Lasten ja nuorten kuuleminen osana Espoon seurakuntien strategiaprosessia

Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.    

Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.  

Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.

Strategian valmistelu

Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.  

Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita.​ Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).

Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.

Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:

1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä

2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä

3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä

4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa

5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta

6. Kannamme vastuuta luomakunnasta

7. Toimitila-ajattelumme uudistuu

8. Verkostomme vahvistuvat                                        

Kuulemisen toteutus

Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso. 

Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät. 

Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä. 

Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta

Varhaiskasvatusikäiset 

  • 2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
    • Millainen on turvallinen paikka?
    • Miten olla ystävä toiselle?
    • Millaisessa kirkossa on hauska olla?
    • Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
  • Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat​ toimintaa.

Rippikouluikäiset

  • 14–15-vuotiaiden kysymykset:
    • Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
    • Millaiseen kirkkoon on hyvä kuulua?
    • Millaiseen nuorisotoimintaan haluaisit osallistua?
    • Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
  • Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa​. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.

Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.

Kuulemisen keskeisiä löytöjä

  • Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.  
  • Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan. 
  • Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt. 
  • Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. 
  • Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. 
  • Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.   
  • Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset). 
  • Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.  
  • Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”. 
  • Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).  

Kuulemisen vaikutukset

  • Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
  • Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
  • Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
  • Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
  • Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
  • Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
  • Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.

Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. ​Esimerkki partiolaisten työskentelystä.

The kiteytys 

Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.  

Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.

Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen.  Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.