Loppuseminaari siirtyy kokonaan etätapahtumaksi

Loppuseminaari toteutetaan etäyhteyksin. Syynä on joukkoliikennelakko pääkaupiunkiseudulla.

JHL on tiedottanut, että julkisen liikenteen toimijat menevät keskiviikkona 14.2. lakkoon pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Lakon vuoksi toteutamme Osallisuuden osaamiskeskuksen loppuseminaarin täysin etäyhteyksin.

Tilaisuus järjestetään Zoomin välityksellä. Toisin kuin alunperin on tiedotettu, koko seminaari esittelyineen striimataan. Mikäli olet siis ilmoittautunut alunperin etäseminaariin, niin sinullakin on nyt mahdollisuus seurata osatoteuttajien esittelyitä. Voit valita esittelyn seminaarin aikana. Tämän viestin lopussa on kuvaukset valittavista esittelyistä. Seminaarin siirtyessä etätilaisuudeksi tilaisuus alkaa vasta klo 13.

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Järjestäjät ovat linjoilla  12:45 alkaen.

Tilaisuuden aikataulu:

13.00 Alkusanat

Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta
14.00 Esittely 1
14.50 Esittely 2
15.40 Loppusanat

Osallisuuden osaamiskeskuksen loppuseminaari

Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!

Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena Setlementtitalolla (Sturenkatu 11, Helsinki). Huom! Paikan päällä osallistujien määrä on rajoitettu. Etäosallistujat ovat tervetulleita osallistumaan yleisesittelyyn klo 13-14. Etäosallistumislinkki lähetetään vain etäosallistumisvaihtoehdon valinneille.

Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyissä on kaksi kierrosta ja osallistujat voivat valita itseään kiinnostavat esittelyt tapahtuman ilmoittautumisessa.

Alustava aikataulu:

12.00 Kahvit
Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin
13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia
Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta
14.00 Esittely 1
14.50 Esittely 2
15.40 Loppusanat

Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä! Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen sunnuntaihin 11.2. mennessä: bit.ly/loppuseminaari2024

Esittelyt

1. kierros (klo 14-14.50)

Nuorten Akatemia: Konkreettinen nuorten osallisuuden edistäminen yhteiskehittämisen menetelmin

Nuorten Akatemian esittelyssä käännetään katse konkreettiseen yhteiskehittämiseen ja nuorten kohtaamiseen. Esittelyssä esitellään case-esimerkkejä nuorten ottamisesta mukaan säädösvalmisteluun sekä kunnissa tapahtuvaan kehittämiseen. Esittelyn jälkeen osallistujilla on intoa, uskallusta ja konkreettisia menetelmiä lähteä edistämään nuorten osallisuutta omassa organisaatiossaan.

SPR Nuorten turvatalo: Onnistumisia ja oppeja nuorten Digiraadeista

Kuule nuorten ääni – Digiraatien viestejä aikuisille. Tule kuuntelemaan, miten järjestimme Digiraateja yhdessä nuorten kanssa ja mitä asioita nuoret nostivat esille.

Koordinaatti: Nuorten digitaalinen osallisuus

Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan nuorten digitaalista osallistumista?  Millaista hyötyä digitaalisuudesta voi olla niin ammattilaisille kuin nuorillekin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan miten nuorten digitaalista osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia siihen voidaan vahvistaa.

2. kierros

Nuva ry: Nuorten ratkaisut yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin

Mitä ratkaisuja nuoret tarjoavat yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan “Nuorilla on väliä” -julkaisusta, johon on kerätty yli 2000 nuoren ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkaisusta keskustelee nuorten paneeli, jossa mukana Nuva ry:n puheenjohtaja Markus Koski, Vamlasin vaikuttajanuori ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera ja Diakonissalaitoksen kokemusasiantuntija Mila Nikkanen.

Opinkirjo: Nuorten osallisuuden laatuelementtejä

Ei ole aivan yhdentekevää, millainen on nuoren kokemus tilanteista, joihin häntä kutsutaan osallisuustyössä. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, millaisia elementtejä nuorten laadukkaaseen osallisuuteen kuuluu. Tilaisuudessa jaamme kokemuksiamme ja opimme myös toisiltamme nuorten osallisuudesta.

Nuorten osallisuuden vahvistamisen ongelmia ja ratkaisuja

Osallisuuden osaamiskeskus järjesti osallisuuden käsitettä ja merkitystä pohtineen pyöreän pöydän keskustelun 1. marraskuuta 2023. Pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös toimintatapoja ja keinoja, joilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Keskustelijat tulivat nuorisoalan järjestöistä, virastoista sekä korkeakouluista, joissa heidän työtehtävänsä liittyvät pääosin osallisuuden teemoihin. Pyöreän pöydän keskustelun alustivat asiantuntija Pauli Saloranta Sitrasta, erikoistutkija Marko Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä yliopistotutkija Reetta Mietola Helsingin yliopiston ALL-YOUTH-hankkeesta. ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään on tutkimushanke, jossa selvitetään nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä.

