Nuoret ovat ratkaisu!

Nuorissa on voimaa. He eivät ole vain tulevaisuus, vaan myös nykyhetki. Osallisuuden osaamiskeskus on kerännyt toimintavuosina 2020–2023 järjestämissään vaikuttamistyöpajoissa nuorten ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Syyskuussa 2023 avaamme mahdollisuuden kaikille nuorille saada oman ratkaisunsa osaksi kampanjaa!

Nuorilta ratkaisuja nuorten arkeen

Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa, nuoret ympäri Suomea ovat tuoneet omia näkemyksiään esiin erityisesti koulutukseen, kasvatukseen ja vapaa-aikaan liittyen. Nämä tähän asti kerätyt ratkaisut koskevat kaikkea koulun työrauhasta mielenterveyden edistämiseen sekä vapaa-ajanviettopaikkojen tärkeydestä oman kunnan moposuoraan.

Vaikka nämä ratkaisut voivat tuntua pieniltä, niillä on kuitenkin suuri vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin: turvallinen oppimisympäristö, kannustavat aikuiset ja läheiset kaverisuhteet mahdollistavat nuorten kehittymistä osaksi yhteiskuntaa. – Jyväskyläläinen nuori

Lisää tasa-arvoa päätöksentekoon

Suosittuja aiheita työpajoissa olivat myös päätöksenteko sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Työpajoissa nuoret ovat osoittaneet huolta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja ovat pohtineet, miten voitaisiin innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin rakenteelliseen syrjintään ja etsineet ratkaisuja sen kitkemiseksi.

Ratkaisujen kirjo päätöksentekoon liittyen on ollut laaja, mutta yksi viesti on ollut selkeä: nuoret haluavat vaikuttaa päätöksentekoon jo ennen kuin äänestysikä koittaa.

Ehdokkaille pitäisi olla vaalirahoituskatto ja tietty sama summa käytettäväksi vaalimainontaan, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus päästä valituksi. Näin edustajat edustaisivat laajempaa ihmisryhmää ja vaalit olisivat tasa-arvoisempia. – Kuopiolainen nuori

Kannusta nuoria tulemaan osaksi ratkaisua!

Onko sinulla nuorisoryhmä, jolla olisi nerokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin? Osallisuuden osaamiskeskus kerää syyskuun “Ole osa ratkaisua” -kampanjassa ratkaisuja haasteisiin, joita nuoret kokevat omassa lähiympäristössään, kunnassaan, laajemmin Suomessa tai jopa koko maailmassa. Ratkaisut kerätään osaksi osaamiskeskuksen “1000 ratkaisua” -julkaisua, joka toimitetaan päättäjille ensi keväänä.

Kannusta nuoria lähettämään oman ratkaisun osaksi kampanjaa osoitteessa bit.ly/1000ratkaisua.


Lue lisää “Ole osa ratkaisua” -kampanjasta Nuva ry:n Instagram-sivulla tai ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin. Tähän asti kerätyt ratkaisut löytyvät Nuoret ja osallisuus -verkkosivustolla.

Tämä teksti on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 7.9.2023.

Kaikki aiheet ovat nuorten aiheita hallitusohjelmassakin

Uudessa hallitusohjelmassa sanotaan, että osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Petteri Orpon hallitus suunnittelee vahvistavansa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassamme ennakkoluulottomalla otteella. Hallitus aikoo valmistella ja toimeenpanna demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kansallisen ohjelman, jossa erityistavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen – tämä kuulostaa meistä hyvältä! 

Demokratiassa päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää on ottaa mukaan heitä, joita päätökset koskettavat niin suunnittelu-, toteutus- kuin arviointivaiheessa. Muun muassa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Diakonissalaitos ovat peräänkuuluttaneet nuorivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa julkisessa päätöksenteossa, lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi.

Nuorivaikutusten arviointi on ensiaskel nuorten osallisuuden merkityksen tunnistamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa päätöksentekoon. On ymmärrettävä, kuinka päätökset erilaisiin täysi-ikäisiin nuoriin erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa vaikuttavat. Tämän jälkeen nuoria on hyvä kuulla ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Näin päätöksenteosta, kehittämistyöstä ja säädösvalmistelusta saadaan kestävää. 

Nuorten kanssa voi ja pitää työskennellä monien, käytännössä kaikkien teemojen parissa, mitä tuore hallitusohjelma esittelee. Emme näe että hallitusohjelmassakaan olisi erikseen nuorten ja aikuisten aiheita. Onneksi nuorten merkitystäkin korostetaan uudessa hallitusohjelmassa: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee”. Tähän blogiin poimimme esimerkkejä teemoista, joiden pariin nuoret olisi pyydettävä eri tavoin mukaan yhteiskehittämään ja kuultavaksi. 

Terveys, hyvinvointi ja liikunta

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan. Palveluiden painopistettä siirretään raskaammista palveluista kohti ja konkreettisia toimia ihmisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tehdään. Nuorten näkemykset palvelurakenteen uudistamisesta on saatava käyttöön. Hallitus aikoo edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on tarkoitus suunnata määrätietoisia toimia. Lainsäädännöllä aiotaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Nuoria voi ja tulee ottaa mukaan näiden uudistusten suunnitteluun, sillä nuorille tehdyissä kyselyissä (esim. VANUPO) mielenterveysasiat nousevat selvästi esille.

Liikunta on keskeinen lääke mielenterveyden ylläpitämisessä, ja perusopetuslakiin ollaankin lisäämässä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään, ulkoilulaki uudistetaan sekä harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan – näissä teemoissa on aikuisten ja nuorten väliselle yhteistyölle sijaa.

Nuoria on syytä kuulla myös, kun mietitään päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien nuorten auttamista tai kehitetään itsemurhia, huumeidenkäyttöä ja huumekuolemia ehkäiseviä toimia. Kun hallitus päivittää säädöksiä liittyen kouluterveydenhuollon palveluihin, nuorten on luonnollista olla työssä mukana. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten niin sanotussa Etelä-Karjalan mallissa. Tästä pitää keskustella nuorten kanssa. Samoin kun selvitetään väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuutta tai uudistetaan keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Hallitus on suunnittelemassa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ja muutokseen ollaan ottamassa ”mukaan koko yhteiskunta lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka”. 

Koulunkäynti, opiskelu, työ ja talous

Hallitus on käynnistämässä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi – tätä kannattaa tehdä yhdessä koululaisten kanssa. Hallitus aikoo vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta ja tarkentaa työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden kesken; tähän työhön on hyvä pyytää nuoria mukaan. Myös esimerkiksi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan, mikä kuulostaa myös nuorten kanssa yhdessä tehtävältä uudistukselta.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä tullaan myös huomioimaan tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia; nuoret on hyvä saada mukaan tähänkin kehitystyöhön, sillä heitä jos keitä asia koskettaa. Toisaalta hallitus tulee tekemään lainsäädäntömuutoksia, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja esimerkiksi rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Tätäkin uudistusta on luonnollista pohtia yhdessä asianosaisten eli nuorten kanssa. 

Hallitus tulee myös toteuttamaan työn kannattavuutta parantavan perusturvan uudistuksen ja muokkaa sosiaaliturvaa ja etuuksia; työmarkkinatuen uudistus, toimeentulotuen kokonaisuudistus sekä opinto- ja asumistuen uudistukset ovat kaikki nuoria ja nuoria aikuisia koskettavia, tärkeitä teemoja, joissa yhdessä työskentely ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä. Palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamisessa sekä uusien yrittäjyyden muotojen tunnistamisessa on yhteistyön ja nuorten kuulemisen paikka – nuoret näkevät työelämän, yrittäjyyden ja vapaa-ajan eri tavalla kuin jo työelämässä olleet.

Hallitus aikoo myös panostaa nuorten talousosaamisen edistämiseen ja esimerkiksi velkaantumisen ehkäisyyn sekä ylivelkaantuneiden auttamiseen. Vaalikauden aikana on tarkoitus myös toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen – eli nuorten tulevaisuuteen. Talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä keskustelun aiheita nuorille ja heidän näkemyksiään tulee hyödyntää. Ei sovi unohtaa nuoria myöskään ASP-järjestelmän kehittämisessä – ensiasuntojen hankkijat ovat usein nuoria aikuisia. 

Luonto, ilmasto ja liikenne 

Hallitus on valmistelemassa poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimintaohjelmaa sekä hiilineutraaliusstrategiaa ja ilmastostrategiaa. Nuorille luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymykset ovat ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä mielen päällä. Siksi näiden strategioiden valmistelussa nuorten mielipiteillä ja nuorten huomioimisella on merkitystä.

