Nuorten parlamentin televisioitava istunto tulkataan viittomakielelle

Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.

Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.

Tämän vuoden  Nuorten parlamentissa  on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.

Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista  linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/

Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com

Nuorten parlamentti on eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistä toimintaa, jota on toteutettu vuodesta 1998 alkaen. Nuorten parlamentin sivut ovat osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sivut/default.aspx

Lisätietoa 

Tiina Karhuvirta puh. 050 515 0017

Lapsen oikeuksien viikko 2023

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.

Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.

Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.

#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin

Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.

Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.

Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.

Toimivat ja yhdenvertaiset rakenteet askeleena vaikuttavaan osallistumiseen

Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.

Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja Arttu Vuori kirjoittaa Opinkirjon blogissa vaikuttamisesta oppilaskunnissa. Tampereella nuorisovaltuusto on edistänyt aktiivisesti yhdenvertaisten oppilaskuntarakenteiden kehittämistä. Näin voidaan mahdollistaa nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet kouluympäristössä.

Lue Artun blogiteksti kokonaisuudessaan täältä.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.

Osallisuuden vahvistajat 4.4.

Napsuttele itsesi mukaan Osallisuuden vahvistajat -verkostoon. Varaa aikaa 4.4., jolloin on tapaamisen aiheena on osallisuus ja vaikuttaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Alustajaksi on lupautunut tutkija Niina Meriläinen. Linkin löydät Osallisuuden vahvistajat -FB-ryhmästä.

Yhdenvertainen koulu -kuulemistyöpajoihin osallistui yli 600 lasta ja nuorta

Nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskus toteutti Yhdenvertainen koulu -kuulemistyöpajoja lapsille ja nuorille ympäri Suomen keväällä 2021. Kuuleminen oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa. Tavoitteena oli kuulla peruskoulun oppilaiden ajatuksia siitä, millaisin toimenpitein kouluja tulisi kehittää yhdenvertaisemmiksi. Kuulemiseen osallistui yli 600 peruskoululaista pääosin 4.–9. luokilta ympäri Suomen. Tulokset julkistettiin syksyllä 2021.

Lapsia ja nuoria kuultiin uudella etätyöpajamallilla, joka sisälsi 23 työpajaa oppilasryhmille sekä valtakunnallisen työpajan 12 koulun oppilaskuntien edustajille. Työpajan aikana oppilaat pohtivat yhdenvertaisuutta omassa koulussaan, ideoivat täydellisen yhdenvertaista koulua ja keksivät ratkaisuja yhdenvertaisuuden esteenä oleviin ongelmiin koulussa. Hankkeen tavoitteena oli tulosten keräämisen lisäksi kokeilla uusia tapoja kuulla lapsia ja nuoria.  

Lue lisää kuulemismenetelmästä ja kuulemisen tuloksista:

Creative Commons -lisenssi
Yhdenvertainenkoulu -työpajat, jonka tekijä on Matleena Kosonen Holdgaard ja Reija Arnberg , on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

8. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Vertaisuus osallisuutena

Puheenvuorossa Suvi Lappalainen (Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna) kertoo aiheesta vertaisuus osallisuutena – Kanuunan vertaisverkostot osallisuuden vahvistajina ja yhteisen kehittämisen mahdollistajina.

BLOGI: ”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

Haluatko kuulla lapsia ja nuoria osallistavin menetelmin? Lue miksi ja miten toteutimme kuulemispajojen sarjan keväällä 2021 ja mitä opimme matkalla! 

Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on yhteinen peruskoulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia elämässä tarvitsemansa taidot. Hallitus on käynnistänyt vuosiksi 2020–2022 Oikeus oppia -ohjelman, jolla vahvistetaan perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Ohjelmaa toteuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Osana ohjelmaa halutaan jalkautua kouluihin ja kuulla lapsia ja nuoria ja heidän näkökulmaansa suomalaisen peruskoulun yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä siihen liittyvistä seikoista. Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo loivat osana Osallisuuden osaamiskeskustoimintaa valtakunnallisen Yhdenvertainen koulu -kuulemispajan. Kuulemispaja on yksi menetelmä kuulla lapsia ja nuoria. Ohjelmassa on käytetty myös muita menetelmiä.  

Kuulemisen tavoitteena oli tuottaa lasten ja nuorten näkemyksiä tasa-arvoisesta koulusta, koulutuspolusta ja lisätä perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten osallisuutta. Lisäksi tavoitteena oli miettiä, miten ns. tasa-arvorahaa voitaisiin jakaa kouluille. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteisia ja palvelumuotoilullisia menetelmiä. 

Kuulemismenetelmän suunnittelu 

Suunnitellessamme lasten ja nuorten kuulemista ryhdyimme käytännössä ratkaisemaan useita haasteita: 

  • miten käsitellä yhdenvertaisuutta koulussa ja ideoida yhdenvertaisempaa koulua, kun aihe on herkkä ja henkilökohtainen ja sisältää vaikeita termejä 
  • miten päästä pintaa syvemmälle 
  • miten luoda lyhyessä ajassa sellainen turvallinen ilmapiiri, että voi tuoda ajatuksensa julki aiheesta  
  • ja miten toteuttaa tämä kaikki täysin etänä (myös kevään 2021 pandemiatilanteesta johtuen osittain etänä opiskeleville lapsille ja nuorille).

Toteutustavaksi valikoitui etäyhteyksin toteutettu fasilitoitu työpajamalli. Työpajamallia toteutimme kahdella eri tavalla: pelillistetyllä Seppo-alustalla sekä Preziä ja Padletia hyödyntävänä, etäfasilitoituna versiona.  

Työpajamalli molempiin versioihin luotiin prosessina kokeilujen kautta. Teimme kehitysvaiheessa yhteensä kolme eri kokeilukierrosta. Lisäksi kokeiluja tukivat asiantuntijahaastattelut eri teemoista, katsaus aiheeseen liittyviin teoksiin ja raportteihin sekä oppilaiden ja opettajien palautteet ja haastattelut. Koko prosessia tuki toteuttajaorganisaatioiden edustajista koottu ohjausryhmä sekä hankkeen koko ohjausryhmä. Kiitos kaikille prosessiin osallistuneille eri tahoilta!  

Fasilitoidussa työpajamallissa etuina on:  

  • Kuulemistilaisuus on enemmän kuin vain yksittäinen työpaja tai kuulemistilanne. Se aloittaa osallistujissa erilaisia ajatusprosesseja ja osallistujat paneutuvat aiheeseen. Työpajan myötä käynnistyi joitain oppilaiden omia projekteja. 
  • Havaitsimme, että ohjattu työpajamalli auttoi sanoittamaan omaa elämää ja toi uutta tietoa aiheesta osallistuneille oppilaille. Kuulemismenetelmä herättää keskustelua henkilökohtaisesti, luokan tasolla sekä koko koulun tasolla.  
  • Kuulemispaja tukee koulun omaa yhdenvertaisuustyötä.  Palautteen perusteella myös opettajat saivat uutta ajateltavaa ja yhdenvertaisuusasioita vietiin kouluissa eteenpäin erilaisiin työryhmiin.  
  • Kuuleminen koulussa järjestettynä tukee opetussuunnitelman toteuttamista.  

Keskeiset valinnat työpajamenetelmän taustalla  

Mutta miten kysyä oppilailta turvallisesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta – monitahoisista ja herkistä aiheista, joista ei välttämättä kaikissa kouluissa ole puhuttu suoraan? Miten tiivistää tärkeä ja vaikea aihe yhteen työpajaan 4.–9.-luokkalaisille sopivasti? 

  1. Turvallisen tilan luominen  

Yhdenvertainen koulu -työpajojen onnistumisen kannalta keskeistä oli luoda osallistujille turvallinen tila, jossa jokaisella on mukava olla ja osallistua. Oli tärkeää tarjota helposti lähestyttäviä tapoja ja alustoja kertoa näkemyksiään yhdenvertaisuuskysymyksistä. Turvallista tilaa lähdimme rakentamaan määrittämällä sen jokaisen työpajan aluksi. Pohjana käytimme Allianssin Turvallisemman tilan periaatteita. Turvallinen tila on aina tärkeä, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten kohdalla sen merkitys on erityisen keskeinen. Meille oli tärkeää tehdä kaikkemme, jotta yksikään oppilas ei esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen vuoksi joutuisi kokemaan oloaan turvattomaksi työpajassa. Pyysimme opettajaa miettimään etukäteen pienryhmäjaon turvallista työskentelyä varten. Työpajan aikana määrittelimme selkeästi, mistä puhutaan, ja otimme heti puheeksi oppilaiden vastauksissa ilmenevät ongelmalliset kommentit, joita onneksi tuli vastaan hyvin vähän. Kaikki vastaukset annettiin anonyymisti. Työpajan jälkeen suosittelimme opettajia käymään oppilaiden kanssa purkukeskustelun työpajasta. 

