Avainsana: nuoret

Osallisuuden vahvistajat -verkostotapaaminen 4.5.2026

Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa on tuettu järjestöjen kykyä tuottaa osallisuutta ennakoivasti.

Projektipäällikkö Raisa Omaheimo esittelee osallisuuskäsitystä ja rakennettuja työkaluja: Osallisuusympyrä ja Osallisuusmittari.

Lisätietoja: https://www.osallisuudenosaajat.fi/

Merkitse ajankohta 4.5. 2026 klo 13.00 – 14.00 jo kalenteriisi.

Ota kokouslinkki talteen

https://teams.microsoft.com/meet/379236518614386?p=gWF1dpdi94vAFoQcJB

Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa ylläpitävät Opinkirjo ja Nuorten Suomi.

Miten varmistan, että lasta ja nuorta ei ohiteta?

“Älä opeta kalaa kalastamaan” vai miten se vanha sananlasku meni? Vaan mitä, jos opettaisikin? Ainakin silloin, jos kala onkin lapsi tai nuori, jonka hyvinvoinnin edistämiseen tähdätään. Olemme vuosikausia järjestäneet lapsille ja nuorille erilaisia toimintoja, kasvattaneet ja kouluttaneet. Olemme myös oppineet siitä, millaisessa elämänpiirissä ihmisen taimi kukoistaa. Tiedämme, että ihmiselle osallisuus on sekä hyvinvoinnin edellytys että lopputulos. Siksi kannattaa skarpata nimenomaan osallisuuden kanssa.

Lapset ja nuoret ovat kansalaisia, jotka eivät yhteiskunnassamme saa vaikuttaa perinteisin demokratian keinoin äänestämällä ja asettumalla ehdolle. Tämä on aikuisten vallankäyttöä, joka on perusteltavissa vain lasten ja nuorten edulla. Vallaton elämänvaihe tarvitaan, mutta lapsen ja nuoren omaa näkökulmaa ei saa ohittaa päätöksenteossa. Lasten ja nuorten asiantuntijuus voidaan yhdistää ammattilaisten osaamiseen ja näin luoda vallattomallekin merkityksellinen vallankäytön paikka ja osallisuuden kokemus.

Muistilista osallisuuden huomioimiseen

On yllättävän vaikeaa hoitaa osallisuusasiat kuntoon, koska huomioitavia juttuja on ainakin kymmenen. Me hahmotamme ne kymmenen näin:

  1. Onko lasten ja nuorten osallisuus mahdollistettu organisaation/ yhteisön tasolla
  2. Onko minulla työntekijänä asenteet ja osaaminen kohdallaan?
  3. Onko lapsilla ja nuorilla oikeasti keinoja käyttää valtaa ja resursseja organisaatiossasi / yhteisössäsi?
  4. Tunnistammeko osallisuuden esteet ja osaammeko poistaa niitä?
  5. Perustuuko lapsille ja nuorille suunnattu toimintamme/ palvelumme heidän aitoihin tarpeisiinsa?
  6. Olemmeko kutsuneet erityisesti heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret vaikuttamaan?
  7. Osaammeko tukea lapsia ja nuoria ilmaisemaan näkemyksiään?
  8. Kehitämmekö toimintaa ja palveluja yhdessä lasten ja nuorten kanssa?
  9. Saavatko lapset ja nuoret tietoa elinympäristöönsä vaikuttavista asioista ja siitä, mitä heidän kuulemisestaan seuraa?
  10. Kokevatko lapset ja nuoret merkityksellisyyden ja osallisuuden tunnetta?

Teimme näistä kymmenestä näkökulmasta osallisuustyökalun, jota voit käyttää työssäsi ja tiimissäsi ja koko organisaatiossasi. Se on helpottanut ainakin meitä selättämään sen, ettei itseämme lapsena kuultu, eikä osallistaminen siksi aina tule ihan selkärangasta. Pitkän harjoituksen jälkeen toimintamallit kuitenkin hioutuvat.

Iloitsemme aina siitä, kun huomaamme, että mehän hoksasimme ottaa lapsia ja nuoria mukaan varhaisessa vaiheessa jonkun työmme toteuttamiseen.

Otimme jälleen askeleen suuntaan, missä työmme omistajuus on lapsilla ja nuorilla eli heillä, keitä varten työmme on olemassa.

Toivomme, että osallisuustyökalumme tukevat sinuakin. Löydät ne täältä: https://www.lnk.fi/osallisuustestit-ja-tyokalu/

Teksti: Anita Ahtiainen ja Johanna Nyman, Lasten ja nuorten keskuksen osallisuussuunnittelijat

Kuva: Sinimaaria Kangas

Seuraa Nuorten parlamentin tapahtumia 20.3.2026

Nuorten parlamentin toiminta huipentuu perjantaina 20.3.2026. Eduskuntaan kokoontuu noin 350 nuorta maan eri osista. Kyseessä lienee suurin demokratiakasvatukseen liittyvä tapahtuma Suomessa. Se aktivoi laajasti nuoria myös ennen istuntoa.

Koulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun

Viime syksynä kouluissa käytiin keskustelua siitä, mitkä asiat nuoria askarruttaa. Mistä asiasta se haluavat saada vastauksia poliittisilta päättäjiltä? Koululla toimintaa organisoitiin erilaisissa pienryhmissä, kerhoissa ja osana koulun oppilaskunnan luottamusoppilaiden toimintaa. Tavoitteena on ollut antaa laajalle joukolle nuoria mahdollisuus ideoida kysymysten aiheita ja tuoda siten oma äänensä kuuluviin poliittisille päättäjille. Osa ministereille osoitettavista kysymyksiä valittiin äänestämällä. Äänestys oli avoin kaikille.

Digiraadeissa keskusteltiin nuorten vaikuttamisesta

Lapsen oikeuksien viikolla 2025 Nuorten parlamentin toimintana järjestettiin digiraateja, joissa nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa ja millaisia kanavia olisi syytä kehittää. Raatien yhteenveto luovutetaan 20.3. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontulalle. Yhteenveto julkaistaan luovuttamisen jälkeen Opinkirjon sivuilla.

Etävaalipiiritilaisuudet tavoittivat lähes 2000 nuorta

Nuorten  parlamenttiin osallistuvilla nuorilla tarjoutui mahdollisuus keskustella oman vaalipiirinsä kansanedustajien kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tilaisuudet järjestettiin tammi-helmikuussa ja ne saivat hyvää palautetta. Palautteen mukaan valtaosan mielestä keskustelut liittyvät nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Nuoret kohtaavat kansanedustajia eri valiokunnissa

Kahdeksan eri eduskunnan valiokuntaa ovat valmistelleet ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän ohjelman nuorille. Keskusteluja käydään humanoidiroboteista  aina krääsätalouteen asiantuntija-alusten ja erilaisten kirjallisten materiaalien avulla. Suuressa valiokunnassa käsitellään EU:n Demokratiakilpeä ja asiantuntijana on akatemiatutkija Timo Miettinen. Tilaisuus striimataan. Striimi ja tallenne on katsottavissa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Nuoret kysyvät – ministerit vastaavat

Nuorten parlamentin täysistunto televisioidaan ja se on seurattavissa YLE 1 -kanavalla sekä Yle Areenassa. Istunnon tallenteen löytää YleAreenasta. Istuntoa voi katsoa vaikkapa osana oppituntia ja keskustella erityisesti ministereiden vastauksista.

Toimittajaoppilaat raportoivat päivästä

Päivään osallistuu reilusti yli 100 nuorta, jotka toimivat median edustajina päivässä. He pääsevät tekemään juttuja paikallisiin lehtiin, koulun omiin lehtiin, somekanaviin ja blogeihin.  Päivän raportoinnista huolehtivat myös Nuorten Ääni -toimitus sekä edustajat Opinkirjon nuorten aloiteryhmästä. Somefiidiä voi seurata  Opinkirjon Instagram-tililtä.

Valmistautumismateriaali avoimesti käytössäsi

Nuorten parlamenttiin liittyvä materiaali on avoimesti käytettävissä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun käsitellään valiokuntien toimintaa tai pohditaan kansanedustajien työtä. Myös eduskunnan tuottamat oppimateriaalit ovat käytössäsi.

Nuorten parlamentissa esitettävät kysymykset

Nuorten parlamentin istunnossa 20.3.2026 esitettävien suullisten kysymysten valintaan voi vaikuttaa osallistumalla äänestykseen. Noin puolet kysymyksistä valitaan äänestyksen perusteella.

Äänestä enintään 10 kysymystä, joiden haluaisit tulevan valituiksi Nuorten parlamentin istunnon 20.3.2026 päiväjärjestykseen. Äänestysaikaa on 16.1.-1.2.2026. Äänestyksen perusteella valitaan noin puolet päiväjärjestykseen tulevista kysymyksistä. Äänestys toteutetaan määräaikaan eli 9.1.2026 mennessä saapuneiden suullisten kysymysten kesken.

Osallistu äänestykseen

Äänestys on avoin kaikille.

Digiraateja Lapsen oikeuksien viikolla

Opinkirjo järjestää osana Nuorten parlamenttia digiraateja.

Nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa.

Raadeista kootaan yhteenveto, joka luovutetaan kansanedustajille Nuorten parlamentin istuntopäivänä 20.3.2026.

Raateihin osallistuu Nuorten parlamentissa mukana olevia kouluja eri puolilta Suomea.

Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus kuulua. Lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hänellä on oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.

Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä osallistumisen alusta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tavan saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Kunnollinen kansalainen vai rohkea kyseenalaistaja

Emmi Saastamoisen opinnäytetyö (2025) käsitteli yläkoulun opettajien demokratiakasvatusideologioita.

Opinnäytteessä hyödynnettiin valmista kyselyaineistoja ja viitekehyksenä toimivat demokratiakasvatuksen teorioista erityisesti demokratiakasvatusideologiaan liittyvät teoriat. Demokratiakasvatusideologialla tarkoitetaan uskomuksia siitä, millaisia kansalaisia koulun ja siellä toteutettavan demokratiakasvatuksen tulisi ”tuottaa”.

Aihe on kiinnostava erityisesti nyt, kun eduskunnan kanslian johdolla tehty demokratiakasvatusvisio 2025 on julkistettu Kansallisen demokratiapäivän yhteydessä. Visio jäsentyy kolmeen teemaan. Kasvatus perustuu luotettavaan tietoon, joka on demokratian kivijalka. Tiedon lisäksi kansalaisilla tulee olla tahtoa rakentaa toimivaa yhteiskuntaa ihmisoikeuksia kunnioittaen. Demokratian ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat myös toimintaa.

Kansainvälissä tutkimuksissa on havaittu, että demokratiakasvatuksella on mahdollista vaikuttaa nuorten suhtautumiseen politiikkaan. Opetuksessa avoin keskusteluilmapiiri lisää oppilaiden kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on havaittu myös erilaisten kouluaktiviteettien kuten harrastamisen  lisäävän myös kiinnostusta yhteiskunnallisiin teemoihin.  Demokratiakasvatuksen on havaittu vahvistavan niiden lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin teemoihin, joiden perheissä ei keskustella politiikasta. Tämä efekti on todennettu myös suomalaisessa tutkimuksessa.

Saastamoisen opinnäyte tarkasteli opettajien demokratiakasvatusta kolmen niin kutsutun demokratiakasvatusideologian avulla eli konservatiivisen, liberaalin ja kriittisen demokratiakasvatuksen kautta. Konservatiivisen ajattelumallin mukaan demokratiakasvatusta toteuttavat opettajat pyrkivät kasvattavan ”kunnon kansalaisia”, jotka toimivat kuten ennenkin on toimittu. Liberaalisti demokratiakasvatuksesta ajattelevat opettajat korostavat puolestaan jokaisen oikeutta tavoitella omanlaista elämää. Heille on tärkeää tukea yksilöiden aktiivista osallistumista, mutta osallistuminen tapahtuu annetuissa rakenteissa. Kriittisen demokratiakasvatuksen opettajat taas ovat niitä, jotka korostavat erityisesti oikeudenmukaisuutta ja sitä, että yhteiskuntaa täytyy muuttaa, jos se nähdään tarpeelliseksi.  Opinnäytetyössä havaittiin, että huolimatta opettajan ajattelumallista, he pitävät demokratiakasvatusta merkittävänä.

Keskustelu lasten ja  nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden edistämisestä on osoittanut, että suomalaiset nuorille tarkoitetut vaikuttamisrakenteet kuten nuorisovaltuustot ovat usein toisintoja aikuisten tavoista toimia. Olemassa olevia malleja on joskus kutsuttu politiikan teon ”korkeakouluiksi”, jotka valmentavat nuoria osallistumaan ennalta päätettyihin rakenteisiin. Toisaalta taitavat ohjaajat voivat hyödyntää näitä rakenteita ja innostaa nuoria vaikuttamaan juuri niihin asioihin, joihin nämä haluavat vaikuttaa. Varsinkin nuoren koulupolun aikana on lukemattomia mahdollisuuksia luottavan tiedon, tahdon ja toiminnan edistämiseen.

Emmi Saastamoinen teki Opinkirjossa korkeakouluharjoittelunsa keväällä 2025

Kuva StockSnap by Pixabay

Kirjallisuus

Saastamoinen, E. (2025) Yläkoulujen opettajien demokratiakasvatusideologia. Tampereen yliopisto, kanditutkielma.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä

Nuorten parlamentti on peruskoulun yläluokkalaisille tarkoitettua toimintaa. Joka toinen vuosi järjestetään eduskuntatalossa Nuorten parlamentin täysistunto.

Istuntopäivä 20.3.2026 on ainutlaatuinen tapahtuma, joka on lisännyt kiinnostusta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. 

Nuorten parlamentti tukee koulujen demokratiakasvatusta nuoria innostavalla ja toiminnallisella  tavalla. Kouluille julkaistaan valmistautumismateriaalia.  Kouluilla on mahdollisuus osallistua Lapsen oikeuksien viikolla marraskuun lopulla Digiraatiin.

Osana Nuorten parlamentin toimintaa järjestetään etänä toteutettavia kansanedustaja kohtaamisia vaalipiireittäin tammikuussa 2026.

Eduskuntaan saapuvien oppilaiden matkakustannuksia korvataan osin.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä. Mukaan mahtuu enintään 150, ja etusijalla ovat ensikertaa toimintaan osallistuvat koulut.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.10.2025.

Ilmoittautumislomake

Lue lisää 

Lisätietoa

tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

mikko.tujula[at]eduskunta.fi

Kuva: Liisa Seppo, eduskunta

Osallisuuden vahvistajat -verkostotapaaminen 15.9.2025

Alustajiksi olemme saaneet Nuorisotutkimusverkoston vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken ja projektipäällikkö Ville Eerikäisen XAMKista.

Tomi Kiilakoski esiintyy otsikolla Tulevaisuususko rakoilee. Miten sitä voi ymmärtää ja mitä sille voisi tehdä?

Ville Eerikäinen esittelee ajatuksiaan ja kokemuksiaan tulevaisuustyöstä nuorten kanssa.

Merkitse ajankohta 15.9. 2025 klo 14.00 – 15.30 jo kalenteriisi.

Ota kokouslinkki talteen

https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_ZjUxYjMyNGMtYzNlZS00ZTQ4LWEyMzUtNmFkNmEwMTRkZTA0%40thread.v2/0?context=%7B%22Tid%22%3A%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2C%22Oid%22%3A%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7D

Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa ylläpitävät Opinkirjo ja Nuorten Suomi.

Osallisuuden rakenteet ja vertaissuhteet: hyvinvoinnin kivijalka koulussa

Osallisuutta ei voi rakentaa vain yksilön aktiivisuuden varaan. Tarvitaan koulun rakenteita, jotka avaavat ovia kaikille, eivät vain niille, jotka ovat valmiiksi rohkeita, sanavalmiita tai valittuja.

Kouluyhteisö on nuorelle enemmän kuin paikka oppia matematiikkaa tai kirjoittaa esseitä. Se on myös tila, jossa nuori harjaantuu demokraattiseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteisössä toimimiseen. Osallisuuden kokemus ei ole vain kaunis ajatus. Se on nuoren hyvinvoinnin ydintä. 

Roosa Räty (2025) nostaa opinnäytetyössään kaksi hyvinvointiin liittyvää ulottuvuutta: osallisuuden ja toimijuuden. Opinnäytetyössään hän tutki niiden vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Häntä kiinnosti erityisesti se, millainen vaikutus hyvinvointiin on sillä, että nuoret ovat osallisia koulun sisäiseen toimintaan.

Mahdollistavatko vai rajoittavatko rakenteet osallisuutta?

Rädyn (2025) opinnäytetyössä tuli esiin, että esimerkiksi oppilaskunnan muodollinen jäsenyys ei automaattisesti tuota kokemusta vaikuttamisesta. Sen sijaan tukioppilastoiminnan vapaaehtoisuus ja sen kautta syntyvä merkityksellisyys koettiin hyvinvointia vahvistavina.

Hyvät osallisuusrakenteet koulussa

  • tarjoavat todellisia vaikuttamismahdollisuuksia, ei vain näennäisiä rooleja
  • ovat läpinäkyviä ja saavutettavia – myös hiljaisemmille tai eri tavoin osallistuville nuorille
  • perustuvat vapaaehtoisuuteen ja mielekkyyteen, jotta osallistuminen ei kuormita vaan kannattelee

Rakenteita onkin syytä tarkastella kriittisesti: tuottavatko ne aitoa osallisuuden tunnetta vai vain hallinnollista velvollisuuksien täyttöä? Aito osallisuus syntyy silloin, kun nuori kokee tekevänsä jotain, jolla on merkitystä itselle ja muille.

Opetussuunnitelman (2014) mukaan koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus ei kuitenkaan saa jäädä pintatasolle, vaan sen on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa aidosti arjen asioihin.

Vertaissuhteet ja usko omiin mahdollisuuksiin ovat osallisuuden polttoaine

Yhtä tärkeitä kuin rakenteet, ovat vertaissuhteet. Ne ovat osallisuuden sosiaalinen liima. Rädyn (2025) haastattelemat nuoret kuvasivat, kuinka ystävät ja hyvä ilmapiiri motivoivat osallistumaan koulun toimintaan. Ilman hyväksyvää ja turvallista vertaisryhmää osallisuus voi jäädä etäiseksi, jopa mahdottomaksi.

Toimintaan osallistuminen tarjosi monille nuorille myös uusia ystävyyssuhteita yli luokkarajojen, mikä puolestaan vahvisti kokemusta yhteisöllisyydestä ja vähensi yksinäisyyttä.

Sosiaalisia suhteitakin tärkeämpää on usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Tämä puolestaan lisäsi toimijuuden tunnetta riippumatta siihen, osallistuiko oppilas koulun sisäiseen toimintaan.

Vertaissuhteet vaikuttavat

  • nuoren haluun osallistua
  • nuoren joukkoon kuulumisen kokemukseen
  • nuoren hyvinvointiin yleisesti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL 2024) korostaa yhteisöön kuulumisen kokemusta nuorten hyvinvoinnin ydintekijänä. Vastaavasti vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että heikko osallisuuden kokemus ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä (Helenius & Kivimäki 2023).

Hyvinvointi rakentuu osallisuudesta

Osallisuuden rakenteet ja vertaissuhteet eivät ole toisistaan irrallisia. Ne ruokkivat toisiaan. Hyvä rakenne kutsuu mukaan, mutta vasta hyväksyvä yhteisö antaa tunteen, että mukanaolo kannattaa.

Kouluyhteisölle se tarkoittaa vastuuta luoda rakenteita ja ilmapiiriä, jossa jokaisella on tilaa kasvaa osallistuvaksi, hyvinvoivaksi kansalaiseksi.

Lähteet 

Osallisuuden vahvistajat -verkostotapaaminen 15.5.2025

Tule kuuntelemaan ja oppimaan Erasmus+-hankkeista. Meillä on mukana tapaamisessa kaksi hanke-esittelyä, joiden aiheina on ollut nuorten osallisuuden tukeminen.

Osallisuuden vahvistajat -verkoston verkkotilaisuudessa torstaina 15.5.2025 klo 14–15 selviää, miten Erasmus+ tukee nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Nuorten osallistumishankkeet tukevat nuorten omannäköistä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistumishankkeissa kannustetaan etsimään ja kokeilemaan uudenlaisia tapoja lisätä osallistumista, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. Rahoituksen hankkeet saavat Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta, ja ne voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Suomessa rahoituksen myöntää Opetushallitus.

Kylä- ja nuorisoaktivaattori Tiina Västilä Päijänne-Leader ry:stä kertoo tilaisuudessa vuonna 2024 toteutetusta nuorten osallistumishankkeesta Meidän kylä. Yli 300 osallistujaa mukaan innostanut hanke lisäsi nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa oman kylänsä toimintaan sekä rakensi yhteisymmärrystä nuorten ja yhdistyspäättäjien välillä.

Vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty Juupajoen kunnasta puolestaan jakaa METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan -hankkeen onnistumisia. Nuorten osallistumishankkeessa tuetaan pienten maaseutumaisten kuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja kasvamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi.

Seuraava hakuaika nuorten osallistumishankkeiden rahoitukselle päättyy 1.10.2025. Tule inspiroitumaan onnistumisista ja kuulemaan hankehausta!

Erasmus+ osallistumishankkeiden esittelyn jälkeen varataan noin 30 minuuttia ajankohtaisille infoille, keskustelulle ja verkostoitumiselle!

Linkki: https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg2MGZmNjgtZDZiNy00Y2MxLWI1YTYtMmYyNzNiMjIxZDAw%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d 

Klikkaa itsesi mukaan kokoukseen. Kokous avautuu noin klo 13.45.

https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg2MGZmNjgtZDZiNy00Y2MxLWI1YTYtMmYyNzNiMjIxZDAw%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d