Nuorten osallistamisella on tarkoitus, ja se on osa päätöksenteon prosessia.
Nuoret ovat voimavara, jota kannattaa käyttää. Heidät tulee ottaa mukaan yhteiseen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin siten, että kuuleminen on oikea-aikaista ja tapahtuu ennen kuin päätökset on jo tehty. On vältettävä näennäisosallistumista, jolla ei ole vaikutuksia.
Kun nuorelle syntyy tunne, että hänen mielipiteillään ja näkemyksillään on todellista merkitystä, se nostaa halukkuutta ja kiinnostusta osallistua uudelleen. Siksi on tärkeää antaa osallisille aina todenmukainen kuva siitä, minkälaisesta vuorovaikutuksesta ja osallistumismahdollisuudesta on kyse. Lisäksi osallistujille tulee kertoa osallistumisen vaikutuksista.
Ketään ei tulisi sulkea ulos päätöksentekoprosesseista vain ikärajojen perusteella. Nuorten tuottama tieto tulisi ymmärtää yhtä tärkeäksi aikuisten tuottaman tiedon kanssa. Nuorten kanssa työskennellessä tulee huomioida heidän kannaltaan relevantit kysymykset; miksi juuri näitä nuoria halutaan kuulla ja missä asiassa?
Huomiota tulee kiinnittää työskentelyn arviointiin; mihin onnistuttiin saamaan vastauksia, mitä opittiin tai mihin asioihin nuorten työskentelyllä oli merkitystä, vaikuttivatko ne mihinkään? Oleellista on tarkentaa sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun nuoret on saatu mukaan, heidän kanssaan on työskennelty tai he ovat kertoneet näkemyksensä. Nuorten näkökulmaa tulee kunnioittaa, mutta samalla sen tulee olla osa laajempaa tiedonmuodostuksen prosessia, jossa voi olla mukana myös nuoren näkökulman vastaisia näkemyksiä.