  1. Käsitteiden ja aiheen ymmärrys  

Aiheen muotoilu helposti lähestyttäväksi on välttämätöntä, kun halutaan kaikkien ääni mukaan, eikä näin laajan, osittain vaikeankin, teeman tiivistäminen ja helpoiksi tehtäviksi kääntäminen ollut läpihuutojuttu. Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, on tärkeää olla tarkkana, jotta yksinkertaistaminen ei johda esimerkiksi stereotypioiden vahvistamiseen tai joidenkin teemojen ja äänien ulossulkemiseen. Kyse on myös hyvin herkistä ja henkilökohtaisista aiheista, joita tulee lähestyä kunnioittaen. On myös tärkeää huomioida oppilaiden moninaisuus ja käyttää ikäryhmälle sopivaa, selkeää kieltä.  

  1. Taustatarina punaisena lankana  

Pääosa työpajan tehtävistä pohjautui taustatarinaan kuvitteellisesta Tasa-Arvolan koulusta, jonka rehtori pyysi apua ongelmien ratkomiseen. Tämän ratkaisun tärkeimpänä syynä oli juuri turvallisuus. Taustatarina antoi oppilaille mahdollisuuden puhua aiheesta yleisellä tasolla joutumatta puhumaan omasta itsestään. Tarina myös teki työpajasta helpommin seurattavan ja kiinnostavan – viikkoja myöhemmin erään alakoululuokan oppilaat kertoivat juuri ”sen rehtorin auttamisen” jääneen työpajasta mieleen. Tehtävissä oli yhtä lukuun ottamatta mahdollisuus valita, mihin vastaa ja mihin ei, jotta oppilaat saivat mahdollisuuden painottaa heille itselleen tärkeitä asioita ja välttää aiheita, joiden käsittelyä he eivät ehkä kokeneet turvallisiksi tai mieleisiksi syystä tai toisesta.  

  1. Valinnan vapautta ja faktoja  

Meille oli tärkeää olla ohjailematta oppilaita, antaa heille tilaa todella kertoa ajatuksiaan. Ajatusten jakaminen pintaa syvemmällä lyhyessä ajassa on kuitenkin vaikeaa, kun aihe on vieras. Päädyimme tarjoamaan mahdollisuuden niin vapaampaan ideointiin kuin hyvin yksittäisen tapauksen ratkomiseen. Tällä tavalla aiheesta enemmän tietävälle oli alusta ideoida ja kommentoida tärkeäksi näkemiään aiheita, ja vähemmän perehtynyt pystyi tukeutumaan valmiiksi antamiimme tilastotietoihin ja väitteisiin, ideoiden niiden pohjalta. Käyttämämme teemat ja väitteet valitsimme esimerkiksi yhdenvertaisuuslain, haastattelujen ja tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn, pohjalta. 

  1. Hyvä yhteistyö opettajien kanssa  

Fasilitoimme työpajat etäyhteyden välityksellä, kun taas osallistujat istuivat opettajansa kanssa luokissaan joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että meille fasilitaattoreille oli vaikeaa, joskus teknisten ongelmien vuoksi jopa mahdotonta, seurata turvallisuuden toteutumista ja oppilaiden käymää keskustelua tehtävistä työpajan aikana. Opettajan rooli tässä oli siis erittäin tärkeä. Pyrimmekin tukemaan opettajia selkeällä etukäteispaketilla, oppilaskuntatyöpajan kohdalla myös koulutustapaamisella, ja antamalla vinkkejä työpajan purkuun jälkikäteen. On selvää, ettei onnistunutta etätyöpajaa voi toteuttaa koulussa läsnäolevalle oppilasryhmälle ilman hyvin toimivaa yhteistyötä opettajan kanssa. 