Osallisuuden käsite

Keskustelussa osallisuuden käsitteen tunnustettiin kaipaavan tarkennusta, sillä sen voidaan katsoa liittyvän moniin erilaisiin asioihin. Nousiainen määritteli osallisuuden liittyvä kuulumiseen, vaikuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Saloranta toi esiin osallisuuden eri lajeja, jotka kuvaavat kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristönsä asioihin, kuten tiedon saamiseen, päätösten valmisteluun, aloitteiden tekemiseen sekä palveluiden tuottamiseen. Lisäksi on tärkeää, että ihmiset voivat osallistua myös toiminnan arviointiin.

Keskustelijat toivat osallisuuden osa-alueista esiin sosiaalisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Keskustelijoiden mukaan osallisuuden yhteisöllinen ulottuvuus vaikuttaa jäävän vähälle huomiolle, vaikka juuri yhteisöllisyys on lapsille ja nuorille keskeistä. Osallisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka eri ulottuvuudet kietoutuvat yhteen nuorten elämässä. Mietolan mukaan sosiaalinen osallisuus linkittyy muuhun osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vaikka osallisuus voi liittyä eri osa-alueisiin, keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että kokemus osallisuudesta on tärkeintä.

Osallisuuden kokemus

THL:n tutkimusten mukaan keskeisiä osallisuutta lisääviä toimintoja ovat toimivat osallistumiskanavat ja vaikuttamistoimielimet. Osallisuutta lisäävät myös saatavilla olevat palvelut, työ ja muu mielekäs tekeminen, yhteisöt sekä kohtaamispaikat. Myös riittävä toimeentulo, arvostuksen ja kunnioituksen kokeminen ja mahdollisuus oman osaamisen näyttämiseen lisäävät osallisuuden kokemusta.

Jotta ihminen voi tehdä omaa hyvinvointiaan lisääviä valintoja, hänen täytyy kokea koherenssin ja minäpystyvyyden tunteita ja hänen psyykkiset perustarpeensa täytyy olla tyydytetty. Nuoren perusasioiden on siis oltava kunnossa, jotta hän pystyy osallistumaan yhteisten asioiden kehittämiseen. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, osallistuminen ei tunnu tärkeältä, eikä se kosketa nuoren omaa todellisuutta. Epävarmuus omasta asemasta organisaatiossa tai yhteisössä vaikuttaa siihen, että ei koeta olevan sen täysivaltainen jäsen, jolloin osallistuminen heikkenee. Epävarmuutta aiheuttaa myös juurettomuus. Monet nuorten osallisuuteen liittyvät toiminnot tapahtuvat paikallistasolla, ja osa nuorista ei koe tärkeäksi vaikuttaa niihin, jos heidän asuinpaikkansa ei ole vakiintunut.

Osallisuuden kokemuksen muodostuminen edellyttää, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa jotain kokonaisuutta tai yhteisöä. Lisäksi hänellä tulee olla tunne, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukseen liittyy myös yhteinen hyvä: osallinen ihminen tuottaa yhteistä hyvää ja pääsee myös nauttimaan siitä. Osalla nuorista ei ole kokemusta siitä, että heidän toimillaan on merkitystä ympäröivän yhteisön tai edes heidän oman elämänsä kulun kannalta. Jos ensin saadaan aikaan tilanne, jossa nuori huomaa, että hänen toimillaan on vaikutusta omaan elämänpiiriin, kokemus vaikutusmahdollisuuksista voi laajentua myöhemmin muihin asioihin.

Nuoria koskee monet samat osallistumisen esteet kuin aikuisiakin. Yksi näistä on meisyys, eli yhteenkuuluvuuden tunne oman ryhmän jäsenten kanssa. Liiallinen meisyys johtaa siihen, että kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen kohdistuu vain oman ryhmän sisäisiin asioihin. Saman ilmiön toinen puoli on taipumus ajatella, että vähemmistöjen edustajat voivat vaikuttaa vain omiin asioihinsa, ja valtaväestön edustajat omiin asioihinsa. Siten seuraa tilanne, jossa esimerkiksi vammaisen ihmisen annetaan vaikuttaa vain vammaisuuteen liittyviin asioihin. Näin nuorten osallistuminen rajautuu turhaan.

