Opinkirjo järjestää osana Nuorten parlamenttia digiraateja.
Nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa.
Raadeista kootaan yhteenveto, joka luovutetaan kansanedustajille Nuorten parlamentin istuntopäivänä 20.3.2026.
Raateihin osallistuu Nuorten parlamentissa mukana olevia kouluja eri puolilta Suomea.
Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus kuulua. Lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hänellä on oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.
Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä osallistumisen alusta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tavan saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Osallisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii aikuisilta tietoista tahtoa ja konkreettisia tekoja. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle, vaan sen on näyttävä kunnan arjessa ja päätöksenteon rakenteissa.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli (LYK) tarjoaa kunnille käytännön työkalun lapsen oikeuksien edistämiseen ja lasten osallisuuden vahvistamiseen.
Lasten osallisuutta systemaattisesti
Monissa kunnissa osallisuus toteutuu jo monipuolisesti: oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja lapsiparlamentit ovat vakiintuneita käytäntöjä. Arjen osallisuus on vahvistunut varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisopalveluissa ja muissa palveluissa.
Silti kaikkien lasten ääni ei vielä kuulu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla, ja osallisuuden kokemuksia on parannettava.
“Aikuiset eivät ota lapsia tarpeeksi hyvin huomioon päätöksenteossa. He voisivat kuunnella lapsia paremmin.”– Nuori, UNICEFin kysely Suomessa 2025
Tällä hetkellä 59 kuntaa toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia UNICEFin tuella. Malli auttaa tunnistamaan, missä ja kenen ääni jää helposti kuulumatta. Malli auttaa parantamaan osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja kannustaa toteuttamaan esimerkiksi osallistavia kyselyitä ja yhteiskehittämisestä sekä perustamaan vaikuttajaryhmiä.
Lasten näkemykset johtavat muutoksiin
Lapsiystävällinen kunta -malliin osallistuvat kunnat aloittavat työnsä laajalla nykytilakartoituksella lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kartoituksiin on tähän mennessä osallistunut yli 40 000 lasta.
Tulosten pohjalta on toteutettu konkreettisia parannuksia, kuten turvallisempia leikkipaikkoja ja toimia kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. Osallisuus ei ole enää vain yksittäisiä projekteja, vaan osa kunnan pysyvää toimintakulttuuria.
Lapset ovat osallistuneet esimerkiksi rehtorien rekrytointeihin, lautakuntatyöhön ja lapsivaikutusten arviointeihin. Kokemuksemme mukaan lasten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja arviointiin parantaa palveluiden laatua ja lapset itse näkevät, miten asioita kehitetään yhdessä.
Moninaisten lasten ääni kuuluviin
Lapsiystävällinen kunta -malli painottaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten näkökulmien kuulemista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vammaisten lasten, sateenkaarinuorten ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten kokemukset tulevat näkyviin ja huomioiduiksi.
Kun kunnat mahdollistavat osallistumisen eri taustoista tuleville lapsille, ne tukevat yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.
“Kokenutta virkamiestäkin hätkähdyttivät nuorten puhuttelevat puheenvuorot. Verrattuna kyselyiden ja tilastojen tuottamaan massatietoon, näissä tuli aivan uutta tietoa.” – Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori
Osallisuus synnyttää toimijuutta ja luottamusta
Osallisena jokainen lapsi tulee huomatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Hän saa mahdollisuuksia saada tietoa, toimia ja vaikuttaa. Kun lapset näkevät, että heidän näkemyksiään halutaan kuulla, heidän mielipiteillään on merkitystä ja osallistuminen johtaa muutoksiin, syntyy halu osallistua jatkossakin.
Osallisuuden kokemukset lisäävät luottamusta julkisiin toimijoihin ja päätöksentekoon, mikä on tärkeää demokratian toimivuuden kannalta.
Osallisuus on lapsen ja nuoren oikeus, mutta sen toteutuminen edellyttää aikuisilta aktiivista asennetta ja konkreettisia tekoja. Lasten ja nuorten kanssa voimme rakentaa Suomeen yhä toimivampia, yhdenvertaisempia ja elinvoimaisempia kuntia.