Joukkoliikenne nousee nuorten kanssa työskennellessä keskeiseksi elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, siksi joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä on hyvä konsultoida nuoria. Mikroliikkumista, mihin esimerkiksi sähköpotkulautaliikenne kuuluu, ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja kaupungeille sekä kunnille ollaan antamassa työkaluja mikroliikkumisen hallintaan. Nuorten näkemykset ovat tässäkin aiheessa arvokkaita.

Turvallisuus ja tasa-arvo

Myös turvallisuuskysymykset löytyvät nuorten prioriteeteissa korkealta. Hallitus tulee kehittämään asevelvollisuutta ja kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa. Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Nuorten pitää voida olla mukana päättämässä itseään koskevissa asioissa liittyen asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen. Samoin Nato-kysymysten ratkomisessa tarvitaan nuorten näkemyksiä. Hallitus tulee myös edistämään rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitys­yhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista – myös näissä teemoissa nuorilla on oma rooli. 

Hallitus on myös laatimassa poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman ja päivittämässä tasa-arvopoliittista selontekoa tavoitteena sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen. Jälleen kerran kyseessä on teema-alue, joka on nuorille erityisen tärkeä. Hallituskaudella tullaan myös laatimaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma, minkä valmistelussa nuorille löytyy luontainen rooli.

Lopuksi 

Nuorten kanssa voidaan toimia monella eri tasolla: nuoria voidaan kuulla ja osallistaa keskusteluihin ja päätöksentekoon, mutta nuoret voivat olla myös aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina! On tärkeää, että vaikuttamaan pääsevät sekä ns. tavalliset, monenlaiset nuoret että ns. edustukselliset nuoret.

Nuorisovaltuustojen rooli kasvanee tulevaisuudessa, sillä hallitus haluaa edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Monenlaisia nuoria tavoitetaan koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. On tärkeää tukea nuorten parissa toimivia aikuisia, kuten nuoriso-ohjaajia ja opettajia, kannustamaan nuoria osallistumaan. Myös tähän järjestöillä on hyviä keinoja ja työkaluja tarjolla.

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön, ja tarvittaessa kysymään apua osallisuustyön käytännön toteuttamiseen alalla toimivilta kolmannen sektorin organisaatioilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallisuuden osaamiskeskus on yksi monista toimijoista, joka voi auttaa. Toivotamme hyvää uutta hallituskautta!

Kirjoittajina ovat Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Mikko Sääskilahti ja osallisuusasiantuntija Antti Ollikainen, jotka molemmat työskentelevät Osallisuuden osaamiskeskuksessa.

Teksti julkaistu aiemmin Nuorten Akatemian nettisivuilla.

Keväinen Kööpenhamina nuorten ehdoilla

Festivaali

Osallisuuden osaamiskeskus (OSKE) osallistui 21.-22.4.2023 Kööpenhaminassa järjestetyille
Ungdommens Folkemøde NORD nuorten demokratiafestivaaleille. Ungdommens Folkemøde NORD on
demokratiafestivaali, jossa pohjoismaiden nuoret jakavat kokemuksia ja inspiraatiota työpajoissa,
keskusteluissa ja ohjelmissa. Kahden päivän aikana käsiteltiin yhdessä järjestöjen ja aktivistien kanssa
useita Pohjoismaiden haasteita.

Ungdommens Folkemøde on aiempina vuosina ollut osa suurempaa Folkemøde-festivaalia, joka on
Suomi-areenan tyyppinen Tanskan yhteiskunnallinen festivaali, jossa poliitikot, järjestöt ja kansalaiset
kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna järjestetty itsenäinen
Ungdommens Folkemøde NORD on pilottiprojekti, jolla on tavoitteena tulla uudeksi vuosittain
toistuvaksi tapahtumaksi ja kiertää eri pohjoismaita.

Ungdommens Folkemøde NORDin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua
yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Festivaalilla on monenlaisia tapahtumia,
kuten paneelikeskusteluja, työpajoja ja luentoja, joissa käsitellään erilaisia aiheita. Tänä vuonna aiheina
olivat erityisesti vastuullisuus ja tulevaisuus, identiteetti ja tasa-arvo sekä hyvinvointi ja luovuus.

Nuoret nauttivat festarin rennosta tunnelmasta sään hemmotellessa. Festarialue sijaitsi urbaanilla
nuorille tarkoitetulla alueella Fredriksbergin laidalla. Tunnelmaa siivitti mm. livemusiikki, katuruoka sekä
Kööpenhaminalle ominainen katutaide.
OSKEa edusti Nuva ry:n sekä SPR:n Nuorten turvatalon Digiraadin työntekijät Susanna, Ee ja Henriikka.
Pisteellä nuoret kirjoittivat viestejä päättäjille sekä viihdyttiin mielenkiintoisten keskustelujen ja
esitysten äärellä.

Samat huolet

Pohjoismaat tunnetaan yleisesti korkeasta elintasosta, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja vakaasta
taloudesta. Vaikka nuorilla onkin Pohjoismaissa monia etuoikeuksia, heillä on myös samankaltaisia

huolia ja viestejä päättäjille kuin Suomessa ja muuallakin maailmassa. OSKE pyysi omalla pisteellään
festivaalivieraita jättämään terveisensä ja ratkaisuehdotuksia päättäjille.

Ylivoimaisesti päättäjiltä toivotaan tekoja, ei tyhjiä puheita ja lupauksia:

”Hyvät maailman johtajat, missä on muutos?
Etsin sitä kaikkialta mutta ei jälkeäkään.
Miksi puhutte asioiden aikaansaamisesta mutta
silti ette tee mitään ja vain valitatte.
Olkaa hiljaa ja tehkää sen sijaan jotain. Koska NUORET
alkavat suuttua ja haluavat muutosta!
Olkaa maailman johtajia, joita kuvittelette olevanne, sillä nyt se tuntuu selvältä unelta.
-Turhautunut nuoriso”

”Dear world leaders
Where’s the change?
Looking everywhere but no trace.
Why are you speaking of accomplishing things.
Yet you do nothing and stil complain.
Please keep quiet and start doing some things. Because YOUTH
are getting angry and looking for change!
Be the world leaders you picture to be as of now it feels like a lucid dream,
-frustrated youth”

”Lopettakaa maapallomme tuhoaminen!” kirjoittaa yksi nuori. Kirjeitä kirjoitettiin suoraan päättäjille,
niin pitkiä kuin lyhyitä, mutta monet nuoret ilmaisivat viesteissään turhautumistaan sekä huolta
tulevaisuudesta. Nuoret vaativat tekoja päättäjiltä ja pyytävät, että myös nuoria kuullaan
päätöksenteossa.

Monet nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen
edistämisestä. Nuoret haluavat, että päättäjät tekevät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen
torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Huolissaan ollaan elämän epävarmuudesta ja tulevaisuuden
mahdollisuuksista.

Nuoret haluavat myös olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. He
haluavat, että päättäjät ottavat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa ja että heillä on
mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Pohjoismaiden nuoret käyttävät erilaisia tapoja viestittääkseen huolensa ja toiveensa päättäjille.
Sosiaalinen media, mielenosoitukset ja nuorisovaltuustojen toiminta ovat esimerkkejä siitä. Nuoret
haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuttaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

Alkuperäiskansojen nuoret mukaan päätöksentekoon

OSKE jakoi esittelykonttinsa Grönlannin Punaisen Ristin nuorten ja AVALAK Kobenhavn – Grönlannin
opiskelijat Kööpenhaminassa kanssa. Grönlannin nuoret kertoivat lavaohjelmassaan, miten
alkuperäiskansojen nuorten huolet Pohjoismaissa eroavat jonkin verran muiden nuorten huolista.
Alkuperäiskansojen nuoret kohtaavat usein haasteita, jotka liittyvät heidän kulttuuriperintöönsä,
identiteettiinsä ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Samoja haasteita kokevat myös saamelaisnuoret.

Monet nuorista ovat huolissaan oikeudestaan säilyttää ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. He haluavat, että
heidän kulttuuriperintönsä ja perinteensä tunnustetaan ja kunnioitetaan yhteiskunnassa. Moni on
huolissaan myös siitä, että heidän kielensä ja perinteensä saattavat hävitä sukupuuttoon.

Alkuperäiskansojen nuorten yhteiskunnallinen asema on usein haastava. Monet alkuperäiskansojen
nuoret elävät syrjäisillä alueilla, joilla on vähän työpaikkoja ja palveluita. Heillä voi olla myös vaikeuksia
päästä koulutukseen tai saada laadukasta terveydenhuoltoa. Tämä voi johtaa nuorten syrjäytymiseen ja
vaikeuksiin löytää merkityksellistä tekemistä.

Lisäksi monet alkuperäiskansojen nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä.
Monet yhteisöt ovat riippuvaisia luonnosta ja elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen käyttöön.
Nuoret haluavat varmistaa, että nämä luonnonvarat ovat käytettävissä myös tuleville sukupolville.

Alkuperäiskansojen nuoret käyttävät monia eri tapoja ilmaistakseen huolensa ja vaikuttaakseen
yhteiskuntaan. Monet nuoret ovat mukana järjestöissä ja yhteisöissä, jotka työskentelevät
alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. He ovat myös mukana vaikuttamassa päätöksentekoon ja
haluavat varmistaa, että heidän äänensä kuullaan.

On tärkeää, että alkuperäiskansat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja että heillä
on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhteiskunnan on myös tärkeää varmistaa, että
alkuperäiskansat saavat tarvitsemansa palvelut ja että heidän kulttuurinsa ja perinteensä säilyvät ja
kunnioitetaan.

Kohtaamisia ja turvallista arkea – nuorten viestejä aikuisille kevään työpajoista

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.

Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.

Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.

”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”

nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta

Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.

Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.

Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa

Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.

”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”

nuoren kommentti työpajassa

Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.

Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.

Uudet konseptit ja tutut kasvot

Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.

Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.

”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”

– palautetta työpajasta

Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.


Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.

Tämä blogi on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 23.05.2023.

Nuorisoalan osaamiskeskukset tuovat näkökulmia ja konkreettisia menetelmiä nuorten osallisuuden edistämiseen

Osallisuus ja osallisuuden kehittäminen ovat kaiken kaikkiaan nostaneet päätään yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen merkitys on havaittu. Mistä nuorten osallisuus sitten rakentuu ja kuinka sitä voidaan tukea ja edistää nuorelle merkityksellisissä ympäristöissä? Kokoelmateos Nuorten osallisuuden edistäminen – Nuorisoalan osaamiskeskusten näkökulmia ja työkaluja tuo uusia ajatuksia siitä, mitä osallisuus tarkoittaa nuorisoalan eri kentillä.

Julkaisun artikkeleissa nuorten osallisuutta tarkastellaan nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten toiminnan näkökulmista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille nuorten osallisuuden parissa toimiville ja nuorten osallisuudesta kiinnostuneille. Kirjoitusten tarkoituksena on antaa käytännönläheisiä menetelmiä nuorisotyöntekijöille, opettajille, ohjaajille, ja julkishallinnossa viranhaltijoille laaja-alaisesti nuorten osallisuuden edistämiseen.

Kekki, M-K. Kovalainen, P. Ollikainen, A. (toim.) (2023): NUORTEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN – Nuorisoalan osaamiskeskusten näkökulmia ja työkaluja. Osallisuuden osaamiskeskus.

Lisätietoa:

Pirjo Kovalainen
Suunnittelija
pirjo.kovalainen@ouka.fi
+358 44 703 8303

Antti Ollikainen
Osallisuusasiantuntija
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 338 4485

Osallisuuden teehuone: Osallisuus nuorten harrastuksissa ja järjestötoiminnassa

Kuppi teetä, ole hyvä! 

Kevään viimeisellä teehuoneella tarkastellaan nuorten osallisuutta harrastuksissa ja järjestötoiminnassa. Teehuoneella teemaa taustoitetaan nuorten Tulevaisuusraporttiin 2021 vastanneiden nuorten kokemuksilla osallisuudesta järjestötoiminnassa ja harrastuksissa. Kentaurin Teehuoneella pohditaan myös sitä, millaisia eri osa-alueita osallisuudella on järjestötoiminnassa. Teekupin oheen tarjoillaan myös Kentaurissa kehitettyjä mittareita nuorten osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Lisäksi tarjolla on myös kokemuksia siitä, millaisia haasteita osallisuuden mittaamisessa voi tulla vastaan. 

Teehuoneella nuorten järjestötoiminnan osallisuuden kysymyksiin ohjaavat Kentaurin asiantuntijat Marion Fields Sivikseltä ja Eeva Sinisalo-Juha Humakista.

Teehuoneen diaesitys:

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden osaamiskeskus NUORI2023-messuilla, tule moikkaamaan!