Nuorten moninaiset vaikuttamisen ja osallisuuden tavat

Pyöreän pöydän keskustelussa todettiin, että merkityksellinen osallistuminen on nuorille erilaista kuin aikuisille. Onkin syytä miettiä, millaista toimintaa yhteiskunnassa pidetään osallistumisena. Keskustelijoiden näkemys oli, että nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat perinteisiä poliittisia osallistumisen tapoja moninaisempia. Pidetäänkö osallisuutena esimerkiksi nuorten itse organisoimaa toimintaa ja harrastuksia? Pahimmillaan aikuiset eivät tunnista nuorten itse organisoidun toiminnan vaikutusta osallisuuden kokemukseen. Sen sijaan on otettava opiksi nuorten omaehtoisesta järjestäytymisestä ja osallistumisesta – ja etenkin arvostettava sitä.

Moni osallisuustyötä tehnyt keskustelija oli huomannut, että nuorisovaltuustoihin ja muihin vastaaviin vakiintuneisiin osallistumisen tapoihin osallistuu vain kapea osa nuorista. Nuorten vaikuttamisen tavat ovat usein suoraan demokratiaan liittyviä, kuten mielenosoituksia. Tällaiset keinot voidaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kiireellisiä toimia vaativien tapausten osalta nähdä jopa pakollisina, sillä nuorilla ei ole parlamentaariseen demokratiaan liittyviä toimintamahdollisuuksia eikä aikaa odottaa niiden saavuttamista.

Sosiaalinen media on monille nuorille luonteva keskustelun, osallistumisen ja vaikuttamisen paikka. Suuri osa nuorista saa myös huomattavan osan tiedoistaan sosiaalisesta mediasta, joten sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole syytä väheksyä. Toisaalta sosiaaliseen mediaan liittyy ongelmia, kuten häirintää ja kiusaamista, jotka rapauttavat demokratiaa. Keskustelussa nostettiin esiin, että tällaisissa tapauksissa osallistuminen ei välttämättä lisää hyvinvointia, vaan voi aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia. Kaikille nuorille pitäisi tarjota turvallisia keskustelualustoja, joissa pohdiskelua ja keskustelua voi käydä. Aikuisten tulisi toimia aktiivisina keskustelun järjestäjinä. Esimerkkejä jo olemassa olevista toimintatavoista ovat Erätauko-menetelmä sekä Digiraati.

Näennäisosallisuuden ongelmat

Yhtenä merkittävimpänä osallisuuden esteenä pyöreän pöydän keskustelijat pitivät näennäisosallisuutta. Ihmisillä on liikaa kokemuksia siitä, että osallistavaksi tarkoitetut tilaisuudet ovat lopulta näennäisesti osallistavia. On keskeistä, että tilaisuuteen osallistuvalla syntyy tunne ja kokemus siitä, että osallistumisella ja aktiivisuudella on merkitystä. Näennäisosallisuuden vuoksi nuorten ”passiivisuus” voi olla seurausta riittämättömästä kuulluksi tulemisesta, eikä syy osallistumattomuuteen.

Keskustelijoiden näkemyksen mukaan näennäisosallisuus voidaan välttää sillä, että jo ennen tilaisuutta osallistujille selvennetään, mikä merkitys osallistumisella on. Olennaista on, että tilaisuuden jälkeen osallistujille kulkee tieto siitä, mihin osallistuminen vaikutti konkreettisesti. Siksi osallistujille tulee kertoa, kun asioita on viety eteenpäin. On hyvä myös välittää tieto siitä, jos ideat eivät johtaneet mihinkään, ja kertoa syyt, miksi näin ei käynyt.

Osallistujien muistiinpanoja ryhmäkeskusteluista.

Demokratiakasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa

Keskustelussa tuotiin esiin koulujen rooli demokratia- ja kansalaistaitojen opetuksessa. Osallisuuden tunne rakentuu myös tiedosta siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on olemassa. Annetaanko demokratiakasvatuksessa tilaa uuden demokratiakäsityksen muodostumiselle, vai opetetaanko vain vanhan demokratiakäsityksen mukaisesti? Jo koulussa pitäisi opettaa ja havainnollistaa monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.

Monissa kouluissa on huomattu, että oppilaskunnan työ kumuloituu samoille oppilaille. Osittain ilmiö voi olla seurausta siitä, että aikuisten käsitys oikeanlaisesta osallistumisesta heijastuu oppilaisiin. Opettaja saattaa huomaamattaan kannustaa vain hyväkäytöksisiä ja hyvin suoriutuvia oppilaita vaikuttamaan. Näin koulussa voidaan vahvistaa kapeaa mielikuvaa osallistuvasta ihmisestä. Opettajien tulisi pyrkiä kannustamaan kaikkia oppilaita osallistumaan ja oppilailla pitäisi olla moninaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa huomautettiin, että esimerkiksi rehtoreilla on suuri vaikutusvalta siihen, miten oppilaskunnan ylläpidetään ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Lapsuudessa rakentuneet kokemuksen osallisuudesta tai osattomuudesta vaikuttavat siihen, miltä osallistumisen mahdollisuudet näyttäytyvät aikuisena. Esimerkiksi äänestysaktiivisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Tämänkin vuoksi lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten rooli osallisuuteen kasvamisessa on keskeinen.

