Lapsen oikeuksien viikko 2023

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.

Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.

Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.

#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin

Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.

Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.

Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.

Nuoret ovat ratkaisu!

Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!

Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen

Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.

Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori

Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon

Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.

Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.

Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori

Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!

Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.

Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.


Lue lisää “Ole osa ratkaisua” -kampanjasta Nuva ry:n Instagram-sivulla tai ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin. Tähän asti kerätyt ratkaisut löytyvät Nuoret ja osallisuus -verkkosivustolla.

Tämä teksti on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 7.9.2023.

Kaikki aiheet ovat nuorten aiheita hallitusohjelmassakin

Uudessa hallitusohjelmassa sanotaan, että osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Petteri Orpon hallitus suunnittelee vahvistavansa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassamme ennakkoluulottomalla otteella. Hallitus aikoo valmistella ja toimeenpanna demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kansallisen ohjelman, jossa erityistavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen – tämä kuulostaa meistä hyvältä! 

Demokratiassa päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää on ottaa mukaan heitä, joita päätökset koskettavat niin suunnittelu-, toteutus- kuin arviointivaiheessa. Muun muassa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Diakonissalaitos ovat peräänkuuluttaneet nuorivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa julkisessa päätöksenteossa, lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi.

Nuorivaikutusten arviointi on ensiaskel nuorten osallisuuden merkityksen tunnistamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa päätöksentekoon. On ymmärrettävä, kuinka päätökset erilaisiin täysi-ikäisiin nuoriin erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa vaikuttavat. Tämän jälkeen nuoria on hyvä kuulla ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Näin päätöksenteosta, kehittämistyöstä ja säädösvalmistelusta saadaan kestävää. 

Nuorten kanssa voi ja pitää työskennellä monien, käytännössä kaikkien teemojen parissa, mitä tuore hallitusohjelma esittelee. Emme näe että hallitusohjelmassakaan olisi erikseen nuorten ja aikuisten aiheita. Onneksi nuorten merkitystäkin korostetaan uudessa hallitusohjelmassa: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee”. Tähän blogiin poimimme esimerkkejä teemoista, joiden pariin nuoret olisi pyydettävä eri tavoin mukaan yhteiskehittämään ja kuultavaksi. 

Terveys, hyvinvointi ja liikunta

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan. Palveluiden painopistettä siirretään raskaammista palveluista kohti ja konkreettisia toimia ihmisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tehdään. Nuorten näkemykset palvelurakenteen uudistamisesta on saatava käyttöön. Hallitus aikoo edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on tarkoitus suunnata määrätietoisia toimia. Lainsäädännöllä aiotaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Nuoria voi ja tulee ottaa mukaan näiden uudistusten suunnitteluun, sillä nuorille tehdyissä kyselyissä (esim. VANUPO) mielenterveysasiat nousevat selvästi esille.

Liikunta on keskeinen lääke mielenterveyden ylläpitämisessä, ja perusopetuslakiin ollaankin lisäämässä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään, ulkoilulaki uudistetaan sekä harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan – näissä teemoissa on aikuisten ja nuorten väliselle yhteistyölle sijaa.

Nuoria on syytä kuulla myös, kun mietitään päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien nuorten auttamista tai kehitetään itsemurhia, huumeidenkäyttöä ja huumekuolemia ehkäiseviä toimia. Kun hallitus päivittää säädöksiä liittyen kouluterveydenhuollon palveluihin, nuorten on luonnollista olla työssä mukana. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten niin sanotussa Etelä-Karjalan mallissa. Tästä pitää keskustella nuorten kanssa. Samoin kun selvitetään väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuutta tai uudistetaan keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Hallitus on suunnittelemassa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ja muutokseen ollaan ottamassa ”mukaan koko yhteiskunta lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka”. 

