Nuoretjaosallisuus-verkkosivusto rakennettiin osana osaamiskeskustyötä. Työ liittyi nuorten osallisuuden edistämiseen, osallisuuden laatukriteereihin ja ajankohtaisen tiedon välittämiseen. Sivusto toimi alustana myös ajankohtaiswebinaareille, joissa käsiteltiin useita nuorten osallisuuteen liittyviä teemoja.
Sivusto suljetaan 31.12.2026. Osa materiaaleista siirretään Opinkirjon verkkosivulle syksyn 2026 aikana.
.
Nuoretjaosallisuus-verkkosivusto rakennettiin osana osaamiskeskustyötä. Työ liittyi nuorten osallisuuden edistämiseen, osallisuuden laatukriteereihin ja ajankohtaisen tiedon välittämiseen.Sivusto toimi alustana myös ajankohtaiswebinaareille, joissa käsiteltiin useita nuorten osallisuuteen liittyviä teemoja.
Keväällä 2024 sivusto siirtyi Opinkirjon hallinnoimaksi. Sivuston vanhentuneet osat poistettiin silloin. Verkkosivulle on päivitetty ajankohtaisia materiaaleja, mikäli niistä on ollut tietoa. Sivustolle on voitu tuottaa muutamia kiinnostavia blogeja eri toimijoilta.
Miten hyödylliseksi olet kokenut sivuston? Auta meitä ja vastaa oheiseen kyselyyn.
Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa on tuettu järjestöjen kykyä tuottaa osallisuutta ennakoivasti.
Projektipäällikkö Raisa Omaheimo esittelee osallisuuskäsitystä ja rakennettuja työkaluja: Osallisuusympyrä ja Osallisuusmittari.
Lisätietoja: https://www.osallisuudenosaajat.fi/
Merkitse ajankohta 4.5. 2026 klo 13.00 – 14.00 jo kalenteriisi.
Ota kokouslinkki talteen
https://teams.microsoft.com/meet/379236518614386?p=gWF1dpdi94vAFoQcJB
Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi
Osallisuuden vahvistajat -verkostoa ylläpitävät Opinkirjo ja Nuorten Suomi.
“Älä opeta kalaa kalastamaan” vai miten se vanha sananlasku meni? Vaan mitä, jos opettaisikin? Ainakin silloin, jos kala onkin lapsi tai nuori, jonka hyvinvoinnin edistämiseen tähdätään. Olemme vuosikausia järjestäneet lapsille ja nuorille erilaisia toimintoja, kasvattaneet ja kouluttaneet. Olemme myös oppineet siitä, millaisessa elämänpiirissä ihmisen taimi kukoistaa. Tiedämme, että ihmiselle osallisuus on sekä hyvinvoinnin edellytys että lopputulos. Siksi kannattaa skarpata nimenomaan osallisuuden kanssa.
Lapset ja nuoret ovat kansalaisia, jotka eivät yhteiskunnassamme saa vaikuttaa perinteisin demokratian keinoin äänestämällä ja asettumalla ehdolle. Tämä on aikuisten vallankäyttöä, joka on perusteltavissa vain lasten ja nuorten edulla. Vallaton elämänvaihe tarvitaan, mutta lapsen ja nuoren omaa näkökulmaa ei saa ohittaa päätöksenteossa. Lasten ja nuorten asiantuntijuus voidaan yhdistää ammattilaisten osaamiseen ja näin luoda vallattomallekin merkityksellinen vallankäytön paikka ja osallisuuden kokemus.
On yllättävän vaikeaa hoitaa osallisuusasiat kuntoon, koska huomioitavia juttuja on ainakin kymmenen. Me hahmotamme ne kymmenen näin:
Teimme näistä kymmenestä näkökulmasta osallisuustyökalun, jota voit käyttää työssäsi ja tiimissäsi ja koko organisaatiossasi. Se on helpottanut ainakin meitä selättämään sen, ettei itseämme lapsena kuultu, eikä osallistaminen siksi aina tule ihan selkärangasta. Pitkän harjoituksen jälkeen toimintamallit kuitenkin hioutuvat.
Iloitsemme aina siitä, kun huomaamme, että mehän hoksasimme ottaa lapsia ja nuoria mukaan varhaisessa vaiheessa jonkun työmme toteuttamiseen.
Otimme jälleen askeleen suuntaan, missä työmme omistajuus on lapsilla ja nuorilla eli heillä, keitä varten työmme on olemassa.