Osallisuutta vahvistavien tapojen kehittäminen

Pyöreässä pöydässä jaettiin käsitys siitä, että kun kehitetään moninaisempia työskentelytapoja ja osallistumisen mahdollisuuksia, saadaan moninaisempi joukko nuoria osallistumaan. Kehitystyössä tulisi huomioida eri elämänvaiheet ja ikäkaudet, ja miettiä niiden mukaisesti, milloin ja miten mikäkin taho voisi tukea lasten ja nuorten osallisuutta. Virallisten rakenteiden kuten nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien lisäksi nuorille pitäisi olla saatavilla suorempia osallistumisen väyliä. Esimerkiksi Digiraatia voi hyödyntää laajemman nuorten joukon osallistamisessa. Olemassa olevia tapoja pitäisi myös kehittää yhdenvertaisiksi ja saavutettaviksi.

Lisäksi osallistuminen pitäisi pyrkiä tuomaan mahdolliseksi sinne, missä nuoret jo ovat, kuten oppilaitoksiin, nuorten suosimiin palveluihin ja harrastuspaikkoihin. Tärkeintä on kuitenkin selvittää yhdessä ja kuunnella mihin, missä ja miten he haluavat osallistua. Ei pitäisi olettaa, mistä nuoret ovat kiinnostuneita tai mihin he haluavat vaikuttaa.

Moni pyöreän pöydän keskusteluun osallistunut asiantuntija toi esiin huolen siitä, että vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvät käsitteet ja prosessit voivat olla nuorille liian vaikeita ymmärtää. Prosessit ovat usein pitkiä, mikä voi tuntua nuorista turhauttavalta, etenkin jos niiden kulkua ei ole itsellä tiedossa. Aikuisten tulisi pyrkiä tekemään käsitteistä ja toimintatavoista nuorille helposti ymmärrettäviä ja omakohtaisia. Lisäksi asioiden merkitystä pitäisi perustella ja antaa nuorille aikaa käsitellä kuulemaansa. Kun osallistumisen merkitys aukeaa, nuori voi huomata, miten osallistuminen konkretisoituu hänen omassa elämässään.

Osallistumisen pitäisi keskustelijoiden mukaan kytkeytyä hyvään elämään. Tällä hetkellä hallinnon rakenteet vievät osallistumista kauemmaksi ihmisten elämästä. On syytä pohtia, miten osallistumisen tavoista voi saada sellaisia, että on helppo ymmärtää, että niiden avulla rakennetaan hyvää elämää kaikille. Osallistaminen pitäisi siis laajemmin ottaa osaksi organisaatioiden rakennetta. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien rakenteissa ei ole mahdollisuutta ottaa kuntalaisten osallisuutta huomioon riittävällä tavalla. Sitra on rahoittanut tänä vuonna eri puolella Suomea deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian kokeiluja, joissa pyritään kytkemään kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja valmistelutyöhön. Yksi toimintatapa on ollut esimerkiksi puntaroiva kansalaispaneeli, johon kutsutaan satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia.

Näkemys pyöreässä pöydässä oli, että osallisuuden edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. Erityisesti tietoisuutta osallisuuden vahvistamisen merkityksestä tulee lisätä. Tarvetta on myös laajemmalle arvokeskustelulle.

Nuorten osallisuuden vahvistamisen ongelmia ja ratkaisuja

Voit ladata tilaisuuden koosteen pdf-tiedostona tästä.

Save the Date! Osallisuuden osaamiskeskuksen loppuseminaari 14.2.2024 klo 12-16

Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!

Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus toteutetaan sekä paikan päällä että etäyhteyksin. Tilaisuus järjestetään Helsingissä, paikka tarkentuu myöhemmin.

Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyt järjestetään kaksi kertaa, joten osallistujien on mahdollista kuulla kahdesta tuotetusta mallista tai palvelusta.  

Alustava aikataulu:

12.00 Kahvit
Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin
13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia
Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta
14.00 Esittely 1
14.50 Esittely 2
15.40 Loppusanat

Virallinen kutsu sekä linkki ilmoittautumiseen lähetetään tammikuussa 2024. Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä!

Lisätietoja:

Antti Ollikainen
Osallisuusasiantuntija
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 3384 485

Kutsu: Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? Koulutus kirjastoille 21.11. klo 9-12

Tervetuloa mukaan oppimaan, miten kirjastoissa saadaan myös nuorten näkemykset esiin!  
 
