Kategoria: Blogi

Nuorten äänestysaktiivisuus puhuttaa aina vaalien yhteydessä. Kuntavaaleissa koko kansan äänestysaktiivisuus on alhainen, ja nuorten kohdalla viime kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain 35% äänestysikäisistä. Alhainen äänestysprosentti kielii osaltaan osallisuuden puutteesta; nuoret kokevat ettei heidän äänellään ole vaikutusta. Yhteiskunnallisen osallisuuden puute on poliittisen järjestelmän elinvoimaisuudenkin vuoksi huolestuttavaa. Miten nuorten osallisuuden kokemuksia voisi lisätä? Yhtenä ratkaisuna on demokratiakasvatuksen lisääminen ja osallisuuden taitojen aktiivinen opettaminen koulussa.

Tutkimustulokset osoittavat, että nuorena opitut käytännön toimintamallit ja kansalaistaidot lisäävät poliittisen osallisuuden todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Kiinnostus ja halu osallistua ei kuitenkaan kehity itsestään. Nuorille tulee tarjota tilaisuuksia harjoitella aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittavia taitoja esimerkiksi koulussa tehtävän demokratiakasvatuksen avulla.

Yksi konkreettinen tapa opettaa nuorille äänestämiseen vaadittavia taitoja on järjestää Nuorisovaalit. Se on demokratiakasvatustapahtuma, joka järjestetään kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotoimessa aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaalien kautta nuoret pääsevät tutustumaan poliittiseen päätöksentekoon ja ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin ohjatusti oman ryhmänsä kanssa. Äänioikeus on kaikilla alle 18-vuotiailla nuorilla, ja äänestys suoritetaan perinteisenä uurnavaalina äänestäen samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Nuoret osallistuvat vaalien järjestämiseen ja toimivat vaalitoimitsijoita vaalipäivän aikana.

Kuntavaaleihin tutustuminen on nuorille helposti puuduttava – aihe kun ei varsinaisesti herätä suurta innostusta kaikkien aikuistenkaan keskuudessa. Vaaleihin on siksi hyvä tutustua kiinnostavan tekemisen kautta, jolloin perehtyminen ei ole tylsää puurtamista. Vaaleja käsitellään kouluissa monin toiminnallisin keinoin: pelien ja tietovisojen kautta, järjestämällä vaalipaneeleita ja väittelyitä sekä tekemällä vaalikoneita. Osallistava vaalitapahtuma tuo politiikan lähelle nuoria ja kasvattaa ymmärrystä siitä, miten oman ympäristön asioihin voi vaikuttaa.

Tapahtuma tarjoaa siis nuorille mahdollisuuden oppia niitä taitoja ja tietoja, joita lähiympäristön asioihin vaikuttaminen vaatii. Nuorisovaalit tarjoaa nuorille käytännön toimintamallin äänestämisestä, ja antaa tarvittavia taitoja äänestyspäätöksen punnitsemiseen. Samalla Nuorisovaalit on usein ensimmäinen kokemus poliittisesta osallisuudesta. Onnistunut kokemus Nuorisovaaleista tuo nuorelle toimintamallin, joka parhaassa tapauksessa madaltaa äänestämisen kynnystä täysi-ikäisyyden tullen.

Demokratiakasvatus lisää nuorten osallisuutta

Kouluissa tehtävä demokratiakasvatus osallistaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole aktiivisesti mukana koulun ulkopuolisessa toiminnassa. Monet nuoria osallistavat rakenteet edellyttävät nuorilta omaa aktiivisuutta: nuorisovaltuustoihin ja järjestötoimintaan osallistuvat esimerkiksi ne nuoret, joilla on resursseja hakeutua oma-aloitteisesti mukaan toimintaan. Nuoret, jotka ovat heikommassa asemassa jäävät usein näistä osallisuushankkeista syrjään. Onkin tärkeää, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua vaikuttamistoimintaan myös omien lähtökohtiensa puitteissa. Nuorisovaalit tarjoaa mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista ja osallisuutta ohjatussa ympäristössä matalalla kynnyksellä.

