Onnistunutta osallisuutta nuorille kunnissa

Kuulla vai kuunnella? Osallistaa vai osallistua? Miten tehdä nuorten osallisuudesta vaikuttavaa?

Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi on laadittu laatukriteerit, jotka auttavat arvioimaan ja kehittämään osallisuutta kunnissa. Laatukriteerit on tarkoitettu kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden käyttöön keskustelun käynnistäjäksi. Ne tarjoavat lisäksi mahdollisuuden kehittää nuorten osallisuutta johtamisen lähtökohdista ja toimialarajat ylittäen.

Tutustu myös arviointityökaluun, jonka avulla viranhaltijat ja työntekijät voivat arvioida ja kehittää nuorten osallisuuden toteutumista.

Kenelle nuorten osallisuuden laatukriteerit on tarkoitettu ja miksi ne on tehty?

Laatukriteerit on tarkoitettu työkaluksi kunnan kaikkien toimialojen viranhaltijoille ja työntekijöille. Niiden tavoitteena on, että ne:

• Herättävät pohtimaan, miten voin viranhaltijana ja työntekijänä omassa jokapäiväisessä työssäni huomioida nuorten osallisuuden
• Antavat pohjan yhteiselle keskustelulle ja kannustavat nuorten osallisuuden kehittämiseen koko kunnassa
• Auttavat kuntia tukemaan nuorten toimijuutta ja kasvua kohti aktiivista kansalaisuutta

Lasten ja nuorten oikeus osallistua turvataan kansainvälisessä ja kansallisessa lainsäädännössä, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (12. artikla), perustuslaissa (6.3 §), kuntalaissa (26 §) ja nuorisolaissa (24 §). Osallisuus koskee tapaa, jolla nuoret kohdataan joka päivä. Nuoria pidetään toimijoina, jotka ovat tärkeitä yhteisönsä jäseniä. Heidän mukanaolonsa ja osallistumisensa on säännöllistä ja jatkuvaa, ja heidän esittämillä mielipiteillä ja näkemyksillä on merkitystä.

Osallisuus on todellisia vaikutusmahdollisuuksia: vallan jakamista yhteisistä asioista päätettäessä ja mahdollisuus muuttaa ympäröivää yhteisöä. Samalla osallisuus on subjektiivinen kokemus siitä, että on tullut kohdatuksi ja ymmärretyksi ja pystyy vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Osallisuuden kokeminen on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä.

Kuntalaissa (22 §) korostetaan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kun eri-ikäiset kuntalaiset osallistuvat asioiden valmisteluun oikea-aikaisesti, kohdentuvat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy.