Lapset keskustelevat skididialogeissa

Lahdessa järjestetään skididialogeja koulumatkojen turvallisuudesta lapsen oikeuksien viikolla. Keskustelusta jaetaan oivalluksia #LapsenOikeuksienViikko’lla sosiaalisessa mediassa muiden tahojen iloksi ja hyödynnettäväksi.

Skididialogi järjestetään keskiviikkona 16.11.2022 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Keskustelemaan on kutsuttu oppilaita, opettajia ja vanhempia lahtelaisista yhtenäiskouluista. Mukana järjestelyissä ovat Opinkirjo ja Suomen vanhempainliitto.

Kannustamme vanhempaintoimijoita ja kouluja ottamaan koulumatkojen turvallisuuden yhteisen keskustelun aiheeksi ja kutsumaan keskusteluun myös lapsia ja nuoria, jotka ovat oman koulumatkansa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää:

14.–20.11.2022 vietettävästä Lapsen oikeuksien viikosta

Skididialogista

”Puhutaan koulumatkojen turvallisuudesta vanhempainiltamallin” myös Opinkirjon materiaalipankista 

#LapsenOikeuksienViikko #MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #Skididialogi

Euroopan nuorison teemavuosi etsii Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia! Löytyykö se sinun organisaatiostasi?

Euroopan nuorison teemavuosi kutsuu kaikki nuorten kanssa tavalla tai toisella toimivat mukaan Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat -kilpailuun!

Onko teidän organisaatiossanne nuorten osallistaminen otettu vakavasti? Oletteko kenties luoneet uusia nuorten kuulemisen tapoja? Löytyykö teiltä yllättäviäkin tilanteita ja paikkoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan? Euroopan nuorison teemavuosi haluaa kuulla teistä! Suomen parhaat osallistajat -kilpailu on lanseerattu, jotta osaaminen nuorten osallistamisen saralla Suomessa pääsee esiin. Kilpailussa etsitään nimensä mukaisesti Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja samalla kartoitetaan osallistamisen hyviä käytäntöjä sekä kannustetaan toimijoita kehittämään omaa toimintaansa. 

Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Koska kilpailuun osallistuminen tuo näkyvyyttä omalle organisaatiolle ja motivoi kehittämään toimintaa edelleen. Kilpailun 10 finalistia kutsutaan opintomatkalle Brysseliin ja heidän osallistamismalleistaan viestitään Euroopan nuorison teemavuoden toimesta. Kilpailun lopullinen voittaja saa näkyvyyttä, mainetta ja kunniaa sekä Suomessa että Euroopassa. 

Mitä osallistuminen vaatii? Vain hyvän osallistamisen mallin! Itse kilpailuun osallistuminen ei vaadi paljoa. Tutustu kilpailun sääntöihin täällä.

Jätä kilpailuehdotus omasta mallistasi täällä.

Kilpailuehdotuksia voi jättää 15.11 asti. 

Lisätietoa kilpailusta antaa Euroopan nuorison teemavuoden projektipäällikkö Anna Peltoniemi, anna.peltoniemi@oph.fi.

KOULUTUS 2.11. ja 23.11.2022: Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan?

Kaipaatko konkreettisia työkaluja suunnitteluhankkeiden asukasvuorovaikutukseen? Painottuuko osallistujien joukko vanhempiin ikäpolviin? Tule mukaan oppimaan, miten suunnitteluhankkeissa saadaan myös nuorten eli tulevaisuuden kaupungin käyttäjien näkemykset esiin!  

Osallisuuden osaamiskeskuksen toteuttama koulutus on suunnattu ensisijaisesti kuntatekniikan ja lähiympäristön suunnittelijoille, esimerkiksi viheraluesuunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja katuinsinööreille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.  

Tervetuloa mukaan 2.11.2022 klo 13-16! HUOM! 2.11. koulutus on täynnä. Suuren suosion vuoksi järjestämme toisen vastaavan sisältöisen koulutuksen 23.11.2022. Tervetuloa!

Koulutus järjestetään etäyhteyksin ja se on osallistujille maksuton.  

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Koulutus sisältää asiantuntija-alustusten lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa.  

Ohjelmassa myös puheenvuoro: 

Kokemuksia nuorten osallistumisesta Vantaan liikennesuunnitteluun 
Emmi Pasanen, liikenteen kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki 

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan. 
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen. 
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. 

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Kokeile ja käytä heti seuraavassa suunnitteluhankkeessa! 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.10. täällä. Ilmoittautuminen on mahdollista enää 23.11. koulutukseen. Jos et pääse mukaan 23.11., olethan yhteydessä sähköpostitse laura.lettenmeier@opinkirjo.fi niin katsotaan löytyisikö 2.11. koulutuksesta peruutuspaikka. 

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä. 

Jos olet kiinnostunut aiheesta toisen toimialan näkökulmasta, olethan yhteydessä sähköpostitse. Suunnitteilla on järjestää vastaavia koulutuksia lisää eri toimialoille suunnattuna vuoden 2023 aikana. Muotoilemme Osallisuuden osaamiskeskuksessa koulutuskonseptia eteenpäin marraskuun koulutusten pohjalta. 

Tervetuloa! 

Lisätietoja koulutuksesta:  

Laura Lettenmeier 
Asiantuntija, Osallisuuden osaamiskeskus 
laura.lettenmeier@opinkirjo.fi 

Kuva: Ksenia Senkova

BLOGI: Vaikuttamiskyselyllä lisää tietoa nuorten vaikuttamistaidoista ja halusta vaikuttaa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Osallisuuden Osaamiskeskuksen työntekijät teettivät yhteistyössä somettaja Ellan ja Helmin kanssa vaikuttamiskyselyn nuorille. Ella ja Helmi jakoivat kyselyä omissa somekanavissaan ja kannustivat nuoria vastaamaan kyselyyn. Somettajat valikoituivat sillä perusteella, että heidän yleisönsä koostui suurimmalta osin nuorista eli tässä tapauksessa alle 18 vuotiaista. Kyselyn teemoina olivat kokemus vaikuttamisesta; sitä mihin haluaisi vaikuttaa ja millä keinoilla.

Vastaajia kyselyyn saatiin 221 nuorta. Taustatietoina heiltä kysyttiin ikää, sukupuolta ja maakuntaa, jossa asuu. Suurin osa vastaajista eli 80 % oli alle 15-vuotiaita ja melkein puolet vastasi olevansa 12-vuotiaita. 91% vastaajista ilmoittivat olevansa naisia. Jokaisesta maakunnasta oli vähintään yksi vastaaja. Naisten suuri osuus ei yllättänyt, koska kyseiset somettajat tavoittavat pääosin vain naisia. Sen sijaan yllätti vastaajien nuori ikä. 

Kyselyssä kysyttiin nuorten kokemusta vaikuttamisesta, kuinka tärkeänä he pitävät vaikuttamista ja mikä olisi nuoren mielestä paras keino vaikuttaa. Vastaajista lähes puolet eli 46% vastasi ettei heillä ole juuri mitään tai yhtään mitään kokemusta vaikuttamisesta. Kuitenkin 99% vastaajista piti vaikuttamista tärkeänä. Vastaajien mielestä paras keino vaikuttaa oli mielipiteen kertominen esimerkiksi somessa (38 %) ja toiseksi eniten nuoret olivat käyttäneet tai halusivat käyttää vaikuttamisen välineenä mielipidekirjoitusta (33 %). 30 % tai yli saivat myös vaihtoehdot ympäristövalinnat (31 %) ja oppilas- tai opiskelijakunnan toimintaan osallistuminen (30 %). Vähiten kiinnostusta herättivät kuntalaisaloite, kansalaisaloite ja puoluetoimintaan osallistuminen, joita vain 5 % nuorista piti hyvänä tapana vaikuttaa.

Avoimissa kysymyksissä kysyttiin sitä mihin nuori on vaikuttanut tai mihin hän tahtoisi vaikuttaa. Vastauksissa toistuu sellaiset teemat kuten se, että vaikuttaminen on tärkeää, koska haluaa muuttaa asioita tai tehdä jotain merkittävää. Vastaajat kertovat myös kuinka asia mihin vaikuttaa ei tarvitse olla edes iso, vaan riittää myös joku pieni asia, johon vaikuttaa esimerkiksi hyvän mielen luominen ympärilleen. Oman mielipiteen kertomista pidettiin tärkeänä ja sen kerrottiin myös mahdollisesti inspiroivan muita kertomaan oman mielipiteensä. Vaikuttaminen koettiin myös mahdollisuudeksi tutustua toisiin ja tehdä yhdessä jotain mukavaa. Osa vastaajista ei kokenut vaikuttamista tärkeäksi ja tähän syynä oli pääasiassa tiedon puute tai se, ettei ollut ikinä itse vaikuttanut.

Johtopäätöksinä kyselystä voi todeta sen, että suurimmalla osalla vastaajista oli kiinnostusta vaikuttamiseen, mutta he kokivat, ettei heillä kuitenkaan ole juurikaan osaamista vaikuttamiseen. Moni vastaaja ei siis välttämättä tunnista kaikkea vaikuttamista ja ehkä ajattelee sen olevan jotain suurta ja isoa tai että heillä ei ole voimavaroja siihen. Moni vastaaja osasi hyvin kuvata sitä miksi vaikuttaminen on tärkeää ja mihin he vaikuttavat, mutta osa taas ei. Vastauksista erottuukin siis vaikuttamisesta jo hyvin perillä oleva joukko, joka haluaa vaikuttaa ja tietää miten vaikutetaan, sekä porukka, joilla ei ole tietoa eikä taitoja vaikuttamisesta. Osa myös kertoi vaikuttavansa siksi, etteivät kaikki muut osaa tai pysty siihen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret pitävät vaikuttamista tärkeänä, mutta vain osalla on osaamista ja kykyjä vaikuttaa. Nuoret siis tarvitsevat vielä lisää tietoa vaikuttamisen tavoista ja kohteista mutta myös varmasti kannustusta vaikuttamiseen.

Lisätietoja löytyy laajemmasta raportista.

Blogin kuva: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kuvapankki

Nuorten kuuleminen valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyössä

Suomen hallitus tekee suunnitelman, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suunnitelmaa kutsutaan valtakunnalliseksi nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi (VANUPO). Nuoret halutaan ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun.

KYSELY

Kysymme opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä 13-25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi nuorten hyväksi tehdä? Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kolmesta (3) sisältökysymyksestä. Luethan kysymykset huolellisesti!

Vastauksia käytetään suunnitelman tekemiseen ministeriössä, joten vastaamisella on todella merkitystä! Vastausaikaa on 14.10.2022 saakka. Kyselyn vastausten perusteella tullaan järjestämään syksyn 2022 aikana nuorten työpajoja, joissa nuorille tärkeitä aiheita käsitellään tarkemmin.

Tälle sivulle kootaan kuulemisen tuloksia ja tiedotetaan kuulemisen kulusta.

KYSELYN VASTAUSAIKA ON PÄÄTTYNYT, KYSELYYN SAATIIN YLI 7000 VASTAUSTA YMPÄRI SUOMEN!

KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!

Kuulemiskyselyn alustavat tulokset löytyvät tästä

NUORTEN TYÖPAJAT

Marras-joulukuussa 2022 toteutamme yhteistyössä oppilaitosten ja muiden nuorten parissa toimivien kanssa nuorten ideointityöpajoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan seuraavan hallituksen nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Olemme kysyneet syksyllä 2022 valtakunnallisella kyselyllä 13–25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Kyselyyn vastasi yli 7000 nuorta ympäri Suomen. Kyselyn tulosten pohjalta toteutamme nuorten työpajoja seuraavista teemoista seuraaville kohderyhmille:

  1. Miten voimme ratkaista ilmastokriisin yhdessä? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Mitä kuuluu kestävään elämäntapaan? Miten toimimme luonnon kantokykyä kunnioittaen? Mikä vähentäisi nuorten huolta ilmastonmuutoksesta? Millaisilla teoilla ja toimilla yhteiskunta voi tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
  2. Millainen on yhteisöllinen nuorten maailma tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa? Mitä koulu tai harrastusporukka voivat tehdä, jotta kaikki voivat osallistua? Millainen on tulevaisuudessa kaikille avoin eikä ketään ulossulkeva Suomi?
  3. Mistä muodostuu nuoren hyvä terveys? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Mitkä tekijät rakentavat hyvää terveyttä? Millaiset terveyspalvelut tukevat nuorten mielenterveyttä? Kuinka ja missä apua tulisi saada, jotta se olisi helposti saatavilla ja avuksi?
  4. Miltä näyttää nuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Mistä rakentuu inklusiivinen ja kaikenlaiset nuoret hyväksyvä ympäristö? Mitä yhteiskunnan täytyy huomioida? Millainen on tulevaisuuden ihanne?
  5. Miltä näyttää nuorten työllisyys ja työelämä tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
    • Kuinka nuoret näkevät oman tulevaisuutensa työelämässä? Mitkä asiat voivat estää työllistymästä tai työelämässä pärjäämisen? Millaista ja missä tilanteissa tukea erityisesti tarvittaisiin? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
  6. Miten nuorten taloudellista tilannetta parannetaan? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
    • Mistä palasista koostuu hyvä arki, jossa toimeentulo on turvattu? Millaista tukea nuoren arjessa voisi tarvita? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?

Työpajojen sisällöt suunnitellaan ikäryhmät huomioiden, ja ne ovat sovellettavissa opettajan kanssa.

Etsimme nuorten ryhmiä mukaan työpajoihin! Ilmoita ryhmäsi haluamaasi teemaan alla olevasta ilmoittautumislomakkeesta:

Linkki Formsiin: https://forms.gle/kT1Tw8cfH7DLLUzq7

Kuulemisen toteuttaa Osallisuuden osaamiskeskus ja Nuorten Akatemia. Jos sinulla herää kysyttävää, voit olla yhteydessä:

Antti Ollikainen
projektikoordinaattori
+358 50 3384485
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
Nuorten Akatemia / Osallisuuden osaamiskeskus

Marja Pulkkinen
ylitarkastaja
+358 2953 30113
marja.n.pulkkinen@gov.fi
opetus- ja kulttuuriministeriö

Osallisuuden resepti -verkkokoulutus nuorten osallisuudesta on julkaistu

Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.

Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?  

Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/. 

Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa

Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.

Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.

– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.

Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun

Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille. 

Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi

Digiraadin käyttöönoton yhteydessä oikeusministeriön Nuortenideat.fi-palvelu poistuu käytöstä elokuussa 2022.

www.digiraati.fi
Raatien järjestämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteydenotot: demokratia.om@gov.fi

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi
kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi

Peru tilaus

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@gov.fi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.

Seuraa Nuorten parlamentin suoraa lähetystä!

Koulujen parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Nuorten parlamentin istuntopäivä 25.3.2022 toteutetaan koronatilanteen vuoksi etätapahtumana. 

Suuren valiokunnan EU-tulevaisuuskonferenssi ja EU:n suunta– nuorten näkemykset -tilaisuutta voi seurata klo 10.00 alkaen. Suullinen kyselytunti alkaa klo 12 eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen johtaessa istuntoa.

Verkkolähetykset löytyvät osoitteesta https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/ .

Osallisuuden resepti -itseopiskeltava verkkokoulutus nuorten osallisuudesta

Osallisuuden resepti on Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottama verkkokoulutus nuorten osallisuudesta julkishallinnon työntekijöille ja päättäjille erityisesti kunnissa. Koulutus syventää ja monipuolistaa ymmärrystä nuorten osallisuudesta ja siihen vaikuttamisesta.

Koulutus koostuu johdannosta, kolmesta eri näkökulmasta osallisuuteen sekä yhteenvedosta. Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista. Kukin voi valita koulutuksesta ne sisällöt, jotka ovat oman työn kannalta tärkeitä. Koulutukseen pääset tästä linkistä: https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/

Kuvituskuva