Digiraati apuna nuorten kuulemisessa –
lue opit hyvinvointialueiden kokeiluista

Hyvinvointialueet, kunnat, ministeriöt ja monet muut organisaatiot haluavat kuulla nuoria erilaisissa asioissa. Yksi keino siihen on Digiraati, oikeusministeriön ylläpitämä uusi, vielä kehitteillä oleva verkkopalvelu. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on tukenut ensimmäisiä hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluja. Kokosimme piloteista tärkeimmät opit talteen Digiraadista kiinnostuneille.

Digiraadissa nuoret keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta anonyymisti ja ohjatusti suljetulla verkkoalustalla noin viikon tai kahden ajan. Keskustelun pohjalta fasilitaattorit laativat loppulausuman eli anonyymin yhteenvedon keskustelussa nousseista näkemyksistä. Julkinen loppulausuma välitetään päättäjille ja muille, joiden olisi hyvä kuulla nuorten ajatuksia aiheesta.

Nuoret ovat erilaisia eikä mikään yksittäinen työkalu tai vaikuttamiskanava sovi kaikille nuorille. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueet ja muut julkishallinnon organisaatiot tarjoavat monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Anonyymiyden, digitaalisuuden ja keskustelun ohjaamisen vuoksi Digiraati voi sopia monille nuorille, jotka eivät koe erilaisissa vaikuttajaryhmissä toimimista tai esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien kautta vaikuttamista luontevaksi.

Alkusyksystä 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun hyvinvointialueet tarttuivat ensimmäisinä haasteeseen ja ottivat Digiraadin kokeiluun kuullakseen nuorten näkemyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Helmikuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjesti Digiraati-pilotin mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kehittämiseksi. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke oli tukena näiden kokeilujen järjestämisessä, ja kokosimme piloteista tärkeimmät opit Digiraadista kiinnostuneille.

  1. Varaa viestintään aikaa ja paukkuja

Vaikka Digiraati olisi hienosti suunniteltu, siitä ei ole hyötyä, jos viesti siitä ei tavoita nuoria, eikä kukaan ilmoittaudu mukaan keskusteluun. Onkin tärkeää panostaa markkinointiviestintään.

Tuskin kukaan nuori seuraa hyvinvointialueen omia verkkosivuja, some-kanavia tai uutiskirjeitä. Siksi nuoret tavoittaakin paremmin erilaisten verkostojen ja kontaktien avulla. Verkostojen ja kuntakontaktien kartoittaminen Digiraati-viestintää varten on muutenkin hyödyllinen harjoitus, koska yhteyksien vahvistamisesta voi olla hyötyä hyvinvointialueen toiminnassa myös jatkossa.

Selkeä ja visuaalisesti kiinnostava mainoskuva tai vaikkapa video kiinnittää nuoren huomion helpommin kuin aikuismainen sähköpostiviesti. Viestinnän suunnittelussa voi kysyä apua nuorilta itseltään, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Etelä-Pohjanmaalla Digiraatia mainostettiin nuorten itse tekemällä videolla.

Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin nuoret kuulevat digiraadista eri kanavista ja innostuvat ilmoittautumaan mukaan, eli markkinoinnille kannattaa varata kokeilussa reippaasti aikaa. Myös pieni porkkana, vaikkapa viiden euron arvoinen lahjakortti kauppaan tai kioskiin, voi houkutella osallistumaan.

2. Yhdessä tekeminen kannattaa

Digiraadin suunnittelussa ja toteutuksessa päävastuu on usein osallisuustyöstä vastaavalla tai esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ohjaajalla. Ei ole kuitenkaan syytä jättää raatia vain yhden työntekijän harteille. Useamman henkilön kokoonpanolla saadaan eri näkökulmia ja ideoita, mikä vahvistaa kokeilun vaikuttavuutta ja vähentää yksittäisen työntekijän vastuuta.

Koska markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli, olisi hyvä sitouttaa mukaan joku organisaation viestintäyksiköstä. Riippuen keskustelun aiheesta on hyvä pyytää mukaan myös palveluiden kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan mielenterveysaiheisessa Digiraati-kokeilussa mielenterveyspalveluiden kehittäjät olivat itse fasilitoimassa keskustelua, jolloin he pääsivät suoraan kuulemaan nuoria ja kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä palveluihin liittyen. Myös nuoria voi pyytää mukaan Digiraadin suunnitteluun – esimerkiksi nuorisovaltuutetut osaavat usein aikuisia paremmin arvioida, millaiset kysymykset ovat nuorille helposti lähestyttäviä tai millainen viestintä voisi toimia.

Kaikkien ei toki tarvitse olla mukana kaikessa, jotta prosessista ei tule turhan raskasta. Osa kokoonpanosta voi olla mukana vaikkapa vain yhdessä tai kahdessa suunnittelusessiossa, ja vain parin hengen ydintiimi mukana ideoinnista arviointiin saakka. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen johtoa voi olla vaikea saada mukaan suunnitteluun, mutta heidät voi sitouttaa lukemaan loppulausuman.

3. Suunnittele hyvin mutta kokeile rohkeasti

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kliseinen sanonta pätee myös Digiraatiin. Varsinainen keskusteluaika ei ole erityisen hektistä, jos keskustelun runko on mietitty hyvin jo valmiiksi. Toki pitää pystyä reagoimaan keskustelun kulkuun, mutta sekin on helpompaa, jos on etukäteen valmistautunut. Digiraati-pilottien suunnitteluun on tarjolla täydentyvä materiaalipankki ja paljon käytännön apua Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeelta.

Kaikkea ei voi tietää etukäteen, ja Digiraatiakin kannattaa kokeilla rohkeasti. Kaiken ei tarvitse pilotissa mennä suunnitelmien mukaan, ja epäonnistumisistakin voi oppia. Pilotin jälkeen on hyvä pitää yhdessä vielä purkupalaveri, jossa voi reflektoida sitä, mikä meni hyvin, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ja millaisia oppeja kokeilusta jää käteen.

Haluatko kuulla lisää Digiraadista?

Hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluihin liittyen ota yhteyttä Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikköön Ella Rouheeseen (050 324 4699 / ella.rouhe@nuortenakatemia.fi) tai osallisuuden asiantuntija Laura Saartoalaan (044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi). Voit myös ilmoittautua mukaan testaamaan Digiraati-alustaa: bit.ly/hva-digiraati.

Kuntien digiraadeissa tukena on Pirjo Kovalainen (pirjo.kovalainen@ouka.fi), ministeriöiden digiraadeissa Antti Ollikainen (antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi) ja järjestöjen digiraadeissa Satu Rantakärkkä (satu.rantakarkka@redcross.fi). Muiden organisaatioiden edustajana voit ottaa yhteyttä oikeusministeriöön osoitteeseen demokratia.om@gov.fi.

Osallisuuden teehuone 23.3. järjestetään osana Uusi koulu-seminaaria: Ilmoittaudu mukaan 17.3. mennessä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Tervetuloa Teehuoneelle 23.3. klo 12:30-14 kuulemaan ja keskustelemaan nuorten osallisuudesta!

Seuraava Teehuone järjestetään osana Uusi koulu -seminaaria, joka on tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Uusi koulu -seminaarin toteuttavat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Olet tervetullut osallistumaan koko seminaaripäivään, mutta voit osallistua myös vain tähän kyseiseen Teehuone-työpajaan. Työpaja järjestetään etäyhteyksin.

Ilmoittautuminen ja osallistumislinkki

Ilmoittaudu Teehuone -työpajaan tästä 17.3. mennessä. Valitse ilmoittautumislinkistä etäosallistuminen, jonka jälkeen voit valita työpajan numero 6. Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä. Saat ennen seminaaria sähköpostiisi linkin, josta pääset osallistumaan työpajaan.

Teehuone-työpajan sisältö ja alustajat

Osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöön ja opintoihin kiinnittymiselle. Miltä osallisuuden kokemus tuntuu? Millaiset pienet asiat ja teot vahvistavat osallisuuden kokemusta? Miten voin omasta roolistani käsin edistää nuorten osallisuutta kouluyhteisössä?

Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

BLOGI: Nuoret osana asukasvuorovaikutusta kuntien eri toimialoilla

Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla. 

Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi. 

Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?

Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen. 

Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.

Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi. 

Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa? 

Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.

Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta. 

Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.

Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat -kilpailun voitto selvillä

Euroopan nuorison teemavuoden päätöstapahtumaa vietettiin torstaina 19.1.2023 Kulttuuritehdas korjaamolla Helsingissä. Päivä huipentui päätösjuhlaan, jossa Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat-kilpailun voittaja(t) julkistettiin. Kilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Kilpailussa etsittiin Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja sen kautta haluttiin nostaa esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Kilpailuehdotuksia sai jättää aikavälillä 9.5-15.11.2022 ja niitä tuli yhteensä 51 kappaletta. Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva sisäinen raati valitsi tulleista ehdotuksista 10 finalistia. Kaikkien kymmenen finalistin edustajat on kutsuttu Opetushallituksen toimesta Brysseliin opintomatkalle, jossa he saavat mahdollisuuden sekä kertoa omista osallistamisen malleistaan, että saada ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Voit tutustua tarkemmin kaikkiin kymmeneen finalistimalliin täällä: https://www.oph.fi/fi/euroopan-nuorisovuoden-awards-suomen-parhaat-osallistajat.

Finalisteista lopullisen voittajan valitsi seitsemänhenkinen ulkopuolinen raati johon kuuluivat Elina Eerola, Sitran asiantuntija Uudet vaikuttamisen tavat-tiimissä, Viveca Hagmark, toiminnanjohtaja Folkhälsans förbund, Ahmad Hosseini, yhteiskuntarauhan asiantuntija, Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, Jenna Koikkalainen, lastensuojelun kokemusasiantuntija, Satu Rantakärkkä, nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, SPR sekä Lotta Tuominen, Suomen nuorten EU-delegaatti. 

Kaikki finalistiehdokkaat olivat korkealaatuisia ja keskenään hyvin erilaisia. Tästä syystä raati lopulta päätyi jaettuun ensimmäiseen sijaan ja voittajiksi valittiin kaksi erilaista toimijaa ja mallia, jotka vaikuttavat eri koossa ja eri tasoilla. Nämä olivat Mentoring for future-hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto).

Mallit ovat pitkälti vastinpareja toisilleen: Toinen on ison organisaation malli, toinen pieni ja nuorten itsensä aloittama malli.  Toisessa osallisuus toteutuu kasvokkain, toisessa digimuodossa. Toinen liittyy vapaa-aikaan, toinen koulutukseen. Mentoring for future-hanke puhutteli, sillä se puuttuu rakenteelliseen ja yhteiskunnalliseen ongelmaan, joka vaikuttaa nuorten elämään, ja tätä ongelmaa on itse lähdetty konkreettisesti ratkomaan nuorten toimesta. Malli nähtiin yhteiskuntarauhaa edistävänä ja se avaa ovia myös muille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille.  Nuortennetti taas tarjoaa sekä osallisuutta että osallistumista ja jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Nuoret ovat mukana toiminnassa monessa eri roolissa ja malli tavoittaa nuoria ympäri Suomen. Malli käsittelee erittäin ajankohtaisia teemoja nuorten elämässä ja yhteiskunnassa yleisesti.

Lisäksi yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Kaiken kaikkiaan ääniä tuli 984 kappaletta ja voittaja sai näistä 203 kappaletta. Yleisön suosikiksi valittiin Mentoring for Future-hanke.

Kaikki 10 finalistia:

1. Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke)

2. Sijaishuollon haastekisa (Pesäpuu ry) 

3. Muuttajat! (Plan International Suomi)

4. SKUNK ungdomsstyrd förening – makt på riktigt (SKUNK skärgårdsungdomarnas intresseorganisation)

5. Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

6. Nuoret mukaan! – Nuorten vapaaehtoistyö- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eläinsuojelukentällä (SEY Suomen eläinsuojelu)

7. Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli (Sastamalan kaupunki/ Liikunta- ja nuorisopalvelut)

8. Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa (Nuorten Palvelu ry)

9. NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen (NYT! -tutkimushanke, Tampereen yliopisto)

10. Future Mentors programme (Espoon kaupunki)

Kuva: Voittajamallien edustajat vasemmalta Nuortennetin Kaisa Önlen, Eve-Linda Lassila, Suvi Myllärniemi ja Paula Aalto sekä Mentoring for future-hankkeen Salaado Qasim ja Faisa Qasim. (Kuvaaja Jenny Ekblad)

Osallisuuden teehuone: Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Tervetuloa Teehuoneelle 23.3. klo 12:30-14 kuulemaan ja keskustelemaan nuorten osallisuudesta!

Osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöön ja opintoihin kiinnittymiselle. Miltä osallisuuden kokemus tuntuu? Millaiset pienet asiat ja teot vahvistavat osallisuuden kokemusta? Miten voin omasta roolistani käsin edistää nuorten osallisuutta kouluyhteisössä?

Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Teehuone järjestetään osana Uusi koulu -seminaaria, joka on tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Uusi koulu -seminaarin toteuttavat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Olet tervetullut osallistumaan koko seminaaripäivään, mutta voit osallistua myös vain tähän kyseiseen Teehuone-työpajaan. Työpaja järjestetään etäyhteyksin. Lisätietoa Uusi koulu -seminaarista https://avi.fi/tapahtuma/-/c/1203562.

Ilmoittaudu mukaan tästä 17.3. mennessä. Valitse ilmoittautumislinkistä etäosallistuminen, jonka jälkeen voit valita työpajan numero 6. Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä. Saat ennen seminaaria sähköpostiisi linkin, josta pääset osallistumaan työpajaan.

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden teehuone: Nuorisotyöntekijöiden osallisuus Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan verkostoissa – Tapaus nuorille suunnattu kysely

Kuppi teetä, ole hyvä!

Teehuoneella 17.2. kuultiin Kanuunan Kyllin hyvän nuorisotyön arviointipakettiin kuuluvasta nuorille suunnatusta kyselystä, joka on syntynyt yli kymmenen vuoden yhteisen arviointityön tuloksena. Kyselyssä selvitetään kunnallisen nuorisotyön nuorisotilojen avoimeen toimintaan osallistuvien nuorten mielipidettä nuorisotyön perustehtävien toteutumisesta. Miten nuorisotyössä edistetään nuorten suhdetta toisiin nuoriin ja luotettaviin aikuisiin, ja miten nuorten yksilöllistä kasvua tuetaan?

Alustuspuheenvuoron pitivät Juha Leskinen ja Suvi Lappalainen Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunasta.

Katso tästä 17.2.2023 Teehuoneen esitys:

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

BLOGI: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatii yhteistyötä ja rohkeutta toimia uudella tapaa

Osallisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2022 Ylöjärvellä osallisuuden kehittämisprosessin. Prosessi keskittyi nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämiseen kaupungissa. Osallisuuden kehittämisprosessilla haluttiin yhtäältä ottaa strategian uudistuksessa nuoret mukaan ja toisaalta löytää uusia tapoja edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista Ylöjärvellä. 

Rohkeus kokeilla ja toimialat ylittävä yhteistyö kaupungissa olivat Ylöjärven prosessin suurimmat opit. Mutta millainen prosessi sitten oli ja mitä konkreettista saatiin aikaan? 

Ratkaisuna mm. nuorten ja päättäjien yhteinen ulkoilutapahtuma

Kehittämisprosessi sisälsi keskustelutilaisuuksia, työpajoja, kehittämispäiviä sekä nuorille suunnatun laajan kyselyn. Näiden eri toimenpiteiden avulla törmäytettiin kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä nuoria. Prosessin aikana käytiin läpi mitä nuorten osallisuuden kehittämisellä halutaan kaupungissa saavuttaa, miten asukkaiden osallisuutta voidaan mahdollistaa ja mitä konkreettisia ratkaisuja kaupungissa lähdetään kokeilemaan. 