Mitä: Koulutus Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? 
Milloin: 21.11.2023 klo 9–12 etäyhteyksin 
Kenelle: Koulutus on suunnattu ensisijaisesti kirjastojen työntekijöille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Yksi kirjastojen tehtävistä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Millaisia mahdollisuuksia kirjastoilla on toteuttaa tätä tehtävää nuorten näkökulmasta?

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuoret mukaan vaikuttamaan kirjastojen palveluihin ja kehittämiseen. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.  
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.  
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.  

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Hyödynnä heti toiminnan suunnittelussa! 

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Lisätietoja osaamiskeskuksesta. Koulutus sisältää informatiivisen pohjustuksen lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa. Ohjelmassa on myös puheenvuoro Nuoret äänessä! -demokratiahankkeesta, jonka pitää kirjastonhoitaja Tuula Siira Naantalin kaupunginkirjastosta. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/6220B142FD77EA19  

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä 14.11. jälkeen. Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruutathan osallistumisesi sähköpostitse: sara.vatanen@opinkirjo.fi. 
 
Tervetuloa!  
 
Lisätietoja koulutuksesta:   
Sara Vatanen  
Projektiassistentti, Osallisuuden osaamiskeskus  
sara.vatanen@opinkirjo.fi 

Kutsu: Mitä osallisuus on 2023? – Lapsen oikeuksien päivän verkkotapahtuma 20.11. klo 12-14

Mitä nuorten osallisuus on tässä ajassa, vuonna 2023? Mitä se on tulevaisuudessa? Miltä nuorten osallisuuden historia näyttää? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen Mitä osallisuus on 2023-tapahtumassa 20.11.2023 klo 12-14.

Tervetuloa mukaan verkkotapahtumaan keskustelemaan ja kuulemaan alan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: https://www.humak.fi/uutiset/mita-osallisuus-on-2023/

Kenelle? Kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville, päättäjille, viranhaltioille, viranomaisille ja osallisuudesta kiinnostuneille.

Mitä: Asiantuntijapuheenvuoroja sekä verkostoitumis- ja työpajatyöskentelyä. Tarjolla tietoa lasten ja nuorten osallisuudesta ja sen edistämisestä sekä osallisuustoimijoista.

Lapsen oikeuksien päivänä tilaisuudessa näkökulmana on ymmärtää lasten ja nuorten oikeudet osallisuuden kehyksessä.

Tapahtuman järjestää Humak yhteistyössä Nuorten Suomi ry ja Osallisuuden osaamiskeskus toimijoineen (Nuorten Akatemia, Koordinaatti, Nuva ry, Opinkirjo, SPR/Nuorten turvatalot)

Kutsua tapahtumaan saa jakaa myös omille verkostoille sähköpostitse tai somessa! 

Nuoret ovat ratkaisu!

Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!

Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen

Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.

Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori

Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon

Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.

Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.

Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori

Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!

Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.

Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.


Lue lisää “Ole osa ratkaisua” -kampanjasta Nuva ry:n Instagram-sivulla tai ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin. Tähän asti kerätyt ratkaisut löytyvät Nuoret ja osallisuus -verkkosivustolla.

Tämä teksti on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 7.9.2023.

Kaikki aiheet ovat nuorten aiheita hallitusohjelmassakin

Uudessa hallitusohjelmassa sanotaan, että osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Petteri Orpon hallitus suunnittelee vahvistavansa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassamme ennakkoluulottomalla otteella. Hallitus aikoo valmistella ja toimeenpanna demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kansallisen ohjelman, jossa erityistavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen – tämä kuulostaa meistä hyvältä! 

Demokratiassa päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää on ottaa mukaan heitä, joita päätökset koskettavat niin suunnittelu-, toteutus- kuin arviointivaiheessa. Muun muassa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Diakonissalaitos ovat peräänkuuluttaneet nuorivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa julkisessa päätöksenteossa, lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi.

Nuorivaikutusten arviointi on ensiaskel nuorten osallisuuden merkityksen tunnistamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa päätöksentekoon. On ymmärrettävä, kuinka päätökset erilaisiin täysi-ikäisiin nuoriin erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa vaikuttavat. Tämän jälkeen nuoria on hyvä kuulla ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Näin päätöksenteosta, kehittämistyöstä ja säädösvalmistelusta saadaan kestävää. 

Nuorten kanssa voi ja pitää työskennellä monien, käytännössä kaikkien teemojen parissa, mitä tuore hallitusohjelma esittelee. Emme näe että hallitusohjelmassakaan olisi erikseen nuorten ja aikuisten aiheita. Onneksi nuorten merkitystäkin korostetaan uudessa hallitusohjelmassa: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee”. Tähän blogiin poimimme esimerkkejä teemoista, joiden pariin nuoret olisi pyydettävä eri tavoin mukaan yhteiskehittämään ja kuultavaksi. 

