Tule kuuntelemaan ja oppimaan Erasmus+-hankkeista. Meillä on mukana tapaamisessa kaksi hanke-esittelyä, joiden aiheina on ollut nuorten osallisuuden tukeminen.
Osallisuuden vahvistajat -verkoston verkkotilaisuudessa torstaina 15.5.2025 klo 14–15 selviää, miten Erasmus+ tukee nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Nuorten osallistumishankkeet tukevat nuorten omannäköistä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistumishankkeissa kannustetaan etsimään ja kokeilemaan uudenlaisia tapoja lisätä osallistumista, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. Rahoituksen hankkeet saavat Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta, ja ne voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Suomessa rahoituksen myöntää Opetushallitus.
Kylä- ja nuorisoaktivaattori Tiina Västilä Päijänne-Leader ry:stä kertoo tilaisuudessa vuonna 2024 toteutetusta nuorten osallistumishankkeesta Meidän kylä. Yli 300 osallistujaa mukaan innostanut hanke lisäsi nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa oman kylänsä toimintaan sekä rakensi yhteisymmärrystä nuorten ja yhdistyspäättäjien välillä.
Vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty Juupajoen kunnasta puolestaan jakaa METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan -hankkeen onnistumisia. Nuorten osallistumishankkeessa tuetaan pienten maaseutumaisten kuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja kasvamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi.
Seuraava hakuaika nuorten osallistumishankkeiden rahoitukselle päättyy 1.10.2025. Tule inspiroitumaan onnistumisista ja kuulemaan hankehausta!
Erasmus+ osallistumishankkeiden esittelyn jälkeen varataan noin 30 minuuttia ajankohtaisille infoille, keskustelulle ja verkostoitumiselle!
Mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, ja kenellä on todellisia mahdollisuuksia osallistua?
Vaikka osallisuudesta puhutaan paljon, sen käytännön toteutus ei jakaudu tasaisesti. Tässä kirjoituksessa tarkastelen osallisuuden kokemuksia, yhteiskunnallista aktiivisuutta ja sitä, miten osallisuus voi toimia välineenä demokraattisessa muutoksessa. Osallisuus kuvataan usein kokemuksena siitä, että yksilö on osa yhteisöä. Yhteisössä yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Osallisuutta kannattaa kuitenkin tarkastella moniulotteisena ja -kerroksisena ilmiönä. Lasten ja nuorten osallisuutta voi jäsentää kahden ulottuvuuden kautta: kuulumisen ja vaikuttamisen.
Nuorten suosituimmat vaikuttamisen tavat ovat äänestäminen ja vaikuttaminen ostopäätösten kautta. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia seurataan säännöllisesti kouluterveyskyselyissä. Alakoululaiset kokevat, että heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua heitä lähellä olevien asioiden suunnitteluun, mutta yläkoululaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksista on heikompi.
Osallisuuden kokemusta on pyritty jäsentämään myös Terveys- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman viitekehyksen avulla.
Viitekehyksen mukaiset osallisuuden kokemuksen ulottuvuudet ovat
merkityksellisyys ja tarpeellisuus
mahdollisuus saada palautetta ja luottamusta
kuuluminen yhteisöön
avun saaminen
vaikuttaminen omaan elämään
tunne tarkoituksesta
Osallisuus ei jakaudu tasaisesti
Osallisuuden kehät -mallin mukaan osallisuuden toteutuminen perustuu kolmeen tekijään:
sosiaaliset suhteet
elinympäristön tarjoama turva
mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan
Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että osallisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus eivät jakaudu tasaisesti väestön kesken. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista on pyritty tukemaan hankkeilla, mutta edelleen on pohdittava sitä, kuinka voisimme kehittää tukitoimia niin, että ne tavoittavat hyvin ne , jotka hyötyisivät niistä eniten?
Yhteiskunnallinen aktiivisuus näyttää kasautuvan yksilöille, joilla on käytössään siihen liittyviä resursseja. Lasten osalta tätä on tarkasteltu muun muassa sosiaalisen pääoman ja mukaan kutsumisen näkökulmasta. Nuorten aikuisten kohdalla huomio on ollut esimerkiksi vähemmistöaseman kokemuksessa tai siinä, miten he toteuttavat kansalaisuuttaan perinteisestä poikkeavilla tavoilla.