Nuorisovaalien järjestäminen ei riitä yksinään luomaan osallistavaa kokemusta: yhtä tärkeää on tulosten purkaminen ja käsittely. Nuorten täytyy kokea, että heidät otetaan vakavasti ja he ovat merkityksellinen osa yhteisöä onnistuneen osallisuuden kokemuksen muodostumiseksi. Vaalitulosta on hyvä purkaa yhdessä ryhmän kanssa keskustelemalla esimerkiksi siitä, mitkä asiat kunnassa muuttuisivat nuorten vaalituloksen perusteella.

Vaikka Nuorisovaalien tuloksella ei ole vaikutusta varsinaiseen vaalitulokseen, se huomioidaan mediassa ja sille annetaan painoarvoa. Nuorisovaalien tulokset julkistetaan tänä vuonna yhteistyössä Ylen kanssa Uutisluokan vaalipäivänä, jolloin nuorten vaalitulos saa taas laajaa näkyvyyttä. Vaalitulosta on kommentoimassa pääministeri ja puolueiden puheenjohtajat nuoret haastattelemina. Maamme vaikutusvaltaisimpien poliitikkojen osallistuminen vaalituloksen käsittelyyn kertoo siitä, että nuorten ääntä kuunnellaan ja sillä on merkitystä.

Kokemukset jotka osoittavat nuorelle oman toiminnan merkityksen, lisäävät tunnetta osallisuudesta. Koulujen demokratiakasvatuksella on tässä saralla olennainen rooli: koulussa opitut taidot kannustavat aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimijuuteen, ja edesauttavat siten nuorten sitoutumista yhteiskuntaan. Parhaimmillaan kouluissa tapahtunut opetus ja kokemukset tuovat nuorille paitsi tietoa ja taitoa, myös halua vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö, jonka jäseninä on 135 nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Allianssi on koordinoinut Nuorisovaaleja 90-luvulta lähtien, ja Nuorisovaalit kuntavaaleissa 2021 pidetään 17.-21.5. Lisätietoa löytyy Allianssin sivuilta osoitteesta www.alli.fi/nuorisovaalit.

Nuorten nuotiotuokiot kokoavat yhteen nuoret ja aikuiset keskustelemaan ajankohtaisista aiheista paneelikeskustelun muodossa. Jokaisen Nuorten nuotiotuokion teema valitaan nuorten omista kysymyksistä. Nuorten nuotiotuokiot toteutetaan etänä, joten osallistuminen on nuorille helppoa.

Mikä ihmeen nuotiotuokio?

Tapahtuman konsepti ideoitiin yhdessä Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden osallisuustiimin ja Pirkanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa. Konseptia suunnitellessa nimen merkitys korostui. Tapahtumalle haluttiin löytää mahdollisimman houkutteleva nimi, joka herättäisi kiinnostusta nuorten keskuudessa. Nimeä suunnitellessa ensimmäinen vaihtoehto oli “Nuorten kynttiläillalliset”. Nimi ei saanut suuremmalta joukolta kannatusta ja lopulta nuoret ideoivat nimeksi “Nuorten nuotiotuokio”. Nimi kuvastaa sitä, miten nuotion äärelle kokoonnutaan yhteen keskustelemaan tärkeistä asioista, rauhassa ja ilman kiirettä. Nuotion äärellä voi pysähtyä pohtimaan omaa itseään, ympärillä tapahtuvia ilmiöitä tai koko maailmaa.

Käytännössä nuorten nuotiotuokiot ovat paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Pirkanmaan alueen nuotiotuokioissa on käsitelty muun muassa mielenterveyttä, ilmastonmuutosta sekä huumeita. Paneeleissa on ollut puhujina muun muassa asiantuntijoita, aiheeseen perehtyneitä nuoria vaikuttajia ja toimijoita, poliitikkoja sekä muita julkisuuden henkilöitä. Nuotiotuokiot on toteuttanut Tampereen kaupungin nuorisopalvelut ja Nuorten ääni Pirkanmaalla -hanke.

Keskustelut rakennetaan aina ennakkokysymysten pohjalta. Ennakkokysymyksiä kerätään sähköisellä kyselylomakkeella noin viikko ennen nuotiotuokiota. Saadut kysymykset käydään läpi ja niistä rakennetaan runko nuotiotuokiota varten. Pirkanmaan nuotiotuokioissa panelistit keskustelevat Teams-kokousalustalla ja keskusteltu lähetetään suorana verkkolähetyksenä eli live streamina Discord-sovellukseen, jossa muutama nuoriso-ohjaaja moderoi ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa. Tilaisuuden aikana kuuntelijoilla on myös mahdollisuus kysyä kysymyksiä asiantuntijoilta Discordin kautta.

Ensimmäistä kertaa nuotion äärelle

Ensimmäisen nuotiotuokion aihe oli ”Faktaa jaksamisesta ja mielenterveydestä”. Panelisteina olivat kriisityöntekijä ja ratkaisukeskeinen terapeutti Tarja Saurio kriisikeskus Osviitasta, kouluterveydenhoitaja Outi Koskinen sekä tubettajat Ella & Heli ja Mona Ilona. Paikalle kutsuttujen tubettajien mainostukset tapahtumasta vetivät Discordin serverille kymmenittäin henkilöitä seuraamaan keskustelua.

Ensimmäisen nuotiotuokion pohjalle luotu Discord-serveri sai myös melkoisen ensikoitoksen suuresta yleisöstä. Kaikki sujui aluksi hyvin, pieniä teknisiä haasteita lukuun ottamatta. Ilta sai kuitenkin humoristisen käänteen, kun kesken paneelikeskustelun Discordin puolella alkoi soida Kai Hyttisen Dirlanda-kappale. Moderaattorit alkoivat kuumeisesti etsiä musiikin alkulähdettä ja keinoa musiikin pysäyttämiselle. Samalla paneelikeskustelua juonnettiin eteenpäin, musiikin edelleen soidessa. Panelistit eivät valitettavasti päässeet nauttimaan musiikista heidän ollessa eri alustalla. Tilanne saatiin kuitenkin ratkaistua ja panelistitkin suhtautuivat asiaan huumorilla.

Kokemuksia nuotiotuokioista

Nuotiotuokio oli nopeasti muotoiltu malli, jonka tarkoituksena oli toteuttaa nuorisotyötä kevään 2020 tiukkojen rajoitusten aikaan, kun kaikki työ tuli siirtää pelkästään verkossa toteutettavaan muotoon. Toisin kuin perinteinen, paikan päällä toteutettu paneelikeskustelu, verkossa toteutettu versio mahdollisti myös paneelin aikana tapahtuvan keskustelun. Myös tilaisuuden aikana esitetyt kysymykset pystyttiin välittämään helposti tilaisuuden juontajalle kysyttäväksi.

Discord-alusta antoi mahdollisuuden osallistua niin, ettei osallistujaa voida tunnistaa. Nimimerkin takaa tapahtuva osallistuminen toi mukanaan niin hyviä kuin huonojakin puolia. Esimerkiksi huumeita käsittelevässä nuotiotuokio-keskustelussa pystyi kysymään ja keskustelemaan ilman pelkoa siitä, että tulisi tunnistetuksi. Toisaalta anonymiteetti antaa osallistujille mahdollisuuden pelleilyyn, josta hyvänä esimerkkinä Dirlanda-kappaleen soittaminen kesken lähetyksen. Anonymiteetti loi myös mahdollisuuden muiden osallistujien kiusaamiselle. Onkin tärkeää, että nuotiotuokiossa on mukana osaavat moderaattorit, jotka pystyvät hoitamaan tilanteen kuin tilanteen ammattitaidolla ja oikealla asenteella. Meidän onneksemme kaikista biisivaihtoehdoista Dirlanda on kuitenkin melko lempeä vaihtoehto häiriköinnille.

Laura Saartoala

Kirjoittaja on nuorten osallisuuden parissa toimiva nuoriso-ohjaaja Tampereen kaupungin nuorisopalveluista.

Nuortenideat.fi-palvelu on monipuolinen nuorten osallisuuden työkalu

Kaikilla meillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa meitä koskeviin asioihin yhteiskunnassa, myös lapsilla ja nuorilla. Näin ohjeistavat kuntalaki ja yhdenvertaisuuslaki, joiden tehtävinä on edistää yhdenvertaisuutta ja näin vähentää syrjintää. Suomeen on juuri valmistunut kansallinen lapsistrategia, jonka tavoitteena on luoda lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta, mikä tulee edelleen lisäämään lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen tärkeyttä yhteiskunnassamme. Lapsistrategian valmistelun pohjana on ollut YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Mikä Nuortenideat.fi-palvelu on?

Nuortenideat.fi-palvelu on yksi keskeisistä, kaikille avoinna olevista, valtakunnallisista digitaalisista vaikuttamisen välineistä, jota voidaan käyttää lasten ja nuorten kuulemiseksi ja heidän osallisuutensa lisäämiseksi. Tämän palvelun tuottavat yhteistyössä Koordinaatti, oikeusministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuortenideat.fi-palvelussa nuori voi esittää idean, jota muut voivat kommentoida ja kannattaa, ja johon nuori saa ideasta vastaavalta organisaatiolta vastauksen. Nuori voi palvelussa luoda ihan uuden idean tai nostaa esille kehittämistarpeen, joka liittyy hänen omaan lähiympäristöönsä, oman kunnan palveluihin, yhteiskuntaan ylipäätään, oppimiseen tai mihin vaan häntä kiinnostavaan asiaan.

Rekisteröitymällä Nuortenideat.fi-palveluun myös erilaiset organisaatiot (esim. kunnat, yhdistykset, järjestöt ja ministeriöt) voivat kuulla nuoria toteuttamalla palvelussa nuorille suunnattuja kyselyitä.

Mihin Nuortenideat.fi-palvelua voi käyttää?

Nuortenideat.fi-palvelun erinomaisuus tulee siitä, että palvelua voidaan käyttää hyvin monipuolisesti erilaisiin kohdennettuihin tarkoituksiin. Kouluissa palvelua voidaan käyttää opetuksen työkaluna vaikkapa ilmasto-, medialukutaito-, yrittäjyys- ja demokratiakasvatuksessa, tai monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää koulussa oman koulun asioiden kehittämisessä, vaikkapa koulun ruokailuun, välituntiliikkumiseen tai kierrätykseen liittyvään ideointiin ja ideoista äänestämiseen.

Tai jos mietitään kestävää kehitystä, lapset ja nuoret ovat juuri se ihmisryhmä, joissa ilmastonmuutos, luonnon moninaisuus ja ympäristömme tila erityisesti herättävät tunteita ja joita tämä teema erityisesti tulee koskettamaan tulevaisuudessa. Nuortenideat.fi-palvelu on tämän teeman ideointiin hyvä työkalu niin paikallisille kuin kansallisillekin ympäristöjärjestöille sekä koulujen, kuntien ja ministeriöidenkin ilmastotoimiin.

Kunnissa Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää yhdyskuntatoimen kehityshankkeissa, joissa halutaan kuulla erityisesti nuorten ajatuksia esimerkiksi liikenteen, tilojen ja ulkoalueiden suunnittelussa. Nuorisotoimen toimintojen ja palveluiden kehittämisessä Nuortenideat.fi on helposti käyttöön otettava, nuorisolähtöinen työkalu. Kunnan kirjastotoimi voi palvelun avulla kerätä ideoita kirja-, peli-, ja mediahankintoihin tai kirjaston tapahtumien järjestämiseen.

Osallistuva budjetointi (OSBU) on levinnyt yhä suositummaksi kaupunkikehittämisen prosessiksi myös Suomessa. OSBUn avulla kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia oman kaupunkinsa tai kuntansa kehittämiseksi ja äänestää parhaat ehdotukset toteutettaviksi. OSBU-prosessissa Nuortenideat.fi-palvelu sopii hyvin lasten ja nuorten ehdotusten keräämiseksi. Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää myös muista lapsille ja nuorille kohdennettavista määrärahoista ideoimiseen ja äänestämiseen.

Nuortenideat.fi-palvelu on hyödynnettävissä työkaluna Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteutuksessa kunnissa. Esimerkiksi Kirkkonummi on ottanut palvelun aktiiviseen käyttöön tässä tarkoituksessa. Heillä nuoret voivat palvelun avulla esimerkiksi tehdä kysymyksiä suoraan kuntapäättäjille.

Jos vielä lopuksi miettii kuntien osallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmia ja niiden toteutumisesta käytännön arjessa kokonaisuudessaan, niin Nuortenideat.fi-palvelu tulisi ehdottomasti olla jokaisen kunnan osallisuustyökalujen joukossa. Sen avulla saadaan helposti ja monipuolisesti varmennettua lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville.

Kirjoittaja: Monika Luukkonen, Koordinaatti

Valokuvat: Unsplash ja Oulun kaupunki

Lisätietoja palvelun sivulta www.nuortenideat.fi ja olemalla yhteydessä Koordinaattiin.