Ratkaisuina nuoret nostivat osallistumisen mahdollistajina nuorten edustajaryhmät, mutta myös uudenlaiset kohtaamiset sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Osallisuutta ja vaikuttamista päätettiin lähteä edistämään seuraavilla konkreettisilla kokeiluilla: 

  • Vuosittainen Vaikuttamisen päivä -tapahtuma. Tapahtumassa viranhaltijat ja päättäjät jalkautuvat yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
  • Fyysinen tai virtuaalinen palautelaatikko, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä tai sähköisesti Discordissa.
  • Nuorten chat-palvelu kunnan sivuilla, jossa voisi matalalla kynnyksellä anonyymisti esittää ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita.
  • Nettisivu tai appi, jonka toteutuksesta vastaisivat hyvinvointilautakunta yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Sovellus toimisi viestintäkanavana päättäjien ja nuorten välillä.
  • Nuorten ja päättäjien vuotuinen ulkoilutapahtuma. Tapahtumassa voidaan pelata ja ulkoilla yhdessä. Nuorten ja päättäjät vaihtelevat vuosittain kumpi järjestää tapahtuman. Tapahtuma on rento ja hauska, ja sen aikana nuoret voivat kysellä päättäjiltä asioita.

Prosessissa kehitetyistä kokeiluista kaupungissa on toteutumassa päättäjien ja nuorten yhteinen ulkoilutapahtuma, jota nuoret ovat suunnittelemassa, ja johon ollaan yhdistämässä muita aktiviteetteja kohtaamista helpottamaan. Tapahtuman lisäksi prosessin jälkeen kaupunginhallitus päätti nostaa osallistuvan budjetoinnin määrää 50 000 euroon ja ottaa nuoret vahvemmin mukaan ideoimaan, mitä budjetilla kaupungissa tehdään. 

Mitä opittiin nuorten osallisuuden vahvistamisesta?

Turvallisemman tilan periaatteet

Osallisuuden mahdollistaminen kuntapäätöksenteossa lähtee toimintaa ohjaavista arvoista. Ylöjärvellä hyvinvointilautakunnan keskusteluissa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nousivat rohkeus kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten osallistuminen edellyttää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta toimintatavoissa. Konkreettisena toimenpiteenä osallisuuden edistämisessä tunnistettiinkin turvallisemman tilan periaatteiden luominen kaupunkiorganisaatiossa. 

Vuorovaikutuksen tärkeys

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä kunnissa painottuu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutusta voidaan konkreettisesti edistää lisäämällä arkisia kohtaamisia kunnan viranhaltijoiden ja nuorten välillä.  
 
On huomioitava, että nuorten kohtaamisessa on usein hyödynnettävä uudenlaisia tulokulmia kohtaamiseen. Sen sijaan, että toteutettaisiin asukasilta kunnantalolla tai kaupunginkirjastossa, viranhaltijat tai kuntapäättäjät voivat vierailla oppilaitoksissa tai nuorisotiloilla. Kohtaaminen vaatii heittäytymistä, mutta kohtaamiset ja tilaisuudet voidaan järjestää yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten, opettajien ja ohjaajien kanssa. Tuttujen aikuisten läsnäolo myös madaltaa nuorten kynnystä ilmaista mielipiteitään.  
 
Vuorovaikutuksen tulee toimia niin sanotusti molemmissa päissä. Kun lapsilta ja nuorilta kysytään mielipidettä päätöksenteon tueksi, päättäjillä ja viranhaltijoilla on myös velvollisuus viestiä nuorille asioiden etenemisestä. Käytännön työssä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisovaltuuston, oppilaitosten hallitusten tai nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Viestimiseen on syytä panostaa vaikuttamisen jälkeen. Viestiminen nuorille voi tuntua haastavalta, jos heidän vaatimia toimia ei ole voitu toteuttaa. Tämä voidaan taklata perustelemalla selkeästi, miksi päätettiin niin kuin päätettiin.  

Oppilaitosyhteistyö

Ylöjärvellä nuorilta kysyttäessä konkreettisina vaikuttamisen paikkoina nousivat koulut. Sama huomio nostettiin esiin myös hyvinvointilautakunnan keskusteluissa. Käytännön työssä nuorten vaikuttamista voidaan vahvistaa hyödyntämällä oppilaitosten hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä.  
 
Oppilaitoksissa on helppoa vaikuttaa, kun ympäristö ja aikuiset ovat tuttuja. Vaikuttamisen menetelminä voivat toimia keskustelutilaisuudet ja työpajat, mutta myös kevyemmät kyselyt, joihin on helpommin aikaa ja kiinnostusta vastata. Kun yhteistyötä tehdään opettajien kanssa, vaikuttaminen voidaan viedä myös osaksi oppimista, jolloin se palvelee myös osana demokratiakasvatusta. 

Vaikuttamismahdollisuudet lähelle nuoren arkea

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen vaatii kaupunkiorganisaatiossa poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikuttava osallisuustyö ei rajoitu yksittäisen toimen tai toimialan raameihin vaan se tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin toimialasta riippumatta.  
 
Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä toimenpiteistä tavoittaa ja aktivoida nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan rakenteellisista toimintatavoista, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen. Tällöin kysymys ei olekaan siitä, kuinka nuoret saadaan aktivoitumaan olemassa oleviin päätöksenteon rakenteisiin (äänestäminen, valtuustot ja lautakunnat), vaan kuinka rakenteita voidaan yhteistyössä muokata nuorilähtöisemmiksi. Yksinkertaistetusti, kuinka vaikuttaminen viedään lähelle nuorten arkea.  

Ylöjärven osallisuuden kehittämisprosessin viranhaltijoiden ja nuorten yhteiskehittämistyöpajassa käsiteltiin konkreettisesti kohtaamisen dilemmaa. Ratkaisuja kehitettiin paljon, mutta pääperiaatteen voi kiteyttää seuraavaan lainaukseen eräältä työpajan osallistujalta:  

”Aikuisten pitää tulla nuorten lähelle.” 

Teksti on julkaistu myös Nuorten Akatemian blogissa 13.1.2023 sekä tulee osaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottamaa osallisuusteemaista julkaisua.

Toimivat ja yhdenvertaiset rakenteet askeleena vaikuttavaan osallistumiseen

Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.

Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja Arttu Vuori kirjoittaa Opinkirjon blogissa vaikuttamisesta oppilaskunnissa. Tampereella nuorisovaltuusto on edistänyt aktiivisesti yhdenvertaisten oppilaskuntarakenteiden kehittämistä. Näin voidaan mahdollistaa nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet kouluympäristössä.

Lue Artun blogiteksti kokonaisuudessaan täältä.

Osallisuuden teehuone: Nuorten digitaalinen osallisuus, case Digiraati

Kuppi teetä, ole hyvä!

Vuoden ensimmäisessä Teehuoneessa keskustellaan nuorten digitaalisesta vaikuttamisesta ja siitä, miten voimme varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet nuorille osallistua ja vaikuttaa digitaalisesti. Vai voimmeko? Case esimerkkinä esittelemme oikeusministeriön uuden digitaalisen osallistumisen toimintamallin ja alustan, Digiraadin ja sen miten Digiraadissa voimme ottaa huomioon nuorten toiveet ja tarpeet siitä mistä he itse haluavat tulla kuulluiksi. 

Tilaisuuden alustuspuheenvuoro on katsottavissa tallenteena. Puheenvuoron pitävät Henriika Lassinharju ja Pirjo Kovalainen Osallisuuden osaamiskeskuksesta. 

Katso tästä 16.1. Teehuoneen esitys:

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Osallisuuden vahvistajat -verkoston kanssa. Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Lapset keskustelevat skididialogeissa

Lahdessa järjestetään skididialogeja koulumatkojen turvallisuudesta lapsen oikeuksien viikolla. Keskustelusta jaetaan oivalluksia #LapsenOikeuksienViikko’lla sosiaalisessa mediassa muiden tahojen iloksi ja hyödynnettäväksi.

Skididialogi järjestetään keskiviikkona 16.11.2022 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Keskustelemaan on kutsuttu oppilaita, opettajia ja vanhempia lahtelaisista yhtenäiskouluista. Mukana järjestelyissä ovat Opinkirjo ja Suomen vanhempainliitto.

Kannustamme vanhempaintoimijoita ja kouluja ottamaan koulumatkojen turvallisuuden yhteisen keskustelun aiheeksi ja kutsumaan keskusteluun myös lapsia ja nuoria, jotka ovat oman koulumatkansa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää:

14.–20.11.2022 vietettävästä Lapsen oikeuksien viikosta

Skididialogista

”Puhutaan koulumatkojen turvallisuudesta vanhempainiltamallin” myös Opinkirjon materiaalipankista 

#LapsenOikeuksienViikko #MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #Skididialogi