Osallisuuden osaamiskeskus osallistuu NUORI2023-messuille. Messupisteemme löydät Nuori-messuilla numerolla 55. Tässä tärppiblogissa kerromme, miksi kannattaa pysähtyä pienten tarjoilujen lisäksi kannattaa pysähtyä jutulle! Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen omaan ympäristöön toteutuu hyvin usein aikuisten asettamissa raameissa. Toimintamallit nuorten mukaan ottamiseen päätöksentekoon vaihtelevat Suomessa suuresti. Osallisuuden osaamiskeskus on edistänyt nuorten osallisuutta viimeisen kolmen vuoden aikana julkishallinnossa törmäyttämällä kunnissa nuoria ja viranhaltijoita ja päättäjiä ja auttanut kuntia ympäri Suomen luomaan nuorilähtöisiä toimintamalleja.

Esittelemme messupisteellä kokemuksia oikeusministeriön uudesta Digiraati-alustasta.

Digiraati on verkkopalvelu, jossa voit osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Palvelu on oikeusministeriön hallinnoima ja tällä hetkellä kehitysvaiheessa.

Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa digiraatikeskusteluja nuorille ja avustaa järjestöjä ja julkisia toimijoita kuten kuntia ja ministeriöitä Digiraadin käyttöönotossa. Messupisteellä kerromme kokemuksia Digiraadeista sekä tuomme nuorten ääntä aiheista, joista Digiraadeissa on keskusteltu.

Digiraadin käyttöönoton itseopiskelumateriaali julkaistaan Nuoripäivien jälkeen 24.4.!

Tavoitteena parantaa päättäjien ja viranhaltijoiden kykyjä ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon ja vahvistaa nuorten vaikuttamisen taitoja

Olemme kouluttaneet kuntien johtavia viranhaltijoita ja päättäjiä nuorten osallisuuden edistämisessä sekä fasilitoineet yhteiskehittämistyöpajoja, joissa nuoret ja kuntien viranhaltijat ja päättäjät ovat yhdessä kehittäneet ratkaisuja osallisuuden edistämiseen. Lisäksi olemme tukeneet ministeriöitä nuorten kuulemisessa valtakunnallisesti.

Yhtenä osaamiskeskuksen tavoitteena on myös vahvistaa nuorten taitoja vaikuttaa sekä kerätä 1000 ratkaisua nuorilta päättäjille. Messupisteellä esittelemme, mitä ratkaisuja nuoret ovat nostaneet ja mitä kokeiluja päättäjät ja nuoret yhdessä ovat kunnissa lähteneet toteuttamaan!

Messupisteellämme pääset keskustelemaan nuorten osallisuuden edistämisestä.

Jos sinua kiinnostaa Digiraadin kokeileminen omassa organisaatiossasi, tarvitset tukea nuorten osallisuuden edistämiseen omassa organisaatiossasi tai vinkkejä ja kokemuksia kuinka nuorten ääni kuuluu paremmin päätöksenteossa, tule moikkaamaan meitä NUORI2023-messuilla!

Lisätietoa:

Antti Ollikainen
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
+358 50 3384485

Pirjo Kovalainen
pirjo.kovalainen@ouka.fi
+358 44 703 8303

Henriika Lassinharju
henriika.lassinharju@redcross.fi
+358 40 1685728

Kuva: Antti Närhi /Allianssi ry

Osallisuustyökalukooste – Osaamiskeskusten digityökaluja osallisuuteen

1. Osallisuustestit

  • Nuorten osallisuuden laatukriteerit (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • Osallisuusmittari (Kentauri). Lue lisää täältä.

  • Osallisuusindikaattori (THL). Lue lisää täältä.

  • Osallisuustesti (THL). Lue lisää täältä.

2. Oman toiminnan arviointityökalut

  • Noste-itsearviointityökalu (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • ARVI – vammaisten nuorten tarpeita palvelevan nuorisotyön itsearviointityökalu (Kanuuna). Lue lisää täältä.

  • NEMI – nuorisotyön ekologiset arvot –mittari (Kentauri). Lue lisää täältä.

  • Nuorisotyön arviointikriteeristä (Kanuuna). Lue lisää täältä.

3. Osallisuuskoulutukset

  • Osallisuuden resepti –verkkokoulutukset (Osallisuuden osaamiskeskus). Lue lisää täältä.

  • Lapsen oikeudet – Osallisuus ja osallistuminen (eOppiva ja kansallinen lapsistrategia). Lue lisää täältä.

