on vähän työpaikkoja ja palveluita. Heillä voi olla myös vaikeuksia päästä koulutukseen tai saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä voi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja vaikeuksiin löytää merkityksellistä tekemistä.
Lisäksi monet alkuperäiskansojen nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä. Monet yhteisöt ovat riippuvaisia luonnosta ja elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen käyttöön. Nuoret haluavat varmistaa, että nämä luonnonvarat ovat käytettävissä myös tuleville sukupolville.
Alkuperäiskansojen nuoret käyttävät monia eri tapoja ilmaistakseen huolensa ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan. Monet nuoret ovat mukana järjestöissä ja yhteisöissä, jotka työskentelevät alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. He ovat myös mukana vaikuttamassa päätöksentekoon ja haluavat varmistaa, että heidän äänensä kuullaan.
On tärkeää, että alkuperäiskansat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja että heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhteiskunnan on myös tärkeää varmistaa, että alkuperäiskansat saavat tarvitsemansa palvelut ja että heidän kulttuurinsa ja perinteensä säilyvät ja kunnioitetaan.
Olemme pohtineet Iin kunnassa sitä miten asukkaiden ääni saataisiin paremmin kytkettyä mukaan kunnan päätöksentekoon. Tavoitteena on ollut strategisen osallisuuden toteutuminen siten että äänen saa suuri hiljainen enemmistö ja kuntapäättäjät ymmärtävät paremmin asukkaiden arkea. Olemme onnistuneet mielestämme osoittamaan, että näiden tavoitteiden saavuttaminen mahdollista. Arviomme mukaan n. 20% iiläisistä on osallistunut uuden kuntastrategiamme kirjoittamiseen digitaalisten työkalujen avulla, osa erilaisten kehittämisteemojen alla toteutettujen kokeilujen kautta.
Nyt pyrimme avaamaan vuosien 2021-2023 aikana toteutetun Valtiovarainministeriön rahoittamaan ja neljän muun kunnan kanssa tehdyt opit. Oppi on tiivistetty ensi perjantain 2.6. klo 9-10.30 webinaarissa 1,5 tunnin tehopakettiin.
Uskon, että meillä on tuoreita näkökulmia tästä meille kaikille tärkeään teemaan.
Nostamme webinaarissa monenlaista osallisuustyön näkökulmaa ja esimerkkinä käytämme myös nuorten osallisuusprojektin prosessia ja lopputulosta, jossa lopputulemana oli videon muodossa julkaistu palvelulupaus iiläisille nuorille, joka on kirjattu nyt myös Iin kuntastrategiaan.
Kutsussa puhutaan vahvasti kuntasektorista, mutta osallistua voi toki vaikka, ei kuntaa suoraan edustaisikaan.
Yhteistyöterveisin, Johannes Helama Projektipäällikkö Open Agenda -hanke / yhdistämme strategisen osallisuuden ja digitaalisten palvelujen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Iin kunta johannes.helama@micropolis.fi