Terveys, hyvinvointi ja liikunta

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan. Palveluiden painopistettä siirretään raskaammista palveluista kohti ja konkreettisia toimia ihmisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tehdään. Nuorten näkemykset palvelurakenteen uudistamisesta on saatava käyttöön. Hallitus aikoo edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on tarkoitus suunnata määrätietoisia toimia. Lainsäädännöllä aiotaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Nuoria voi ja tulee ottaa mukaan näiden uudistusten suunnitteluun, sillä nuorille tehdyissä kyselyissä (esim. VANUPO) mielenterveysasiat nousevat selvästi esille.

Liikunta on keskeinen lääke mielenterveyden ylläpitämisessä, ja perusopetuslakiin ollaankin lisäämässä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään, ulkoilulaki uudistetaan sekä harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan – näissä teemoissa on aikuisten ja nuorten väliselle yhteistyölle sijaa.

Nuoria on syytä kuulla myös, kun mietitään päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien nuorten auttamista tai kehitetään itsemurhia, huumeidenkäyttöä ja huumekuolemia ehkäiseviä toimia. Kun hallitus päivittää säädöksiä liittyen kouluterveydenhuollon palveluihin, nuorten on luonnollista olla työssä mukana. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten niin sanotussa Etelä-Karjalan mallissa. Tästä pitää keskustella nuorten kanssa. Samoin kun selvitetään väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuutta tai uudistetaan keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Hallitus on suunnittelemassa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ja muutokseen ollaan ottamassa ”mukaan koko yhteiskunta lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka”. 

Koulunkäynti, opiskelu, työ ja talous

Hallitus on käynnistämässä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi – tätä kannattaa tehdä yhdessä koululaisten kanssa. Hallitus aikoo vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta ja tarkentaa työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden kesken; tähän työhön on hyvä pyytää nuoria mukaan. Myös esimerkiksi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan, mikä kuulostaa myös nuorten kanssa yhdessä tehtävältä uudistukselta.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä tullaan myös huomioimaan tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia; nuoret on hyvä saada mukaan tähänkin kehitystyöhön, sillä heitä jos keitä asia koskettaa. Toisaalta hallitus tulee tekemään lainsäädäntömuutoksia, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja esimerkiksi rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Tätäkin uudistusta on luonnollista pohtia yhdessä asianosaisten eli nuorten kanssa. 

Hallitus tulee myös toteuttamaan työn kannattavuutta parantavan perusturvan uudistuksen ja muokkaa sosiaaliturvaa ja etuuksia; työmarkkinatuen uudistus, toimeentulotuen kokonaisuudistus sekä opinto- ja asumistuen uudistukset ovat kaikki nuoria ja nuoria aikuisia koskettavia, tärkeitä teemoja, joissa yhdessä työskentely ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä. Palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamisessa sekä uusien yrittäjyyden muotojen tunnistamisessa on yhteistyön ja nuorten kuulemisen paikka – nuoret näkevät työelämän, yrittäjyyden ja vapaa-ajan eri tavalla kuin jo työelämässä olleet.

Hallitus aikoo myös panostaa nuorten talousosaamisen edistämiseen ja esimerkiksi velkaantumisen ehkäisyyn sekä ylivelkaantuneiden auttamiseen. Vaalikauden aikana on tarkoitus myös toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen – eli nuorten tulevaisuuteen. Talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä keskustelun aiheita nuorille ja heidän näkemyksiään tulee hyödyntää. Ei sovi unohtaa nuoria myöskään ASP-järjestelmän kehittämisessä – ensiasuntojen hankkijat ovat usein nuoria aikuisia. 

Luonto, ilmasto ja liikenne 

Hallitus on valmistelemassa poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimintaohjelmaa sekä hiilineutraaliusstrategiaa ja ilmastostrategiaa. Nuorille luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymykset ovat ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä mielen päällä. Siksi näiden strategioiden valmistelussa nuorten mielipiteillä ja nuorten huomioimisella on merkitystä.

Joukkoliikenne nousee nuorten kanssa työskennellessä keskeiseksi elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, siksi joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä on hyvä konsultoida nuoria. Mikroliikkumista, mihin esimerkiksi sähköpotkulautaliikenne kuuluu, ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja kaupungeille sekä kunnille ollaan antamassa työkaluja mikroliikkumisen hallintaan. Nuorten näkemykset ovat tässäkin aiheessa arvokkaita.

Turvallisuus ja tasa-arvo

Myös turvallisuuskysymykset löytyvät nuorten prioriteeteissa korkealta. Hallitus tulee kehittämään asevelvollisuutta ja kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa. Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Nuorten pitää voida olla mukana päättämässä itseään koskevissa asioissa liittyen asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen. Samoin Nato-kysymysten ratkomisessa tarvitaan nuorten näkemyksiä. Hallitus tulee myös edistämään rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitys­yhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista – myös näissä teemoissa nuorilla on oma rooli. 

Hallitus on myös laatimassa poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman ja päivittämässä tasa-arvopoliittista selontekoa tavoitteena sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen. Jälleen kerran kyseessä on teema-alue, joka on nuorille erityisen tärkeä. Hallituskaudella tullaan myös laatimaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma, minkä valmistelussa nuorille löytyy luontainen rooli.

Lopuksi 

Nuorten kanssa voidaan toimia monella eri tasolla: nuoria voidaan kuulla ja osallistaa keskusteluihin ja päätöksentekoon, mutta nuoret voivat olla myös aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina! On tärkeää, että vaikuttamaan pääsevät sekä ns. tavalliset, monenlaiset nuoret että ns. edustukselliset nuoret.

Nuorisovaltuustojen rooli kasvanee tulevaisuudessa, sillä hallitus haluaa edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Monenlaisia nuoria tavoitetaan koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. On tärkeää tukea nuorten parissa toimivia aikuisia, kuten nuoriso-ohjaajia ja opettajia, kannustamaan nuoria osallistumaan. Myös tähän järjestöillä on hyviä keinoja ja työkaluja tarjolla.

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön, ja tarvittaessa kysymään apua osallisuustyön käytännön toteuttamiseen alalla toimivilta kolmannen sektorin organisaatioilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallisuuden osaamiskeskus on yksi monista toimijoista, joka voi auttaa. Toivotamme hyvää uutta hallituskautta!

Kirjoittajina ovat Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Mikko Sääskilahti ja osallisuusasiantuntija Antti Ollikainen, jotka molemmat työskentelevät Osallisuuden osaamiskeskuksessa.

Teksti julkaistu aiemmin Nuorten Akatemian nettisivuilla.

Keväinen Kööpenhamina nuorten ehdoilla

Festivaali

Osallisuuden osaamiskeskus (OSKE) osallistui 21.-22.4.2023 Kööpenhaminassa järjestetyille
Ungdommens Folkemøde NORD nuorten demokratiafestivaaleille. Ungdommens Folkemøde NORD on
demokratiafestivaali, jossa pohjoismaiden nuoret jakavat kokemuksia ja inspiraatiota työpajoissa,
keskusteluissa ja ohjelmissa. Kahden päivän aikana käsiteltiin yhdessä järjestöjen ja aktivistien kanssa
useita Pohjoismaiden haasteita.

Ungdommens Folkemøde on aiempina vuosina ollut osa suurempaa Folkemøde-festivaalia, joka on
Suomi-areenan tyyppinen Tanskan yhteiskunnallinen festivaali, jossa poliitikot, järjestöt ja kansalaiset
kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna järjestetty itsenäinen
Ungdommens Folkemøde NORD on pilottiprojekti, jolla on tavoitteena tulla uudeksi vuosittain
toistuvaksi tapahtumaksi ja kiertää eri pohjoismaita.

Ungdommens Folkemøde NORDin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua
yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Festivaalilla on monenlaisia tapahtumia,
kuten paneelikeskusteluja, työpajoja ja luentoja, joissa käsitellään erilaisia aiheita. Tänä vuonna aiheina
olivat erityisesti vastuullisuus ja tulevaisuus, identiteetti ja tasa-arvo sekä hyvinvointi ja luovuus.

Nuoret nauttivat festarin rennosta tunnelmasta sään hemmotellessa. Festarialue sijaitsi urbaanilla
nuorille tarkoitetulla alueella Fredriksbergin laidalla. Tunnelmaa siivitti mm. livemusiikki, katuruoka sekä
Kööpenhaminalle ominainen katutaide.
OSKEa edusti Nuva ry:n sekä SPR:n Nuorten turvatalon Digiraadin työntekijät Susanna, Ee ja Henriikka.
Pisteellä nuoret kirjoittivat viestejä päättäjille sekä viihdyttiin mielenkiintoisten keskustelujen ja
esitysten äärellä.

Samat huolet

Pohjoismaat tunnetaan yleisesti korkeasta elintasosta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja vakaasta
taloudesta. Vaikka nuorilla onkin Pohjoismaissa monia etuoikeuksia, heillä on myös samankaltaisia

huolia ja viestejä päättäjille kuin Suomessa ja muuallakin maailmassa. OSKE pyysi omalla pisteellään
festivaalivieraita jättämään terveisensä ja ratkaisuehdotuksia päättäjille.

Ylivoimaisesti päättäjiltä toivotaan tekoja, ei tyhjiä puheita ja lupauksia:

”Hyvät maailman johtajat, missä on muutos?
Etsin sitä kaikkialta mutta ei jälkeäkään.
Miksi puhutte asioiden aikaansaamisesta mutta
silti ette tee mitään ja vain valitatte.
Olkaa hiljaa ja tehkää sen sijaan jotain. Koska NUORET
alkavat suuttua ja haluavat muutosta!
Olkaa maailman johtajia, joita kuvittelette olevanne, sillä nyt se tuntuu selvältä unelta.
-Turhautunut nuoriso”

”Dear world leaders
Where’s the change?
Looking everywhere but no trace.
Why are you speaking of accomplishing things.
Yet you do nothing and stil complain.
Please keep quiet and start doing some things. Because YOUTH
are getting angry and looking for change!
Be the world leaders you picture to be as of now it feels like a lucid dream,
-frustrated youth”

”Lopettakaa maapallomme tuhoaminen!” kirjoittaa yksi nuori. Kirjeitä kirjoitettiin suoraan päättäjille,
niin pitkiä kuin lyhyitä, mutta monet nuoret ilmaisivat viesteissään turhautumistaan sekä huolta
tulevaisuudesta. Nuoret vaativat tekoja päättäjiltä ja pyytävät, että myös nuoria kuullaan
päätöksenteossa.

Monet nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen
edistämisestä. Nuoret haluavat, että päättäjät tekevät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen
torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Huolissaan ollaan elämän epävarmuudesta ja tulevaisuuden
mahdollisuuksista.

Nuoret haluavat myös olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. He
haluavat, että päättäjät ottavat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa ja että heillä on
mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Pohjoismaiden nuoret käyttävät erilaisia tapoja viestittääkseen huolensa ja toiveensa päättäjille.
Sosiaalinen media, mielenosoitukset ja nuorisovaltuustojen toiminta ovat esimerkkejä siitä. Nuoret
haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuttaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

Alkuperäiskansojen nuoret mukaan päätöksentekoon

OSKE jakoi esittelykonttinsa Grönlannin Punaisen Ristin nuorten ja AVALAK Kobenhavn – Grönlannin
opiskelijat Kööpenhaminassa kanssa. Grönlannin nuoret kertoivat lavaohjelmassaan, miten
alkuperäiskansojen nuorten huolet Pohjoismaissa eroavat jonkin verran muiden nuorten huolista.
Alkuperäiskansojen nuoret kohtaavat usein haasteita, jotka liittyvät heidän kulttuuriperintöönsä,
identiteettiinsä ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Samoja haasteita kokevat myös saamelaisnuoret.

Monet nuorista ovat huolissaan oikeudestaan säilyttää ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. He haluavat, että
heidän kulttuuriperintönsä ja perinteensä tunnustetaan ja kunnioitetaan yhteiskunnassa. Moni on
huolissaan myös siitä, että heidän kielensä ja perinteensä saattavat hävitä sukupuuttoon.

Alkuperäiskansojen nuorten yhteiskunnallinen asema on usein haastava. Monet alkuperäiskansojen
nuoret elävät syrjäisillä alueilla, joilla on vähän työpaikkoja ja palveluita. Heillä voi olla myös vaikeuksia
päästä koulutukseen tai saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä voi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja
vaikeuksiin löytää merkityksellistä tekemistä.

Lisäksi monet alkuperäiskansojen nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä.
Monet yhteisöt ovat riippuvaisia luonnosta ja elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen käyttöön.
Nuoret haluavat varmistaa, että nämä luonnonvarat ovat käytettävissä myös tuleville sukupolville.

Alkuperäiskansojen nuoret käyttävät monia eri tapoja ilmaistakseen huolensa ja vaikuttaakseen
yhteiskuntaan. Monet nuoret ovat mukana järjestöissä ja yhteisöissä, jotka työskentelevät
alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. He ovat myös mukana vaikuttamassa päätöksentekoon ja
haluavat varmistaa, että heidän äänensä kuullaan.

On tärkeää, että alkuperäiskansat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja että heillä
on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhteiskunnan on myös tärkeää varmistaa, että
alkuperäiskansat saavat tarvitsemansa palvelut ja että heidän kulttuurinsa ja perinteensä säilyvät ja
kunnioitetaan.

Kohtaamisia ja turvallista arkea – nuorten viestejä aikuisille kevään työpajoista

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.

Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.

Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.

”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”

nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta

Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.

Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.

Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa

Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.

”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”

nuoren kommentti työpajassa

Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.

Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.

Uudet konseptit ja tutut kasvot

Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.

Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.

”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”

– palautetta työpajasta

Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.


Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.

Tämä blogi on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 23.05.2023.