Lasten ja nuorten palautetta prosessista 

Kuulimme prosessissa yli 600 nuorta. Tulokset julkaistaan syksyllä 2021 raportissa. Tulokset jaetaan myös Nuoret ja osallisuus -sivustolla.  

Palautteiden mukaan kuulemispajoihin osallistuminen on ollut osallistuneille lapsille ja nuorille pääsääntöisesti positiivinen kokemus. Sanottiin esimerkiksi, että kiva päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja että oli kiva kertoa oma mielipide. Oppilaiden mielestä tuntui hyvältä ja arvostetulta, että heiltä kysyttiin mielipidettä. Sanottiin myös, että tuntui yllättävän hyvältä, että sai tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. ”Vihdoin sain puhua”, totesi yksi oppilaista. Osa nuorista koki osallistamisen oudoksi, tai ei osannut oikein sanoa miltä tuntui. Eräs vastaaja kuvasi, että tuntui oudolta, koska ennen ei ole kysytty, olisi halunnut keskustella enemmän.  

Moni toivoi, että yhdenvertaisuusasioista puhuttaisiin enemmän. Moni toivoi, että kouluissa asiat paranisivat ja että kuulemisen seurauksena muutosta tapahtuisi kouluissa. Osallistujat toivoivat, että heidän ääntään kuunnellaan ja että heidän ideansa otetaan huomioon ja että he voivat vaikuttaa asioiden edistämiseen. Toisaalta moni myös sanoi, etteivät he tiedä mitä vaikutuksia heidän panoksellaan on tai ettei heillä ole kovin kummoiset odotukset. Oppilaat myös sanoivat, että heidän mielestään on mahtavaa, että aikuiset huomaavat, että lapset ja nuoret ovat fiksuja. Palautteista välittyy myös kiitollisuus aiheiden esiintuomisesta ja oppilailta kysymisestä. Näistä on tärkeää puhua koulussa, lisää tällaisia tarvitaan!  

Meille tärkeää toteuttaa lasten ja nuorten toive asioihin vaikuttamisesta niin hyvin kuin mahdollista. Nuorten viestit ja ääni tulee mennä perille saakka sellaisena, kuin he ovat sen sanoneet.  

Lapsia kannattaa ja täytyy kuunnella. Heillä on näkemystä ja kokemusta sekä tahtoa saada edistystä aikaan. 

Reija Arnberg, palvelumuotoilija, Nuorten Akatemia
Matleena Kosonen Holdgaard, asiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo



Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestivät kevään 2021 aikana työpajoja noin 20 luokalle ympäri Suomen sekä yhden valtakunnallisen etätyöpajan 12 koulun oppilaskuntien edustajille. Työpajat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –ohjelman työryhmän työtä. Kuulemisen tavoitteena on tuottaa Oikeus oppia -ohjelmalle lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, kuinka yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat kouluissa ja millaisin toimenpitein suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutuspolkua voitaisiin lasten ja nuorten mielestä nykyistä paremmin tukea. Lisäksi tavoitteena on, että kuulemisen kautta saadaan luotua hyviä toimintatapoja ja toteutusmalleja ministeriön käyttöön myöhemmissä lasten ja nuorten kuulemisissa hyödynnettäväksi. Lue lisää Oikeus oppia -ohjelmasta. Kuulemisesta kootaan raportti, joka luovutetaan opetusministerille syksyllä 2021. Blogi julkaistaan Nuorten Akatemian ja Kehittämiskeskus Opinkirjon sivuilla sekä nuoretjaosallisuus.fi- sivustolla.

7. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Lasten ja nuorten kuuleminen etänä

Puheenvuorossa Matleena Kosonen (Kehittämiskeskus Opinkirjo) ja Reija Arnberg (Nuorten Akatemia) kertovat aiheesta lasten ja nuorten kuuleminen etänä – case ”Yhdenvertainen koulu”-kuulemispajat peruskoululuokille ja oppilaskunnille. Miten toteuttaa etätyöpaja, jossa kuulla lapsia ja nuoria yhdenvertaisuudesta? Mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta lapset ja nuoret tulevat kuulluksi ja kokemus on kaikkien kannalta arvokas?