Koulunkäynti, opiskelu, työ ja talous

Hallitus on käynnistämässä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi – tätä kannattaa tehdä yhdessä koululaisten kanssa. Hallitus aikoo vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta ja tarkentaa työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden kesken; tähän työhön on hyvä pyytää nuoria mukaan. Myös esimerkiksi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan, mikä kuulostaa myös nuorten kanssa yhdessä tehtävältä uudistukselta.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä tullaan myös huomioimaan tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia; nuoret on hyvä saada mukaan tähänkin kehitystyöhön, sillä heitä jos keitä asia koskettaa. Toisaalta hallitus tulee tekemään lainsäädäntömuutoksia, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja esimerkiksi rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Tätäkin uudistusta on luonnollista pohtia yhdessä asianosaisten eli nuorten kanssa. 

Hallitus tulee myös toteuttamaan työn kannattavuutta parantavan perusturvan uudistuksen ja muokkaa sosiaaliturvaa ja etuuksia; työmarkkinatuen uudistus, toimeentulotuen kokonaisuudistus sekä opinto- ja asumistuen uudistukset ovat kaikki nuoria ja nuoria aikuisia koskettavia, tärkeitä teemoja, joissa yhdessä työskentely ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä. Palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamisessa sekä uusien yrittäjyyden muotojen tunnistamisessa on yhteistyön ja nuorten kuulemisen paikka – nuoret näkevät työelämän, yrittäjyyden ja vapaa-ajan eri tavalla kuin jo työelämässä olleet.

Hallitus aikoo myös panostaa nuorten talousosaamisen edistämiseen ja esimerkiksi velkaantumisen ehkäisyyn sekä ylivelkaantuneiden auttamiseen. Vaalikauden aikana on tarkoitus myös toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen – eli nuorten tulevaisuuteen. Talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä keskustelun aiheita nuorille ja heidän näkemyksiään tulee hyödyntää. Ei sovi unohtaa nuoria myöskään ASP-järjestelmän kehittämisessä – ensiasuntojen hankkijat ovat usein nuoria aikuisia. 

Luonto, ilmasto ja liikenne 

Hallitus on valmistelemassa poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimintaohjelmaa sekä hiilineutraaliusstrategiaa ja ilmastostrategiaa. Nuorille luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymykset ovat ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä mielen päällä. Siksi näiden strategioiden valmistelussa nuorten mielipiteillä ja nuorten huomioimisella on merkitystä.

Joukkoliikenne nousee nuorten kanssa työskennellessä keskeiseksi elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, siksi joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä on hyvä konsultoida nuoria. Mikroliikkumista, mihin esimerkiksi sähköpotkulautaliikenne kuuluu, ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja kaupungeille sekä kunnille ollaan antamassa työkaluja mikroliikkumisen hallintaan. Nuorten näkemykset ovat tässäkin aiheessa arvokkaita.

Turvallisuus ja tasa-arvo

Myös turvallisuuskysymykset löytyvät nuorten prioriteeteissa korkealta. Hallitus tulee kehittämään asevelvollisuutta ja kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa. Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Nuorten pitää voida olla mukana päättämässä itseään koskevissa asioissa liittyen asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen. Samoin Nato-kysymysten ratkomisessa tarvitaan nuorten näkemyksiä. Hallitus tulee myös edistämään rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitys­yhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista – myös näissä teemoissa nuorilla on oma rooli. 

Hallitus on myös laatimassa poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman ja päivittämässä tasa-arvopoliittista selontekoa tavoitteena sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen. Jälleen kerran kyseessä on teema-alue, joka on nuorille erityisen tärkeä. Hallituskaudella tullaan myös laatimaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma, minkä valmistelussa nuorille löytyy luontainen rooli.