Äänestyslipun nurkat menevät ruttuun, kun pienet kädet puristavat jännittyneenä lippua. Mahanpohjaa kutkuttaa äänestyskoppiin meneminen ihan ilman aikuista. Kopissa tutkitaan vaihtoehdot vielä tarkasti, vaikka oma suosikkiehdokas onkin valittu ja päätetty jo kotona. Ruksi piirtyy äänestyslippuun, ja lappu taittuu kiinni. Äänestyslippua virkailijalle ojentaessa vähän taas jännittää, mutta kun lippu on leimattu ja sen saanut tiputtaa vaaliuurnaan, leviää kasvoille iso hymy – minunkin ääneni on kuultu. Minun ääneni on tärkeä!
Lasten unelmien toritapahtuma
Siilinjärvellä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivänä oli äänestyspaikoilla kova kuhina, kun lapset pääsivät äänestämään lasten unelmien toritapahtumaa. Kaikki sai alkunsa, kun Siilinjärvellä haluttiin luoda oikeasti lasten valitsema ja suunnittelema oma toritapahtuma. Aikuiset eivät suunnitelleet äänestettäviä vaihtoehtoja, vaan Siilinjärvellä järjestettiin alakoululaisten piirustuskampanja, jossa pyydettiin lapsia piirtämään oma unelmien toritapahtuma. Sadasta lasten piirustuksesta tulleiden ehdotusten pohjalta koottiin kolme äänestettävää vaihtoehtoa: lapset tahtoo eläimiä, lapset tahtoo esiintyjiä ja lapset tahtoo hyppiä ja pomppia.
Yli 700 lasta kävi äänestämässä vaalipäivänä. Osa lapsista oli vanhempiensa mukana presidentinvaaliäänestyksessä, osa tuli ihan itse äänestämään juuri lasten vaaleissa. Lapset äänestivät kaikilla Siilinjärven äänestyspaikoilla omassa äänestystilassaan. Lasten vaalien toteuttaminen oli mahdollista Siilinjärven kunnan ja Lapset on tärkeitä -hankkeen välisenä yhteistyönä. Mukana oli myös 20 vapaaehtoista vaalitoimitsijaa, jotka varmistivat vaalien sujuvan kulun ja kohtasivat lapset aidosti ja opastivat äänestyksen kulkua.
Voittanut tapahtuma, ”Lapset tahtoo hyppiä ja pomppia”, järjestetään Siilinjärven torilla 8. kesäkuuta. Lapset ovat tietysti suunnittelemassa tapahtumaa myös käytännön tasolla. Lasten raati on jo kokoontunut useamman kerran, ja siellä on päästy käsittelemään niin budjettia, sponsoreita, laitteiden sijoittelua, oheistoimintaa kuin turvallisuuttakin. Lapset ovat siis aidosti päättämässä asioista aivan alusta ihan loppuun saakka: tapahtuman juontajinakin toimivat tietysti lapset!
Lapset haluavat vaikuttaa
Merkityksellistä ja ainutlaatuista tässä lasten äänestyksessä oli se, että lasten äänestämä asia johtaa toteutukseen asti, lapsille tärkeään asiaan.
Lasten osallistuminen Siilinjärven Lasten vaaleissa osoittaa, että lapsilla on valtava halu ja kyky vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ääntä on kuultava ja otettava huomioon päätöksenteossa, koska lapset ovat tärkeitä.
Jos haluat järjestää omat lasten vaalit, osoitteesta lassoreppu.fi löydät ohjeet vaalien järjestämiseen. Sieltä löydät myös muita lapsen osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä lasten kanssa toimimiseen!
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.
Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.
#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin
Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.
Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.
Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.
”Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.
Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.
Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.
Strategian valmistelu
Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.
Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita. Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).
Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.
Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:
1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä
2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä
3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä
4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa
5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta
6. Kannamme vastuuta luomakunnasta
7. Toimitila-ajattelumme uudistuu
8. Verkostomme vahvistuvat
Kuulemisen toteutus
Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso.
Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät.
Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä.
Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta
Varhaiskasvatusikäiset
2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
Millainen on turvallinen paikka?
Miten olla ystävä toiselle?
Millaisessa kirkossa on hauska olla?
Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat toimintaa.
Rippikouluikäiset
14–15-vuotiaiden kysymykset:
Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.
Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.
Kuulemisen keskeisiä löytöjä
Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.
Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan.
Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt.
Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin.
Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta.
Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.
Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset).
Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.
Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”.
Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).
Kuulemisen vaikutukset
Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.
Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. Esimerkki partiolaisten työskentelystä.
The kiteytys
Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.
Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.
Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen. Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.
Kaipaatko konkreettisia työkaluja suunnitteluhankkeiden asukasvuorovaikutukseen? Painottuuko osallistujien joukko vanhempiin ikäpolviin? Tule mukaan oppimaan, miten suunnitteluhankkeissa saadaan myös nuorten eli tulevaisuuden kaupungin käyttäjien näkemykset esiin!
Osallisuuden osaamiskeskuksen toteuttama koulutus on suunnattu ensisijaisesti kuntatekniikan ja lähiympäristön suunnittelijoille, esimerkiksi viheraluesuunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja katuinsinööreille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Tervetuloa mukaan 2.11.2022 klo 13-16! HUOM! 2.11. koulutus on täynnä. Suuren suosion vuoksi järjestämme toisen vastaavan sisältöisen koulutuksen 23.11.2022. Tervetuloa!
Koulutus järjestetään etäyhteyksin ja se on osallistujille maksuton.
Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Koulutus sisältää asiantuntija-alustusten lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa.
Ohjelmassa myös puheenvuoro:
Kokemuksia nuorten osallistumisesta Vantaan liikennesuunnitteluun Emmi Pasanen, liikenteen kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki
Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti.
Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.
Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.
Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.
Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Kokeile ja käytä heti seuraavassa suunnitteluhankkeessa!
Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.10.täällä. Ilmoittautuminen on mahdollista enää 23.11. koulutukseen. Jos et pääse mukaan 23.11., olethan yhteydessä sähköpostitse laura.lettenmeier@opinkirjo.fi niin katsotaan löytyisikö 2.11. koulutuksesta peruutuspaikka.
Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä.
Jos olet kiinnostunut aiheesta toisen toimialan näkökulmasta, olethan yhteydessä sähköpostitse. Suunnitteilla on järjestää vastaavia koulutuksia lisää eri toimialoille suunnattuna vuoden 2023 aikana.Muotoilemme Osallisuuden osaamiskeskuksessa koulutuskonseptia eteenpäin marraskuun koulutusten pohjalta.
Suomen hallitus tekee suunnitelman, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suunnitelmaa kutsutaan valtakunnalliseksi nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi (VANUPO). Nuoret halutaan ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun. Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallisen nuorten kuulemisen osana nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyötä.
Kuulemisen tulokset
Nuorten valtakunnallisen kuulemisen tulokset on julkaistu. Kuulemisen tulokset ovat löydettävistä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta https://okm.fi/nuorten-kuuleminen (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Kuulemisen raportti on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Kuulemisen raportista tehty tiivistelmä on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Minimielenosoitus-kuvagalleria
Työpajoissa osallistujat saavat kirjoittaa viestejä ja ratkaisuja päättäjille, jotka toimitetaan kuulemisessa eteenpäin. Viestit kootaan mielenosoitukseksi ja siitä otetaan kuva. Ohessa kuvagalleria osaamiskeskuksen fasilitaattorien ja opettajien toteuttamien työpajojen nuorten mielenosoituksista ja viesteistä päättäjille!