4. Vaikuttamisen ja kuulemisen välineet

  • Urppaby – kaupunkiympäristön vaikuttamiskanava Seppo-peliympäristössä (Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura). Lue lisää täältä.

5. Apuvälineet nuorille

  • Osaamiskiekko (Kentauri). Lue lisää täältä.

6. Tunnustukset

  • Kentaurin osaamismerkit vapaaehtoisille nuorille (Kentauri). Lue lisää täältä.

7. Nuorisotilastoja

  • Sovari-vaikutusmittari (Into). Lue lisää täältä.

  • Kysely toiminnassa mukana oleville nuorille (Kanuuna). Lue lisää täältä.

Koonnut Mikko Sääskilahti maaliskuussa 2023.

Tervetuloa Digiraadin esittelyyn

Digiraati on alusta ja menetelmä lasten ja nuorten kuulemiseen sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä. Digiraatia on kehitetty yhteistyössä oikeusministeriön, kansallisen lapsistrategian, Osallisuuden osaamiskeskuksen, lasten ja nuorten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.

Digiraati-verkkopalvelua pilotoidaan parhaillaan ministeriöissä, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Pilottiin pääsee mukaan osallistumalla Digiraadin esittelyyn ja Digiraadin itseopiskelukurssille, jonka jälkeen on mahdollista tilata raadin järjestäjän käyttäjäoikeudet.

Avoimia Digiraati-esittelyitä pidetään kerran kuukaudessa. Kevään ja kesän Digiraati-esittelyt ovat seuraavina keskiviikkopäivinä:

12.4.2023 klo 9–10
10.5.2023 klo 9–10
14.6.2023 klo 9–10

Mikäli olet kiinnostunut Digiraadista tai sen käyttöönotosta, tervetuloa Digiraadin Teams-esittelyyn!

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä.

Ota yhteyttä
Pirjo Kovalainen
pirjo.kovalainen(a)ouka.fi
044 703 8303

Digiraati apuna nuorten kuulemisessa –
lue opit hyvinvointialueiden kokeiluista

Hyvinvointialueet, kunnat, ministeriöt ja monet muut organisaatiot haluavat kuulla nuoria erilaisissa asioissa. Yksi keino siihen on Digiraati, oikeusministeriön ylläpitämä uusi, vielä kehitteillä oleva verkkopalvelu. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on tukenut ensimmäisiä hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluja. Kokosimme piloteista tärkeimmät opit talteen Digiraadista kiinnostuneille.

Digiraadissa nuoret keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta anonyymisti ja ohjatusti suljetulla verkkoalustalla noin viikon tai kahden ajan. Keskustelun pohjalta fasilitaattorit laativat loppulausuman eli anonyymin yhteenvedon keskustelussa nousseista näkemyksistä. Julkinen loppulausuma välitetään päättäjille ja muille, joiden olisi hyvä kuulla nuorten ajatuksia aiheesta.

Nuoret ovat erilaisia eikä mikään yksittäinen työkalu tai vaikuttamiskanava sovi kaikille nuorille. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueet ja muut julkishallinnon organisaatiot tarjoavat monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Anonyymiyden, digitaalisuuden ja keskustelun ohjaamisen vuoksi Digiraati voi sopia monille nuorille, jotka eivät koe erilaisissa vaikuttajaryhmissä toimimista tai esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien kautta vaikuttamista luontevaksi.

Alkusyksystä 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun hyvinvointialueet tarttuivat ensimmäisinä haasteeseen ja ottivat Digiraadin kokeiluun kuullakseen nuorten näkemyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Helmikuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjesti Digiraati-pilotin mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kehittämiseksi. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke oli tukena näiden kokeilujen järjestämisessä, ja kokosimme piloteista tärkeimmät opit Digiraadista kiinnostuneille.

  1. Varaa viestintään aikaa ja paukkuja

Vaikka Digiraati olisi hienosti suunniteltu, siitä ei ole hyötyä, jos viesti siitä ei tavoita nuoria, eikä kukaan ilmoittaudu mukaan keskusteluun. Onkin tärkeää panostaa markkinointiviestintään.

Tuskin kukaan nuori seuraa hyvinvointialueen omia verkkosivuja, some-kanavia tai uutiskirjeitä. Siksi nuoret tavoittaakin paremmin erilaisten verkostojen ja kontaktien avulla. Verkostojen ja kuntakontaktien kartoittaminen Digiraati-viestintää varten on muutenkin hyödyllinen harjoitus, koska yhteyksien vahvistamisesta voi olla hyötyä hyvinvointialueen toiminnassa myös jatkossa.

Selkeä ja visuaalisesti kiinnostava mainoskuva tai vaikkapa video kiinnittää nuoren huomion helpommin kuin aikuismainen sähköpostiviesti. Viestinnän suunnittelussa voi kysyä apua nuorilta itseltään, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Etelä-Pohjanmaalla Digiraatia mainostettiin nuorten itse tekemällä videolla.

Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin nuoret kuulevat digiraadista eri kanavista ja innostuvat ilmoittautumaan mukaan, eli markkinoinnille kannattaa varata kokeilussa reippaasti aikaa. Myös pieni porkkana, vaikkapa viiden euron arvoinen lahjakortti kauppaan tai kioskiin, voi houkutella osallistumaan.

2. Yhdessä tekeminen kannattaa

Digiraadin suunnittelussa ja toteutuksessa päävastuu on usein osallisuustyöstä vastaavalla tai esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ohjaajalla. Ei ole kuitenkaan syytä jättää raatia vain yhden työntekijän harteille. Useamman henkilön kokoonpanolla saadaan eri näkökulmia ja ideoita, mikä vahvistaa kokeilun vaikuttavuutta ja vähentää yksittäisen työntekijän vastuuta.

Koska markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli, olisi hyvä sitouttaa mukaan joku organisaation viestintäyksiköstä. Riippuen keskustelun aiheesta on hyvä pyytää mukaan myös palveluiden kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan mielenterveysaiheisessa Digiraati-kokeilussa mielenterveyspalveluiden kehittäjät olivat itse fasilitoimassa keskustelua, jolloin he pääsivät suoraan kuulemaan nuoria ja kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä palveluihin liittyen. Myös nuoria voi pyytää mukaan Digiraadin suunnitteluun – esimerkiksi nuorisovaltuutetut osaavat usein aikuisia paremmin arvioida, millaiset kysymykset ovat nuorille helposti lähestyttäviä tai millainen viestintä voisi toimia.

Kaikkien ei toki tarvitse olla mukana kaikessa, jotta prosessista ei tule turhan raskasta. Osa kokoonpanosta voi olla mukana vaikkapa vain yhdessä tai kahdessa suunnittelusessiossa, ja vain parin hengen ydintiimi mukana ideoinnista arviointiin saakka. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen johtoa voi olla vaikea saada mukaan suunnitteluun, mutta heidät voi sitouttaa lukemaan loppulausuman.

3. Suunnittele hyvin mutta kokeile rohkeasti

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kliseinen sanonta pätee myös Digiraatiin. Varsinainen keskusteluaika ei ole erityisen hektistä, jos keskustelun runko on mietitty hyvin jo valmiiksi. Toki pitää pystyä reagoimaan keskustelun kulkuun, mutta sekin on helpompaa, jos on etukäteen valmistautunut. Digiraati-pilottien suunnitteluun on tarjolla täydentyvä materiaalipankki ja paljon käytännön apua Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeelta.

Kaikkea ei voi tietää etukäteen, ja Digiraatiakin kannattaa kokeilla rohkeasti. Kaiken ei tarvitse pilotissa mennä suunnitelmien mukaan, ja epäonnistumisistakin voi oppia. Pilotin jälkeen on hyvä pitää yhdessä vielä purkupalaveri, jossa voi reflektoida sitä, mikä meni hyvin, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ja millaisia oppeja kokeilusta jää käteen.

Haluatko kuulla lisää Digiraadista?

Hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluihin liittyen ota yhteyttä Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikköön Ella Rouheeseen (050 324 4699 / ella.rouhe@nuortenakatemia.fi) tai osallisuuden asiantuntija Laura Saartoalaan (044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi). Voit myös ilmoittautua mukaan testaamaan Digiraati-alustaa: bit.ly/hva-digiraati.

Kuntien digiraadeissa tukena on Pirjo Kovalainen (pirjo.kovalainen@ouka.fi), ministeriöiden digiraadeissa Antti Ollikainen (antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi) ja järjestöjen digiraadeissa Satu Rantakärkkä (satu.rantakarkka@redcross.fi). Muiden organisaatioiden edustajana voit ottaa yhteyttä oikeusministeriöön osoitteeseen demokratia.om@gov.fi.