Toivomme, että osallisuustyökalumme tukevat sinuakin. Löydät ne täältä: https://www.lnk.fi/osallisuustestit-ja-tyokalu/
Teksti: Anita Ahtiainen ja Johanna Nyman, Lasten ja nuorten keskuksen osallisuussuunnittelijat
Kuva: Sinimaaria Kangas
Nuorten parlamentti on peruskoulun yläluokkalaisille tarkoitettua toimintaa. Joka toinen vuosi järjestetään eduskuntatalossa Nuorten parlamentin täysistunto.
Istuntopäivä 20.3.2026 on ainutlaatuinen tapahtuma, joka on lisännyt kiinnostusta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin.
Nuorten parlamentti tukee koulujen demokratiakasvatusta nuoria innostavalla ja toiminnallisella tavalla. Kouluille julkaistaan valmistautumismateriaalia. Kouluilla on mahdollisuus osallistua Lapsen oikeuksien viikolla marraskuun lopulla Digiraatiin.
Osana Nuorten parlamentin toimintaa järjestetään etänä toteutettavia kansanedustaja kohtaamisia vaalipiireittäin tammikuussa 2026.
Eduskuntaan saapuvien oppilaiden matkakustannuksia korvataan osin.
Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä. Mukaan mahtuu enintään 150, ja etusijalla ovat ensikertaa toimintaan osallistuvat koulut.
Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.10.2025.
Lisätietoa
tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi
mikko.tujula[at]eduskunta.fi
Kuva: Liisa Seppo, eduskunta
Alustajiksi olemme saaneet Nuorisotutkimusverkoston vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken ja projektipäällikkö Ville Eerikäisen XAMKista.
Tomi Kiilakoski esiintyy otsikolla Tulevaisuususko rakoilee. Miten sitä voi ymmärtää ja mitä sille voisi tehdä?
Ville Eerikäinen esittelee ajatuksiaan ja kokemuksiaan tulevaisuustyöstä nuorten kanssa.
Merkitse ajankohta 15.9. 2025 klo 14.00 – 15.30 jo kalenteriisi.
Ota kokouslinkki talteen
Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi
Osallisuuden vahvistajat -verkostoa ylläpitävät Opinkirjo ja Nuorten Suomi.
Osallisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii aikuisilta tietoista tahtoa ja konkreettisia tekoja. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle, vaan sen on näyttävä kunnan arjessa ja päätöksenteon rakenteissa.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli (LYK) tarjoaa kunnille käytännön työkalun lapsen oikeuksien edistämiseen ja lasten osallisuuden vahvistamiseen.
Monissa kunnissa osallisuus toteutuu jo monipuolisesti: oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja lapsiparlamentit ovat vakiintuneita käytäntöjä. Arjen osallisuus on vahvistunut varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisopalveluissa ja muissa palveluissa.
Silti kaikkien lasten ääni ei vielä kuulu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla, ja osallisuuden kokemuksia on parannettava.
“Aikuiset eivät ota lapsia tarpeeksi hyvin huomioon päätöksenteossa. He voisivat kuunnella lapsia paremmin.”– Nuori, UNICEFin kysely Suomessa 2025
Tällä hetkellä 59 kuntaa toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia UNICEFin tuella. Malli auttaa tunnistamaan, missä ja kenen ääni jää helposti kuulumatta. Malli auttaa parantamaan osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja kannustaa toteuttamaan esimerkiksi osallistavia kyselyitä ja yhteiskehittämisestä sekä perustamaan vaikuttajaryhmiä.
Lapsiystävällinen kunta -malliin osallistuvat kunnat aloittavat työnsä laajalla nykytilakartoituksella lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kartoituksiin on tähän mennessä osallistunut yli 40 000 lasta.
Tulosten pohjalta on toteutettu konkreettisia parannuksia, kuten turvallisempia leikkipaikkoja ja toimia kiusaamisen ja syrjinnän vähentämiseksi. Osallisuus ei ole enää vain yksittäisiä projekteja, vaan osa kunnan pysyvää toimintakulttuuria.
Lapset ovat osallistuneet esimerkiksi rehtorien rekrytointeihin, lautakuntatyöhön ja lapsivaikutusten arviointeihin. Kokemuksemme mukaan lasten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja arviointiin parantaa palveluiden laatua ja lapset itse näkevät, miten asioita kehitetään yhdessä.
Lapsiystävällinen kunta -malli painottaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten näkökulmien kuulemista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vammaisten lasten, sateenkaarinuorten ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten kokemukset tulevat näkyviin ja huomioiduiksi.
Kun kunnat mahdollistavat osallistumisen eri taustoista tuleville lapsille, ne tukevat yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.
“Kokenutta virkamiestäkin hätkähdyttivät nuorten puhuttelevat puheenvuorot. Verrattuna kyselyiden ja tilastojen tuottamaan massatietoon, näissä tuli aivan uutta tietoa.” – Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori
Osallisena jokainen lapsi tulee huomatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Hän saa mahdollisuuksia saada tietoa, toimia ja vaikuttaa. Kun lapset näkevät, että heidän näkemyksiään halutaan kuulla, heidän mielipiteillään on merkitystä ja osallistuminen johtaa muutoksiin, syntyy halu osallistua jatkossakin.
Osallisuuden kokemukset lisäävät luottamusta julkisiin toimijoihin ja päätöksentekoon, mikä on tärkeää demokratian toimivuuden kannalta.
Osallisuus on lapsen ja nuoren oikeus, mutta sen toteutuminen edellyttää aikuisilta aktiivista asennetta ja konkreettisia tekoja. Lasten ja nuorten kanssa voimme rakentaa Suomeen yhä toimivampia, yhdenvertaisempia ja elinvoimaisempia kuntia.
Teksti:
Kuva: UNICEF, Markus Sommers
Osallisuutta ei voi rakentaa vain yksilön aktiivisuuden varaan. Tarvitaan koulun rakenteita, jotka avaavat ovia kaikille, eivät vain niille, jotka ovat valmiiksi rohkeita, sanavalmiita tai valittuja.
Kouluyhteisö on nuorelle enemmän kuin paikka oppia matematiikkaa tai kirjoittaa esseitä. Se on myös tila, jossa nuori harjaantuu demokraattiseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteisössä toimimiseen. Osallisuuden kokemus ei ole vain kaunis ajatus. Se on nuoren hyvinvoinnin ydintä.
Roosa Räty (2025) nostaa opinnäytetyössään kaksi hyvinvointiin liittyvää ulottuvuutta: osallisuuden ja toimijuuden. Opinnäytetyössään hän tutki niiden vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Häntä kiinnosti erityisesti se, millainen vaikutus hyvinvointiin on sillä, että nuoret ovat osallisia koulun sisäiseen toimintaan.
Rädyn (2025) opinnäytetyössä tuli esiin, että esimerkiksi oppilaskunnan muodollinen jäsenyys ei automaattisesti tuota kokemusta vaikuttamisesta. Sen sijaan tukioppilastoiminnan vapaaehtoisuus ja sen kautta syntyvä merkityksellisyys koettiin hyvinvointia vahvistavina.
Hyvät osallisuusrakenteet koulussa
Rakenteita onkin syytä tarkastella kriittisesti: tuottavatko ne aitoa osallisuuden tunnetta vai vain hallinnollista velvollisuuksien täyttöä? Aito osallisuus syntyy silloin, kun nuori kokee tekevänsä jotain, jolla on merkitystä itselle ja muille.
Opetussuunnitelman (2014) mukaan koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus ei kuitenkaan saa jäädä pintatasolle, vaan sen on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa aidosti arjen asioihin.
Yhtä tärkeitä kuin rakenteet, ovat vertaissuhteet. Ne ovat osallisuuden sosiaalinen liima. Rädyn (2025) haastattelemat nuoret kuvasivat, kuinka ystävät ja hyvä ilmapiiri motivoivat osallistumaan koulun toimintaan. Ilman hyväksyvää ja turvallista vertaisryhmää osallisuus voi jäädä etäiseksi, jopa mahdottomaksi.
Toimintaan osallistuminen tarjosi monille nuorille myös uusia ystävyyssuhteita yli luokkarajojen, mikä puolestaan vahvisti kokemusta yhteisöllisyydestä ja vähensi yksinäisyyttä.
Sosiaalisia suhteitakin tärkeämpää on usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Tämä puolestaan lisäsi toimijuuden tunnetta riippumatta siihen, osallistuiko oppilas koulun sisäiseen toimintaan.
Vertaissuhteet vaikuttavat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL 2024) korostaa yhteisöön kuulumisen kokemusta nuorten hyvinvoinnin ydintekijänä. Vastaavasti vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että heikko osallisuuden kokemus ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä (Helenius & Kivimäki 2023).
Osallisuuden rakenteet ja vertaissuhteet eivät ole toisistaan irrallisia. Ne ruokkivat toisiaan. Hyvä rakenne kutsuu mukaan, mutta vasta hyväksyvä yhteisö antaa tunteen, että mukanaolo kannattaa.