13.12. Koulutuskeskus Salpaus, toimeentuloteema19.12. Espoon Omnian työpajat, terveysteema
7.12. Lauttasaaren yhteiskoulu ilmastoteema7.12. Lauttasaaren yhteiskouluilmastoteema7.12. Otaniemen lukio tasa-arvoteema2.12. Espoon Omnia yhteisöllisyysteema2.12. Espoon Omnia yhteisöllisyysteema1.12. Stadin ammattiopisto työllisyysteema22.11. Turun Ammatti-instituutti terveysteemaJyväskylän kristillinen opisto 28.11. työllisyysteemaViikin normaalikoulu 30.11. ilmastoteemaTurun Ammatti-instituutti 23.11. terveys-teemaTurun Ammatti-instituutti 24.11. terveys-teema
Marras-joulukuussa 2022 toteutamme yhteistyössä oppilaitosten ja muiden nuorten parissa toimivien kanssa nuorten ideointityöpajoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan seuraavan hallituksen nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Olemme kysyneet syksyllä 2022 valtakunnallisella kyselyllä 13–25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Kyselyyn vastasi yli 7000 nuorta ympäri Suomen. Kyselyn tulosten pohjalta toteutamme nuorten työpajoja seuraavista teemoista seuraaville kohderyhmille:
Miten voimme ratkaista ilmastokriisin yhdessä? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
Mitä kuuluu kestävään elämäntapaan? Miten toimimme luonnon kantokykyä kunnioittaen? Mikä vähentäisi nuorten huolta ilmastonmuutoksesta? Millaisilla teoilla ja toimilla yhteiskunta voi tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
Millainen on yhteisöllinen nuorten maailma tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa? Mitä koulu tai harrastusporukka voivat tehdä, jotta kaikki voivat osallistua? Millainen on tulevaisuudessa kaikille avoin eikä ketään ulossulkeva Suomi?
Mistä muodostuu nuoren hyvä terveys? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Mitkä tekijät rakentavat hyvää terveyttä? Millaiset terveyspalvelut tukevat nuorten mielenterveyttä? Kuinka ja missä apua tulisi saada, jotta se olisi helposti saatavilla ja avuksi?
Miltä näyttää nuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Mistä rakentuu inklusiivinen ja kaikenlaiset nuoret hyväksyvä ympäristö? Mitä yhteiskunnan täytyy huomioida? Millainen on tulevaisuuden ihanne?
Miltä näyttää nuorten työllisyys ja työelämä tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
Kuinka nuoret näkevät oman tulevaisuutensa työelämässä? Mitkä asiat voivat estää työllistymästä tai työelämässä pärjäämisen? Millaista ja missä tilanteissa tukea erityisesti tarvittaisiin? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
Miten nuorten taloudellista tilannetta parannetaan? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
Mistä palasista koostuu hyvä arki, jossa toimeentulo on turvattu? Millaista tukea nuoren arjessa voisi tarvita? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
Työpajojen sisällöt suunnitellaan ikäryhmät huomioiden, ja ne ovat sovellettavissa opettajan kanssa.
KUULEMISKYSELY
Kysymme opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä 13-25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi nuorten hyväksi tehdä? Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kolmesta (3) sisältökysymyksestä. Luethan kysymykset huolellisesti!
Vastauksia käytetään suunnitelman tekemiseen ministeriössä, joten vastaamisella on todella merkitystä! Vastausaikaa on 14.10.2022 saakka. Kyselyn vastausten perusteella tullaan järjestämään syksyn 2022 aikana nuorten työpajoja, joissa nuorille tärkeitä aiheita käsitellään tarkemmin.
Tälle sivulle kootaan kuulemisen tuloksia ja tiedotetaan kuulemisen kulusta.
KYSELYN VASTAUSAIKA ON PÄÄTTYNYT, KYSELYYN SAATIIN YLI 7000 VASTAUSTA YMPÄRI SUOMEN!
KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!
Kuulemisen toteuttaa Osallisuuden osaamiskeskus ja Nuorten Akatemia. Jos sinulla herää kysyttävää, voit olla yhteydessä:
Antti Ollikainen projektikoordinaattori +358 50 3384485 antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi Nuorten Akatemia / Osallisuuden osaamiskeskus
Marja Pulkkinen ylitarkastaja +358 2953 30113 marja.n.pulkkinen@gov.fi opetus- ja kulttuuriministeriö
Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.
Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.
Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?
Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/.
Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.
Miten digitaaliset pelit voivat toimia nuorten osallisuustyön välineenä? Tervetuloa kuulolle nuorisoalan osaamiskeskusten TEEHETKEEN! Tällä kertaa videona toteutettavassa tietoiskussa Panu Räsänen ja Juha Kiviniemi keskustelevat mm. projekteista, joita toteutettiin Jyväskylän nuorisotoimessa. Onko muita toimijoita vaikea sitouttaa digitaalisten pelien avulla toteutettavaan nuorten osallistumiseen? Mitä lisäarvoa pelien käyttö tuottaa? Miten pääsen alkuun?
Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.
Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.
– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.
Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun
Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.
Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi
