Kaipaatko konkreettisia työkaluja suunnitteluhankkeiden asukasvuorovaikutukseen? Painottuuko osallistujien joukko vanhempiin ikäpolviin? Tule mukaan oppimaan, miten suunnitteluhankkeissa saadaan myös nuorten eli tulevaisuuden kaupungin käyttäjien näkemykset esiin!
Osallisuuden osaamiskeskuksen toteuttama koulutus on suunnattu ensisijaisesti kuntatekniikan ja lähiympäristön suunnittelijoille, esimerkiksi viheraluesuunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja katuinsinööreille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Tervetuloa mukaan 2.11.2022 klo 13-16! HUOM! 2.11. koulutus on täynnä. Suuren suosion vuoksi järjestämme toisen vastaavan sisältöisen koulutuksen 23.11.2022. Tervetuloa!
Koulutus järjestetään etäyhteyksin ja se on osallistujille maksuton.
Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Koulutus sisältää asiantuntija-alustusten lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa.
Ohjelmassa myös puheenvuoro:
Kokemuksia nuorten osallistumisesta Vantaan liikennesuunnitteluun Emmi Pasanen, liikenteen kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki
Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti.
Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.
Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.
Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.
Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Kokeile ja käytä heti seuraavassa suunnitteluhankkeessa!
Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.10.täällä. Ilmoittautuminen on mahdollista enää 23.11. koulutukseen. Jos et pääse mukaan 23.11., olethan yhteydessä sähköpostitse laura.lettenmeier@opinkirjo.fi niin katsotaan löytyisikö 2.11. koulutuksesta peruutuspaikka.
Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä.
Jos olet kiinnostunut aiheesta toisen toimialan näkökulmasta, olethan yhteydessä sähköpostitse. Suunnitteilla on järjestää vastaavia koulutuksia lisää eri toimialoille suunnattuna vuoden 2023 aikana.Muotoilemme Osallisuuden osaamiskeskuksessa koulutuskonseptia eteenpäin marraskuun koulutusten pohjalta.
Suomen hallitus tekee suunnitelman, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suunnitelmaa kutsutaan valtakunnalliseksi nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi (VANUPO). Nuoret halutaan ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun. Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallisen nuorten kuulemisen osana nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyötä.
Kuulemisen tulokset
Nuorten valtakunnallisen kuulemisen tulokset on julkaistu. Kuulemisen tulokset ovat löydettävistä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta https://okm.fi/nuorten-kuuleminen (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Kuulemisen raportti on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Kuulemisen raportista tehty tiivistelmä on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Minimielenosoitus-kuvagalleria
Työpajoissa osallistujat saavat kirjoittaa viestejä ja ratkaisuja päättäjille, jotka toimitetaan kuulemisessa eteenpäin. Viestit kootaan mielenosoitukseksi ja siitä otetaan kuva. Ohessa kuvagalleria osaamiskeskuksen fasilitaattorien ja opettajien toteuttamien työpajojen nuorten mielenosoituksista ja viesteistä päättäjille!
13.12. Koulutuskeskus Salpaus, toimeentuloteema19.12. Espoon Omnian työpajat, terveysteema
7.12. Lauttasaaren yhteiskoulu ilmastoteema7.12. Lauttasaaren yhteiskouluilmastoteema7.12. Otaniemen lukio tasa-arvoteema2.12. Espoon Omnia yhteisöllisyysteema2.12. Espoon Omnia yhteisöllisyysteema1.12. Stadin ammattiopisto työllisyysteema22.11. Turun Ammatti-instituutti terveysteemaJyväskylän kristillinen opisto 28.11. työllisyysteemaViikin normaalikoulu 30.11. ilmastoteemaTurun Ammatti-instituutti 23.11. terveys-teemaTurun Ammatti-instituutti 24.11. terveys-teema
Marras-joulukuussa 2022 toteutamme yhteistyössä oppilaitosten ja muiden nuorten parissa toimivien kanssa nuorten ideointityöpajoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan seuraavan hallituksen nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Olemme kysyneet syksyllä 2022 valtakunnallisella kyselyllä 13–25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Kyselyyn vastasi yli 7000 nuorta ympäri Suomen. Kyselyn tulosten pohjalta toteutamme nuorten työpajoja seuraavista teemoista seuraaville kohderyhmille:
Miten voimme ratkaista ilmastokriisin yhdessä? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
Mitä kuuluu kestävään elämäntapaan? Miten toimimme luonnon kantokykyä kunnioittaen? Mikä vähentäisi nuorten huolta ilmastonmuutoksesta? Millaisilla teoilla ja toimilla yhteiskunta voi tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
Millainen on yhteisöllinen nuorten maailma tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa? Mitä koulu tai harrastusporukka voivat tehdä, jotta kaikki voivat osallistua? Millainen on tulevaisuudessa kaikille avoin eikä ketään ulossulkeva Suomi?
Mistä muodostuu nuoren hyvä terveys? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Mitkä tekijät rakentavat hyvää terveyttä? Millaiset terveyspalvelut tukevat nuorten mielenterveyttä? Kuinka ja missä apua tulisi saada, jotta se olisi helposti saatavilla ja avuksi?
Miltä näyttää nuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
Mistä rakentuu inklusiivinen ja kaikenlaiset nuoret hyväksyvä ympäristö? Mitä yhteiskunnan täytyy huomioida? Millainen on tulevaisuuden ihanne?
Miltä näyttää nuorten työllisyys ja työelämä tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
Kuinka nuoret näkevät oman tulevaisuutensa työelämässä? Mitkä asiat voivat estää työllistymästä tai työelämässä pärjäämisen? Millaista ja missä tilanteissa tukea erityisesti tarvittaisiin? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
Miten nuorten taloudellista tilannetta parannetaan? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
Mistä palasista koostuu hyvä arki, jossa toimeentulo on turvattu? Millaista tukea nuoren arjessa voisi tarvita? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
Työpajojen sisällöt suunnitellaan ikäryhmät huomioiden, ja ne ovat sovellettavissa opettajan kanssa.
KUULEMISKYSELY
Kysymme opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä 13-25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi nuorten hyväksi tehdä? Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kolmesta (3) sisältökysymyksestä. Luethan kysymykset huolellisesti!
Vastauksia käytetään suunnitelman tekemiseen ministeriössä, joten vastaamisella on todella merkitystä! Vastausaikaa on 14.10.2022 saakka. Kyselyn vastausten perusteella tullaan järjestämään syksyn 2022 aikana nuorten työpajoja, joissa nuorille tärkeitä aiheita käsitellään tarkemmin.
Tälle sivulle kootaan kuulemisen tuloksia ja tiedotetaan kuulemisen kulusta.
KYSELYN VASTAUSAIKA ON PÄÄTTYNYT, KYSELYYN SAATIIN YLI 7000 VASTAUSTA YMPÄRI SUOMEN!
KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!
Kuulemisen toteuttaa Osallisuuden osaamiskeskus ja Nuorten Akatemia. Jos sinulla herää kysyttävää, voit olla yhteydessä:
Antti Ollikainen projektikoordinaattori +358 50 3384485 antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi Nuorten Akatemia / Osallisuuden osaamiskeskus
Marja Pulkkinen ylitarkastaja +358 2953 30113 marja.n.pulkkinen@gov.fi opetus- ja kulttuuriministeriö
Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.
Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.
Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?
Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/.
Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.
Miten digitaaliset pelit voivat toimia nuorten osallisuustyön välineenä? Tervetuloa kuulolle nuorisoalan osaamiskeskusten TEEHETKEEN! Tällä kertaa videona toteutettavassa tietoiskussa Panu Räsänen ja Juha Kiviniemi keskustelevat mm. projekteista, joita toteutettiin Jyväskylän nuorisotoimessa. Onko muita toimijoita vaikea sitouttaa digitaalisten pelien avulla toteutettavaan nuorten osallistumiseen? Mitä lisäarvoa pelien käyttö tuottaa? Miten pääsen alkuun?
Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.
Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.
– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.
Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun
Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.
Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi
Mikkelin nuorisopalveluilla on käynnissä ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten ilmastotoimijuutta, kehittää nuorten osallisuutta paikallisessa päätöksenteossa ja muotoilla ilmastonuorisotyön työmuotoa.Puheenvuorossa ovat jakamassa kokemuksiaan ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hankkeen toiminnassa mukana ollut Eero Koikkalainen sekä yhteisöpedagogi Ulla Pötsönen Mikkelin nuorisopalveluista.
Pst. Oletko kiinnostunut jatkamaan keskustelua kestävästä nuorisotyöstä? Liity mukaan Kanuunan Discord-serverille, jonne kokoontuu kuukausittain keskusteluryhmä jakamaan hyviä käytäntöjä nuorisotilan kestävään arkeen. Ryhmää vetää Ulla Pötsönen Mikkelin ja Anne Kärkkäinen Iisalmen nuorisopalveluista.
Mitä yhteistä on pelaamista harrastavien nuorten kokemuksissa osallisuudesta? Puheenvuorossa tutkija Eeva Sinisalo-Juha esittelee havaintoja liittyen erityisesti peliharrastuneiden nuorten kokemuksiin. Havainnot perustuvat nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin keväällä 2021 toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi lähes 15 000 nuorta, joista 5 500 ilmoitti harrastavansa pelaamista.
Lapset ja nuoret voivat nyt äänestää ideoista lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.
”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke”, toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin todella hyvin. Kaikki saadut ideat on käyty läpi ideointikampanjan raadin kanssa ja raatilaiset ovat valinneet jatkoon menneet ideat. Nyt näistä kolmestatoista toteuttamiskelpoisesta ideasta alkaa lasten ja nuorten äänestys.
”Kiitos paljon kaikille lapsille ja nuorille, jotka olette lähettäneet ideoita. Niitä oli paljon ja ne kaikki olivat todella hyviä. Kaikkia ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, mutta olemme ottaneet lähetetyt viestit ja ideat talteen ja niitä viedään eteenpäin mahdollisesti muillakin tavoin. Raati valitsi nyt lasten ja nuorten äänestykseen ne ideat, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.
Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Äänestämään pääsee kansallisen lapsistrategian kotisivulla.
Lasten ja nuorten äänestyksen pohjalta valitaan 2-6 ideaa, jotka toteutetaan osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vuoden 2022 aikana.
Äänestyksen tulos julkistetaan 14.2.2022 klo 9.30-10.30 Valtioneuvoston Youtube-kanavalla. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vierailee etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyy myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.
Lisätietoja
Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, p. 029 516 1177, johanna.laisaari@gov.fi Kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, p. 029 516 3352, laura.e.saarinen@gov.fi
Oletko 13–20-vuotias ja haluat oppia uutta liikenteestä sekä saada uusia kavereita ympäri Suomen? Haluatko järjestää liikenneturvallisuustempauksia? Hae mukaan Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään.
Etsimme liikenteestä kiinnostuneita nuoria Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään. Osallisuusryhmässä sinulla on eturivin paikka seurata liikenneturvallisuustyötä Suomessa ja Euroopassa. Saat tietoa ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista, kuten ajokorttilakiuudistuksesta, mopomiiteistä ja sähköpotkulaudoista. Pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liikenneturvallisuustempauksia. Lisäksi saat todistuksen, jota voit hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.
Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa livenä Helsingissä. Live-tapaamisten välillä tapaamme etänä noin kerran kuukaudessa. Osallistuminen toimintaan on ryhmän jäsenille ilmaista ja korvaamme matkakulut ja ruokakulut live-tapaamisten osalta.
Etsimme sinua, joka
olet 13–20-vuotias
olet kiinnostunut liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta
haluat vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin
Aiempi kokemus tai liikenneasioiden asiantuntemus ei ole tarpeen. Riittää, että olet kiinnostunut aihepiiristä ja sinulla on halua vaikuttaa.
Kuinka kuulla kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria? Syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskehittämisen keinoin on erityisen vaativaa, sillä kyse on usein nuorista, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuvat osallistumiseen penseästi. Vaarana on, että yhteiskehittäminen jää heidän kohdallaan kauniiksi puheeksi. Puheenvuorossa professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta tarkastelee, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuulemisessa.