Kouluyhteisölle se tarkoittaa vastuuta luoda rakenteita ja ilmapiiriä, jossa jokaisella on tilaa kasvaa osallistuvaksi, hyvinvoivaksi kansalaiseksi.
Lähteet
Tule kuuntelemaan ja oppimaan Erasmus+-hankkeista. Meillä on mukana tapaamisessa kaksi hanke-esittelyä, joiden aiheina on ollut nuorten osallisuuden tukeminen.
Osallisuuden vahvistajat -verkoston verkkotilaisuudessa torstaina 15.5.2025 klo 14–15 selviää, miten Erasmus+ tukee nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Nuorten osallistumishankkeet tukevat nuorten omannäköistä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistumishankkeissa kannustetaan etsimään ja kokeilemaan uudenlaisia tapoja lisätä osallistumista, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. Rahoituksen hankkeet saavat Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta, ja ne voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Suomessa rahoituksen myöntää Opetushallitus.
Kylä- ja nuorisoaktivaattori Tiina Västilä Päijänne-Leader ry:stä kertoo tilaisuudessa vuonna 2024 toteutetusta nuorten osallistumishankkeesta Meidän kylä. Yli 300 osallistujaa mukaan innostanut hanke lisäsi nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa oman kylänsä toimintaan sekä rakensi yhteisymmärrystä nuorten ja yhdistyspäättäjien välillä.
Vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty Juupajoen kunnasta puolestaan jakaa METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan -hankkeen onnistumisia. Nuorten osallistumishankkeessa tuetaan pienten maaseutumaisten kuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja kasvamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi.
Seuraava hakuaika nuorten osallistumishankkeiden rahoitukselle päättyy 1.10.2025. Tule inspiroitumaan onnistumisista ja kuulemaan hankehausta!
Erasmus+ osallistumishankkeiden esittelyn jälkeen varataan noin 30 minuuttia ajankohtaisille infoille, keskustelulle ja verkostoitumiselle!
Klikkaa itsesi mukaan kokoukseen. Kokous avautuu noin klo 13.45.
Mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, ja kenellä on todellisia mahdollisuuksia osallistua?
Vaikka osallisuudesta puhutaan paljon, sen käytännön toteutus ei jakaudu tasaisesti. Tässä kirjoituksessa tarkastelen osallisuuden kokemuksia, yhteiskunnallista aktiivisuutta ja sitä, miten osallisuus voi toimia välineenä demokraattisessa muutoksessa. Osallisuus kuvataan usein kokemuksena siitä, että yksilö on osa yhteisöä. Yhteisössä yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Osallisuutta kannattaa kuitenkin tarkastella moniulotteisena ja -kerroksisena ilmiönä. Lasten ja nuorten osallisuutta voi jäsentää kahden ulottuvuuden kautta: kuulumisen ja vaikuttamisen.
Nuorten suosituimmat vaikuttamisen tavat ovat äänestäminen ja vaikuttaminen ostopäätösten kautta. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia seurataan säännöllisesti kouluterveyskyselyissä. Alakoululaiset kokevat, että heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua heitä lähellä olevien asioiden suunnitteluun, mutta yläkoululaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksista on heikompi.
Osallisuuden kokemusta on pyritty jäsentämään myös Terveys- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman viitekehyksen avulla.
Viitekehyksen mukaiset osallisuuden kokemuksen ulottuvuudet ovat
Osallisuuden kehät -mallin mukaan osallisuuden toteutuminen perustuu kolmeen tekijään:
Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että osallisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus eivät jakaudu tasaisesti väestön kesken. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista on pyritty tukemaan hankkeilla, mutta edelleen on pohdittava sitä, kuinka voisimme kehittää tukitoimia niin, että ne tavoittavat hyvin ne , jotka hyötyisivät niistä eniten?
Yhteiskunnallinen aktiivisuus näyttää kasautuvan yksilöille, joilla on käytössään siihen liittyviä resursseja. Lasten osalta tätä on tarkasteltu muun muassa sosiaalisen pääoman ja mukaan kutsumisen näkökulmasta. Nuorten aikuisten kohdalla huomio on ollut esimerkiksi vähemmistöaseman kokemuksessa tai siinä, miten he toteuttavat kansalaisuuttaan perinteisestä poikkeavilla tavoilla.
Osallisuus voi toimia keinona ratkaista demokratiavajetta. Demokratiaa vahvistavat innovaatiot pyrkivät lähentämään kansalaisia ja päättäjiä sekä varmistamaan moniäänisyyden toteutumisen yhteiskunnassa. Tässä mielessä osallisuus on muutakin kuin kokemus. Se on aktiivista osallistumista ja vaikuttamista.
Kansalaishalukkuuden (civic voluntarism) käsite kuvaa sitä, miten erot poliittisessa osallistumisessa johtuvat erityisesti yksilöiden erilaista resursseista. Resurssit kuten aika, raha, tieto ja yhteydet määrittelevät mahdollisuuksia osallistua.
Kasvatuksen, nuorisotyön ja opetuksen kentällä on tarkasteltu niin kutsuttua toimintavalmiusajattelua. Se pyrkii kuvaamaan toimijan ja rakenteiden välistä suhdetta: yksilön mahdollisuudet valita ja toteuttaa toimintaansa määräytyvät sosiaalisten olosuhteiden mukaan.
Osallisuus ei ole pelkkä tunne kuulumisesta vaan se on konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Kun ymmärrämme osallisuuden taustalla olevia tekijöitä ja resursseja, voimme rakentaa yhteisöjä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua.
Kuva: Shlomaster Pixabay
Käytetty kirjallisuus
Alanko, Anu (2013) Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana – tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto.
Bäcklund, Pia ja Kallio, Kirsi Pauliina (2012) Poliittinen toimijuus julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa osallistumisretoriikassa. Alue ja Ympäristö 41(1), 40-53.
Honkatukia, Päivi ja Happonen, Konsta (2025) Vaikuttamista marginaaleista? Vähemmistöasema nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen määrittäjänä. Teoksessa Happonen, Konsta ja Kiilakoski, Tomi (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 251. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) nro 189. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, (painettu), nro 78. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (verkkojulkaisu), nro 78, 175-198.
Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leemann, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla ja Keto-Tokoi, Anna (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kallio, Kirsi Pauliina (2018) Elettyä kansalaisuutta jäljittämässä: kansalaisuuden ulottuvuuden nuorisobarometrissa. Teoksessa Pekkarinen, Elina ja Myllyniemi, Sami (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 216. Kenttä Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 140, Kenttä. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (painettu), nro 60. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN (verkkojulkaisu), nro 60, 167-182.
Kiilakoski, Tomi (2021) Osallisuuden doksat: kriittinen luenta. Teoksessa Paakkunainen, Kari ja Mykkänen, Juri (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 229, 31–63.
Kiilakoski, Tomi ja Gretschel, Anu (2012) Muistiinpanoja Demokratiaoppitunnista Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla? Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 5. <www-lähde https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/download/396/326/907-1?inline=1 viitattu 24.3.2025>
Salminen, Jarkko; Lehtonen, Pauliina; Rikala, Sanna; Kuusisto, Anna-Kaisa; Luoma-Halkola, Henna; Puumala, Eeva; Sointu, Liina; Wallin, Antti ja Häikiö, Liisa (2021) Osallisuuden kehät: Näkökulmia hyvinvoinnin muotoutumiseen. Focus Localis 49(3), 80-98. <www-lähde htts://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929 viitattu 24.3.2025>
Tani, Sirpa; Kiilakoski, Tomi ja Honkatukia, Päivi (2019) Toimintavalmiusajattelu nuorisotyön, kasvatuksen ja opetuksen kentillä: kokonaisvaltainen näkökulma nuorten hyvinvoinnin edistämiseen? Kasvatus ja aika 13(3), 4–25.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Kouluterveyskyselyn tulokset 2017-2023. Perusopetus 4. ja 5. lk. oppilaat https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/lapset/fact_ktk2_lapset?row=measure-878980&row=952647L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#).
Terveyden ja hyvinvointilaitos (2023). Kouluterveyskyselyn aikasarjat perusopetus 8. ja 9. lk, lukio, aol, 2006-2023. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ktk2_nuoret?row=952513L&row=952810L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479.&column=ka-987089&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#
Värttö, Mikko; Kantola, Anu; Setälä, Maija; Peltonen, Lasse; Björk, Anna; Faehnle, Maija; Vogt, Henri; Taskinen, Mari; ja Korhonen-Kurki, Kaisa; (2021) Suomalaisen demokratian kipukohdat– ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Politiikkasuositus 9/2021. <www-lähde https://bibu.fi/wp/wp-content/uploads/2022/01/21_09_suomalaisen_demokratian_kipukohdat_ja_ratkaisumahdollisuudet.pdf
<viitattu 24.3.2025>
Blogin näkökulmia on testattu ChatGPT4:ssa.
Julkaistu 2.5.2025
https://opinkirjo.fi/2025/05/02/kuka-saa-osallistua-osallisuuden-jakautuminen-ja-demokratiavaje