Lopuksi 

Nuorten kanssa voidaan toimia monella eri tasolla: nuoria voidaan kuulla ja osallistaa keskusteluihin ja päätöksentekoon, mutta nuoret voivat olla myös aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina! On tärkeää, että vaikuttamaan pääsevät sekä ns. tavalliset, monenlaiset nuoret että ns. edustukselliset nuoret.

Nuorisovaltuustojen rooli kasvanee tulevaisuudessa, sillä hallitus haluaa edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Monenlaisia nuoria tavoitetaan koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. On tärkeää tukea nuorten parissa toimivia aikuisia, kuten nuoriso-ohjaajia ja opettajia, kannustamaan nuoria osallistumaan. Myös tähän järjestöillä on hyviä keinoja ja työkaluja tarjolla.

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön, ja tarvittaessa kysymään apua osallisuustyön käytännön toteuttamiseen alalla toimivilta kolmannen sektorin organisaatioilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallisuuden osaamiskeskus on yksi monista toimijoista, joka voi auttaa. Toivotamme hyvää uutta hallituskautta!

Kirjoittajina ovat Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Mikko Sääskilahti ja osallisuusasiantuntija Antti Ollikainen, jotka molemmat työskentelevät Osallisuuden osaamiskeskuksessa.

Teksti julkaistu aiemmin Nuorten Akatemian nettisivuilla.

Kohtaamisia ja turvallista arkea – nuorten viestejä aikuisille kevään työpajoista

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.

Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.

Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.

”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”

nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta

Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.

Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.

Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa

Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.

”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”

nuoren kommentti työpajassa

Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.

Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.

Uudet konseptit ja tutut kasvot

Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.

Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.

”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”

– palautetta työpajasta

Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.


Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.

Tämä blogi on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 23.05.2023.

Lasten ja nuorten kuuleminen osana Espoon seurakuntien strategiaprosessia

Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.    

Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.  

Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.

Strategian valmistelu

Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.  

Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita.​ Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).

Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.

Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:

1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä

2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä

3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä

4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa

5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta

6. Kannamme vastuuta luomakunnasta

7. Toimitila-ajattelumme uudistuu

8. Verkostomme vahvistuvat                                        

Kuulemisen toteutus

Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso. 

Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät. 

Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä. 

Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta

Varhaiskasvatusikäiset 

  • 2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
    • Millainen on turvallinen paikka?
    • Miten olla ystävä toiselle?
    • Millaisessa kirkossa on hauska olla?
    • Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
  • Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat​ toimintaa.

Rippikouluikäiset

  • 14–15-vuotiaiden kysymykset:
    • Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
    • Millaiseen kirkkoon on hyvä kuulua?
    • Millaiseen nuorisotoimintaan haluaisit osallistua?
    • Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
  • Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa​. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.

Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.

Kuulemisen keskeisiä löytöjä

  • Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.  
  • Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan. 
  • Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt. 
  • Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. 
  • Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. 
  • Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.   
  • Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset). 
  • Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.  
  • Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”. 
  • Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).  

Kuulemisen vaikutukset

  • Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
  • Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
  • Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
  • Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
  • Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
  • Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
  • Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.

Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. ​Esimerkki partiolaisten työskentelystä.

The kiteytys 

Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.  

Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.

Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen.  Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.

KOULUTUS 2.11. ja 23.11.2022: Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan?

Kaipaatko konkreettisia työkaluja suunnitteluhankkeiden asukasvuorovaikutukseen? Painottuuko osallistujien joukko vanhempiin ikäpolviin? Tule mukaan oppimaan, miten suunnitteluhankkeissa saadaan myös nuorten eli tulevaisuuden kaupungin käyttäjien näkemykset esiin!  

Osallisuuden osaamiskeskuksen toteuttama koulutus on suunnattu ensisijaisesti kuntatekniikan ja lähiympäristön suunnittelijoille, esimerkiksi viheraluesuunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja katuinsinööreille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.  

Tervetuloa mukaan 2.11.2022 klo 13-16! HUOM! 2.11. koulutus on täynnä. Suuren suosion vuoksi järjestämme toisen vastaavan sisältöisen koulutuksen 23.11.2022. Tervetuloa!

