Osallisuuden resepti -verkkokoulutus nuorten osallisuudesta on julkaistu

Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.

Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?  

Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/. 

Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa

Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.

Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.

– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.

Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun

Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille. 

Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi

Digiraadin käyttöönoton yhteydessä oikeusministeriön Nuortenideat.fi-palvelu poistuu käytöstä elokuussa 2022.

www.digiraati.fi
Raatien järjestämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteydenotot: demokratia.om@gov.fi

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi
kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi

Peru tilaus

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@gov.fi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.

Seuraa Nuorten parlamentin suoraa lähetystä!

Koulujen parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Nuorten parlamentin istuntopäivä 25.3.2022 toteutetaan koronatilanteen vuoksi etätapahtumana. 

Suuren valiokunnan EU-tulevaisuuskonferenssi ja EU:n suunta– nuorten näkemykset -tilaisuutta voi seurata klo 10.00 alkaen. Suullinen kyselytunti alkaa klo 12 eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen johtaessa istuntoa.

Verkkolähetykset löytyvät osoitteesta https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/ .

Osallisuuden resepti -itseopiskeltava verkkokoulutus nuorten osallisuudesta

Osallisuuden resepti on Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottama verkkokoulutus nuorten osallisuudesta julkishallinnon työntekijöille ja päättäjille erityisesti kunnissa. Koulutus syventää ja monipuolistaa ymmärrystä nuorten osallisuudesta ja siihen vaikuttamisesta.

Koulutus koostuu johdannosta, kolmesta eri näkökulmasta osallisuuteen sekä yhteenvedosta. Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista. Kukin voi valita koulutuksesta ne sisällöt, jotka ovat oman työn kannalta tärkeitä. Koulutukseen pääset tästä linkistä: https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/

Kuvituskuva

Osallisuuden vahvistajat 4.4.

Napsuttele itsesi mukaan Osallisuuden vahvistajat -verkostoon. Varaa aikaa 4.4., jolloin on tapaamisen aiheena on osallisuus ja vaikuttaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Alustajaksi on lupautunut tutkija Niina Meriläinen. Linkin löydät Osallisuuden vahvistajat -FB-ryhmästä.

Lasten ja nuorten ideointikampanjan äänestys

Sosiaali- ja terveysministeriö
TIEDOTE 21/2022

Lapset ja nuoret voivat nyt äänestää ideoista lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.

”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke”, toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin todella hyvin. Kaikki saadut ideat on käyty läpi ideointikampanjan raadin kanssa ja raatilaiset ovat valinneet jatkoon menneet ideat. Nyt näistä kolmestatoista toteuttamiskelpoisesta ideasta alkaa lasten ja nuorten äänestys.

”Kiitos paljon kaikille lapsille ja nuorille, jotka olette lähettäneet ideoita. Niitä oli paljon ja ne kaikki olivat todella hyviä. Kaikkia ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, mutta olemme ottaneet lähetetyt viestit ja ideat talteen ja niitä viedään eteenpäin mahdollisesti muillakin tavoin. Raati valitsi nyt lasten ja nuorten äänestykseen ne ideat, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.

Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Äänestämään pääsee kansallisen lapsistrategian kotisivulla.

Lasten ja nuorten äänestyksen pohjalta valitaan 2-6 ideaa, jotka toteutetaan osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vuoden 2022 aikana.

Äänestyksen tulos julkistetaan 14.2.2022 klo 9.30-10.30 Valtioneuvoston Youtube-kanavalla. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vierailee etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyy myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.

Lisätietoja

Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, p. 029 516 1177, johanna.laisaari@gov.fi
Kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, p. 029 516 3352, laura.e.saarinen@gov.fi

Osallisuuskampanja: Lapsi tai nuori, äänestä suosikkiasi ja edistä lapsen oikeuksiaLinkki toiselle sivustolle
Kansallisen lapsistrategian osallisuuskampanjan ideoiden julkistaminen 14.2.2022

Yläkoululaisille verkkokurssi osallisuudesta

Oppilaiden osallisuus edistää kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Oppilaat ovat tärkeitä toimijoita koulun arjessa. Osallisuuden kokemukset vahvistuvat ilmapiirissä, joka on turvallinen ja jossa pääsee osallistumaan. He tarvitsevat myös tietoa, tukea ja innostamista.

Osallisuus koulussa -verkkokurssi lähestyy osallisuutta osallistumisen ja vaikuttamisen, mutta myös kuulumisen tunteen näkökulmasta. Se avaa oppilaille sitä, että vaikuttaminen on monipuolista toimintaa, ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tavoitteena on innostaa oppilaita kiinnostumaan vaikuttamisesta ja löytämään itselle sopiva tapa osallistua.

Verkkokurssin voi tehdä esimerkiksi oppilaskunta- tai tukioppilastoiminnan esittelyn ja henkilövalintojen yhteydessä, tai kun kaikille oppilaille kerrotaan koulun vaikuttamismahdollisuuksista. Opettaja voi opetuskeskustelussa tuoda esille muitakin omassa koulussa toimivia nuorten osallisuutta tukevia ryhmiä.

Löydät kurssin osoitteesta https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/kiusaamisen-vastainen-tyo/oppilaiden-verkkokurssi-osallisuudesta/

Kurssi on toteutettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

Liikenneturva hakee nuoria mukaan liikenneturvallisuustyöhön

Oletko 13–20-vuotias ja haluat oppia uutta liikenteestä sekä saada uusia kavereita ympäri Suomen? Haluatko järjestää liikenneturvallisuustempauksia? Hae mukaan Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään.

Etsimme liikenteestä kiinnostuneita nuoria Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään. Osallisuusryhmässä sinulla on eturivin paikka seurata liikenneturvallisuustyötä Suomessa ja Euroopassa. Saat tietoa ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista, kuten ajokorttilakiuudistuksesta, mopomiiteistä ja sähköpotkulaudoista. Pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liikenneturvallisuustempauksia. Lisäksi saat todistuksen, jota voit hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa livenä Helsingissä. Live-tapaamisten välillä tapaamme etänä noin kerran kuukaudessa. Osallistuminen toimintaan on ryhmän jäsenille ilmaista ja korvaamme matkakulut ja ruokakulut live-tapaamisten osalta.

Etsimme sinua, joka

  • olet 13–20-vuotias
  • olet kiinnostunut liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta
  • haluat vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin

Aiempi kokemus tai liikenneasioiden asiantuntemus ei ole tarpeen. Riittää, että olet kiinnostunut aihepiiristä ja sinulla on halua vaikuttaa.

Hae mukaan lähettämällä hakemus 06.02.2022 mennessä. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Hannaan, joka koordinoi nuorten osallisuusryhmää.


Hanna Rutila

020 7282 348 (maksullinen)

050 572 7042

hanna.rutila@liikenneturva.fi

Suunnittelija
Nuoret

Uutinen Liikenneturvan sivuilla:
https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/liikenneturva-hakee-nuoria-mukaan-liikenneturvallisuustyohon

Tule mukaan verkkotyöpajaan, jossa keskustellaan yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta

Haemme kiinnostuneita nuoria ja ikääntyviä ihmisiä mukaan keskustelemaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja esteistä. Aiheinamme ovat äänestäminen vaaleissa, vapaaehtoistoiminta sekä muu yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen. Osallistumalla voit olla mukana vaikuttamassa aiheista tehtäviin suosituksiin ja linjauksiin. 

Milloin? Torstaina 20.1.2022 klo 9-12 

Missä? Teams-verkkotyöpaja 

Työpajan työskentelykieli: Suomi 

Ilmoittautuminen: 

Tilaisuuteen mahtuu enintään 40 osallistujaa. 

Työpajan keskeisenä näkökulmana on mahdollistaa ylisukupolviset keskustelut ja tästä syystä kutsummekin työpajaan Sinut 16-29 -vuotias ja Sinut yli 55 -vuotias. Toivomme eri-ikäisiä ja eritaustaisia osallistujia eri puolilta Suomea. Jos tapahtuma tulee täyteen, osallistujat pyritään valitsemaan niin, että osallistujajoukko on mahdollisimman monipuolinen eri ikäryhmien ja alueellisen kattavuuden osalta. Ilmoittaudu työpajaan seuraavien linkkien kautta. 

Sinä 16-29 vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä

Sinä yli 55 -vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään perjantaina 14.1.2022.

Mistä on kyse?

Työpaja liittyy kansallisen demokratiaohjelman 2025 ja kansallisen ikäohjelman 2030 toteuttamiseen. Oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta ja uudenlaista vuorovaikutusta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman poikkihallinnollisen ikäohjelman tavoitteena on puolestaan varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti. Molemmissa ohjelmissa valmistellaan parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä linjauksia demokratian ja osallisuuden kehittämiseksi sekä väestön ikääntymiseen varautumiseksi.

Tämän työpajan tarkoituksena on tuottaa konkreettisia ideoita ja suosituksia näiden linjausten valmisteluun.

Mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan?

Työpajassa pureudutaan siihen, mikä kannustaa ja toisaalta estää meitä erilaiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Työpajan keskustelujen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin eri ikäryhmien näkökulmia aiheeseen. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia konkreettisia tapoja ja toimintamalleja, joiden avulla eri ikäryhmien osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voidaan edistää.

Lähestymme aihetta mm. seuraavien kysymysten avulla: Miksi äänestän / en äänestä vaaleissa? Miksi osallistun / en osallistu vapaaehtoistoimintaan? Onko vapaaehtoisena toimiminen lisännyt tuntemustani siitä, että voin vaikuttaa lähiympäristöni asioihin? Minkälaisia keinoja minulla on käytössäni, kun haluan vaikuttaa oman kuntani palveluiden sisältöihin? Miksi haluan / en halua osallistua oman alueeni kehittämiseen? Millaiset osallistumisen tavat sopivat minulle parhaiten ja miksi?

Tule siis mukaan jakamaan omia kokemuksiasi ja ajatuksiasi yhteisen keskustelun äärelle! Nappaa työpajaan kaveriksi vaikka lapsenlapsi tai isotäti, ja tulkaa yhdessä linjoille keskustelemaan tai kuuntelemaan. Tunnistetaan yhdessä osallistumisen esteitä ja mietitään parhaita käytäntöjä eri ikäisten ja eri taustaisten ihmisten innostamiseksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ohjelma

9.00 Tervetuloa! Marjaana Pennanen, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

9.05 Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen – mitä se on? Niklas Wilhelmsson, yksikönpäällikkö, oikeusministeriö

9.15 Vapaaehtoistoiminta ja vaalien välillä tapahtuva vaikuttaminen käytännössä Sirkka Ruikkala, Matinkylä-Seura ry

9.35 Äänestys: Parhaat keinot osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Petri Eerola, BroadScope

9.45 Vapaa!-Fri! –hankkeen havaintoja vapaaehtoistoiminnasta eri ikäryhmissä ja vaalien välillä tapahtuvasta vaikuttamisesta kunnissa Sini Lahdenperä, hankepäällikkö Vapaa!-Fri! –hanke, oikeusministeriö

10.00 Tauko

10.15 Työpajatyöskentely pienryhmissä

11.15 Pienryhmätyöskentelyn tulokset ja kommentit

11.50 Tilaisuuden yhteenveto

12.00 Tilaisuuden päätös ja kiitos!

Lisätietoja: Hankepäällikkö Sini Lahdenperä, sini.lahdenpera@gov.fi, puh. 02951 50013.