Tässä osiossa käsitellään
1) osallisuuteen liittyvää valtaa sekä nuorten osallisuudesta määräävää lakia
2) osallisuustyön sudenkuoppia
3) arvoja ja ideologiaa
4) digitaalista valtaa.
- I Etusivu 10 min
- II Osallisuuden käsite ja merkitys 15-20 min
- III Osallinen vai osaton: nuoren kokemus osallisuudesta 40-60 min
- IV Valta ja laki 20-40 min
- V Konkreettisen osallisuustyön välineet: Digiraati, laatukriteerit, Noste-itsearviointi 20-40 min
- VI Yhteenveto, itsearviointi, palaute 10-15 min
4.1 Päättäjän tai työntekijän valta nuorten osallisuuteen
Osallisuutta ei voi pakottaa. Järjestäjä tai päättäjä ei voi pakottaa osallistujia kiinnostumaan ja kokemaan osallistumista merkitykselliseksi. Osallisuutta voi kuitenkin mahdollistaa antamalla tilaa. Kunnan, kaupungin tai yhteiskunnan rakenteita, eli yhteisiä totuttuja ja yleisiä toiminnan tapoja ja säädöksiä, kannattaakin tarkastella kriittisesti tietyin väliajoin ja kysyä, antavatko rakenteet tilaa nuorten omaehtoiseen toimintaan. Tilan antaminen voi olla sitäkin, ettei omaehtoiselle toiminnalle ole esteitä.
Osallisuuden mahdollistaminen tarkoittaa samalla omasta vallasta luopumista kyseisillä alueilla. Toisaalta osallisuuden mahdollistamiseen kuuluu myös nuorten erilaisuuden ja moninaisuuden huomioiminen. Osallistumisen tulee olla kaikille turvallista ja todella mahdollista esimerkiksi liikkumisrajoituksista huolimatta.
Tehtäväkirjassa: Tunnista työhösi liittyviä rakenteita. Kenellä on valta päättää asioista? Mihin sinä voit vaikuttaa? Mihin pitää pyytää lupa ja keneltä? Voivatko nuoret vaikuttaa työhösi, ja vaikuttaako sinun työsi suorasti tai epäsuorasti (joihinkin) nuoriin? Minkälaisia potentiaalisesti syrjiviä rakenteita löydät työstäsi (esim. liikuntarajoituksia, etnisyyteen, uskontoon, sukupuoleen liittyvää syrjintää, kielirajoituksia, toiminnan mahdollistamista yhtäällä, muttei toisaalla)?
4.2 Osallisuustyön sudenkuopat
Sosiaalipedagogiikan tutkija ja yliopistolehtori Elina Nivala (Itä-Suomen yliopisto) kertoo, mitä vallankäytön ongelmia osallisuustyössä voi esiintyä. Pohdi videota katsellessasi
- miten osallisuuden sudenkuoppia voisi välttää
- mitä Elina Nivalan mainitsemia osallisuustyön ongelmia tunnistat omalta alaltasi tai omista kokemuksistasi
4.3 Tunnista oma ideologiasi
Tieteen termipankin mukaan ideologia on laaja-alainen käytännön toimintaa ohjaava käsitysjärjestelmä. Ideologiaa voidaan pitää myös ryhmäintressien sävyttämänä aatejärjestelmänä. Monilla arvojen ympärille rakentuneilla organisaatioilla, kuten järjestöillä, puolueilla tai joillakin yrityksillä ja yhdistyksillä, on ideologia.
Vaikka ideologiasta saatetaan joskus puhua yhteiskunnallisessa keskustelussa halventavasti, puhujan omaakin toimintaa ohjaa ryhmä erilaisia arvoja, oli hän siitä tietoinen tai ei. Sinullakin on siis jonkinlainen ideologia. Kaikki ihmisen arvot eivät välttämättä ole keskenään täysin koherentteja, eikä moni meistä ole arvoissaan ehdoton.
Osallisuuden edistämiseksi nuorten parissa on tärkeää tunnistaa omat arvot ja se, miten ne vaikuttavat omaan työhön. Lopulta ajatus siitä, että nuorilla tulisi olla osallisuutta yhteiskunnasta, on sekin ideologinen. Jokuhan voisi myös ajatella, ettei kansalaisten tai varsinkaan nuorten osallisuudella ole väliä.
Tehtävä 3: ideologian ainekset
Mitä arvoja ja käsityksiä löydät vastaustesi takaa?
Tehtäväkirjassa: Sanoita itse omat arvosi piirtämällä ideologiamiellekartta: Mitkä ovat arvosi? Entä yhteiskunnalliset ja poliittiset näkemyksesi? Mikä on sinulle tärkeää yhteiskunnassa, tai mitä asioita haluaisit edistää/ toivoisit edistettävän?
4.4 Laki, oikeudet, sopimukset
Emilia Knaapi Osallisuuden osaamiskeskuksesta kertoo, mitkä nuorten osallisuuden lait ja säädökset sitovat julkishallinnon toimijoita.
Tehtävä 4: Tarkistuslista
Valtioneuvoston kanslia on julkaissut vuonna 2021 Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirjan lainvalmistelijoille:
- Lue ensin läpi sivun 38 lasten ja nuorten kuulemisen tarkistuslista säädösvalmisteluun. Lukiessasi pohdi, miten tarkistuslistan suositukset toteutuvat omassa työssäsi tai kunnassasi.
- Siirry sivulle 43 kohtaan ”Osallisuus ja vaikuttaminen”. Vastaa kohdassa esitettyihin kysymyksiin.
- Siirry kohtaan 5.2 Lapsivaikutusten arvioinnin tarkistuslista. Vastaa sivulta 56 alkaviin kysymyksiin oman työsi näkökulmasta parhaasi mukaan.
- Siirry lopuksi sivuille 64-65 ja vastaa kysymyksiin jonkun alueellasi tehdyn päätöksen mukaan.
Sivulta 14 löydät myös listan lainvalmistelun kehittämisen hankkeista.
4.5 Digitaalinen valta
Myös mediassa, varsinkin verkossa, käytetään valtaa eri tavoin. Somevaikuttaja ja sisällöntuottaja Piki Rantanen kertoo siitä, kuinka kaikki eivät sosiaalisessa mediassakaan saa ääntään kuuluviin, vaikka se teoriassa olisikin mahdollista. Miten vaikuttamisesta voidaan tehdä kaikille nuorille turvallista ja kutsuvaa?
Mitä siis on digitaalinen eriarvoisuus? Eivätkö kaikki olekaan sulavasti diginatiiveja? Dosentti Kristiina Korjonen-Kuusipuro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta kertoo digikuilujen eri tasoista. Miten vastaisit Korjonen-Kuusipuron esittämiin itsereflektiivisiin kysymyksiin?