Koulutus järjestetään etäyhteyksin ja se on osallistujille maksuton.  

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Koulutus sisältää asiantuntija-alustusten lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa.  

Ohjelmassa myös puheenvuoro: 

Kokemuksia nuorten osallistumisesta Vantaan liikennesuunnitteluun 
Emmi Pasanen, liikenteen kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki 

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan. 
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen. 
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. 

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Kokeile ja käytä heti seuraavassa suunnitteluhankkeessa! 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.10. täällä. Ilmoittautuminen on mahdollista enää 23.11. koulutukseen. Jos et pääse mukaan 23.11., olethan yhteydessä sähköpostitse laura.lettenmeier@opinkirjo.fi niin katsotaan löytyisikö 2.11. koulutuksesta peruutuspaikka. 

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä. 

Jos olet kiinnostunut aiheesta toisen toimialan näkökulmasta, olethan yhteydessä sähköpostitse. Suunnitteilla on järjestää vastaavia koulutuksia lisää eri toimialoille suunnattuna vuoden 2023 aikana. Muotoilemme Osallisuuden osaamiskeskuksessa koulutuskonseptia eteenpäin marraskuun koulutusten pohjalta. 

Tervetuloa! 

Lisätietoja koulutuksesta:  

Laura Lettenmeier 
Asiantuntija, Osallisuuden osaamiskeskus 
laura.lettenmeier@opinkirjo.fi 

Kuva: Ksenia Senkova

Nuorten kuuleminen valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyössä

Suomen hallitus tekee suunnitelman, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suunnitelmaa kutsutaan valtakunnalliseksi nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi (VANUPO). Nuoret halutaan ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun. Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallisen nuorten kuulemisen osana nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyötä.

Kuulemisen tulokset

Nuorten valtakunnallisen kuulemisen tulokset on julkaistu. Kuulemisen tulokset ovat löydettävistä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta https://okm.fi/nuorten-kuuleminen (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Kuulemisen raportti on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Kuulemisen raportista tehty tiivistelmä on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Minimielenosoitus-kuvagalleria

Työpajoissa osallistujat saavat kirjoittaa viestejä ja ratkaisuja päättäjille, jotka toimitetaan kuulemisessa eteenpäin. Viestit kootaan mielenosoitukseksi ja siitä otetaan kuva. Ohessa kuvagalleria osaamiskeskuksen fasilitaattorien ja opettajien toteuttamien työpajojen nuorten mielenosoituksista ja viesteistä päättäjille!

NUORTEN TYÖPAJAT

Marras-joulukuussa 2022 toteutamme yhteistyössä oppilaitosten ja muiden nuorten parissa toimivien kanssa nuorten ideointityöpajoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan seuraavan hallituksen nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Olemme kysyneet syksyllä 2022 valtakunnallisella kyselyllä 13–25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Kyselyyn vastasi yli 7000 nuorta ympäri Suomen. Kyselyn tulosten pohjalta toteutamme nuorten työpajoja seuraavista teemoista seuraaville kohderyhmille:

  1. Miten voimme ratkaista ilmastokriisin yhdessä? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Mitä kuuluu kestävään elämäntapaan? Miten toimimme luonnon kantokykyä kunnioittaen? Mikä vähentäisi nuorten huolta ilmastonmuutoksesta? Millaisilla teoilla ja toimilla yhteiskunta voi tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
  2. Millainen on yhteisöllinen nuorten maailma tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
    • Miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa? Mitä koulu tai harrastusporukka voivat tehdä, jotta kaikki voivat osallistua? Millainen on tulevaisuudessa kaikille avoin eikä ketään ulossulkeva Suomi?
  3. Mistä muodostuu nuoren hyvä terveys? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
    • Mitkä tekijät rakentavat hyvää terveyttä? Millaiset terveyspalvelut tukevat nuorten mielenterveyttä? Kuinka ja missä apua tulisi saada, jotta se olisi helposti saatavilla ja avuksi?
  4. Miltä näyttää nuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
    • Mistä rakentuu inklusiivinen ja kaikenlaiset nuoret hyväksyvä ympäristö? Mitä yhteiskunnan täytyy huomioida? Millainen on tulevaisuuden ihanne?
  5. Miltä näyttää nuorten työllisyys ja työelämä tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
    • Kuinka nuoret näkevät oman tulevaisuutensa työelämässä? Mitkä asiat voivat estää työllistymästä tai työelämässä pärjäämisen? Millaista ja missä tilanteissa tukea erityisesti tarvittaisiin? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
  6. Miten nuorten taloudellista tilannetta parannetaan? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
    • Mistä palasista koostuu hyvä arki, jossa toimeentulo on turvattu? Millaista tukea nuoren arjessa voisi tarvita? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?

Työpajojen sisällöt suunnitellaan ikäryhmät huomioiden, ja ne ovat sovellettavissa opettajan kanssa.

KUULEMISKYSELY

Kysymme opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä 13-25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi nuorten hyväksi tehdä? Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kolmesta (3) sisältökysymyksestä. Luethan kysymykset huolellisesti!

Vastauksia käytetään suunnitelman tekemiseen ministeriössä, joten vastaamisella on todella merkitystä! Vastausaikaa on 14.10.2022 saakka. Kyselyn vastausten perusteella tullaan järjestämään syksyn 2022 aikana nuorten työpajoja, joissa nuorille tärkeitä aiheita käsitellään tarkemmin.

Tälle sivulle kootaan kuulemisen tuloksia ja tiedotetaan kuulemisen kulusta.

KYSELYN VASTAUSAIKA ON PÄÄTTYNYT, KYSELYYN SAATIIN YLI 7000 VASTAUSTA YMPÄRI SUOMEN!

KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!

Kuulemisen toteuttaa Osallisuuden osaamiskeskus ja Nuorten Akatemia. Jos sinulla herää kysyttävää, voit olla yhteydessä:

Antti Ollikainen
projektikoordinaattori
+358 50 3384485
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
Nuorten Akatemia / Osallisuuden osaamiskeskus

Marja Pulkkinen
ylitarkastaja
+358 2953 30113
marja.n.pulkkinen@gov.fi
opetus- ja kulttuuriministeriö

Osallisuuden resepti -verkkokoulutus nuorten osallisuudesta on julkaistu

Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.

Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?  

Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/. 

Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.

19. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Digitaaliset pelit osallisuustoiminnan välineenä

Kuppi teetä, ole hyvä! 

Miten digitaaliset pelit voivat toimia nuorten osallisuustyön välineenä? Tervetuloa kuulolle nuorisoalan osaamiskeskusten TEEHETKEEN! Tällä kertaa videona toteutettavassa tietoiskussa Panu Räsänen ja Juha Kiviniemi keskustelevat mm. projekteista, joita toteutettiin Jyväskylän nuorisotoimessa. Onko muita toimijoita vaikea sitouttaa digitaalisten pelien avulla toteutettavaan nuorten osallistumiseen? Mitä lisäarvoa pelien käyttö tuottaa? Miten pääsen alkuun?

Näkökulmia videolla sivuttavaan Minecraft -osallisuuprojektiin saat myös tältä videolta: https://www.youtube.com/watch?v=fAs-2FwiMP0 

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa

Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.

Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.

– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.

Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun

Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille. 

Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi

Digiraadin käyttöönoton yhteydessä oikeusministeriön Nuortenideat.fi-palvelu poistuu käytöstä elokuussa 2022.

www.digiraati.fi
Raatien järjestämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteydenotot: demokratia.om@gov.fi

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi
kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi

Peru tilaus

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@gov.fi