Osallisuus yhteiskunnallisen muutoksen välineenä
Osallisuus voi toimia keinona ratkaista demokratiavajetta. Demokratiaa vahvistavat innovaatiot pyrkivät lähentämään kansalaisia ja päättäjiä sekä varmistamaan moniäänisyyden toteutumisen yhteiskunnassa. Tässä mielessä osallisuus on muutakin kuin kokemus. Se on aktiivista osallistumista ja vaikuttamista.
Kansalaishalukkuuden (civic voluntarism) käsite kuvaa sitä, miten erot poliittisessa osallistumisessa johtuvat erityisesti yksilöiden erilaista resursseista. Resurssit kuten aika, raha, tieto ja yhteydet määrittelevät mahdollisuuksia osallistua.
Kasvatuksen, nuorisotyön ja opetuksen kentällä on tarkasteltu niin kutsuttua toimintavalmiusajattelua. Se pyrkii kuvaamaan toimijan ja rakenteiden välistä suhdetta: yksilön mahdollisuudet valita ja toteuttaa toimintaansa määräytyvät sosiaalisten olosuhteiden mukaan.
Osallisuus ei ole pelkkä tunne kuulumisesta vaan se on konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Kun ymmärrämme osallisuuden taustalla olevia tekijöitä ja resursseja, voimme rakentaa yhteisöjä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua.
Kuva: Shlomaster Pixabay
Käytetty kirjallisuus
Alanko, Anu (2013) Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana – tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto.
Bäcklund, Pia ja Kallio, Kirsi Pauliina (2012) Poliittinen toimijuus julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa osallistumisretoriikassa. Alue ja Ympäristö 41(1), 40-53.
Honkatukia, Päivi ja Happonen, Konsta (2025) Vaikuttamista marginaaleista? Vähemmistöasema nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen määrittäjänä. Teoksessa Happonen, Konsta ja Kiilakoski, Tomi (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 251. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) nro 189. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, (painettu), nro 78. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (verkkojulkaisu), nro 78, 175-198.
Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leemann, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla ja Keto-Tokoi, Anna (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kallio, Kirsi Pauliina (2018) Elettyä kansalaisuutta jäljittämässä: kansalaisuuden ulottuvuuden nuorisobarometrissa. Teoksessa Pekkarinen, Elina ja Myllyniemi, Sami (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 216. Kenttä Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 140, Kenttä. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (painettu), nro 60. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN (verkkojulkaisu), nro 60, 167-182.
Kiilakoski, Tomi (2021) Osallisuuden doksat: kriittinen luenta. Teoksessa Paakkunainen, Kari ja Mykkänen, Juri (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 229, 31–63.
Tani, Sirpa; Kiilakoski, Tomi ja Honkatukia, Päivi (2019) Toimintavalmiusajattelu nuorisotyön, kasvatuksen ja opetuksen kentillä: kokonaisvaltainen näkökulma nuorten hyvinvoinnin edistämiseen? Kasvatus ja aika 13(3), 4–25.
Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun nousee esiin yhä useammin – ja hyvästä syystä. Usein huomio kiinnittyy lukioihin ja korkeakouluihin, mutta ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat vähintään yhtä tärkeitä vaikuttajia. Myös heillä on näkemystä, kokemusta ja halua muuttaa ympäristöään paremmaksi. Keskustelimme SAKKI ry:n nykyisen puheenjohtajan Patrik Tannerin kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta ja hänen polustaan opiskelijajärjestön puheenjohtajaksi.
Vaikuttamisen kipinä syttyy
Vaikka Patrik oli amiksessa aktiivinen toimija opiskelijakunnassa, ja tänä päivänä opiskelijajärjestössä ja koulutuspolitiikassa, hänen vaikuttajapolkunsa ei saanut alkuaan peruskoulusta. Silloin osallistuminen ei tuntunut omalta, eikä hän kokenut tulleensa aidosti kohdatuksi tai kuulluksi.
”En kokenut saavani kipinää osallistua, eikä minulla silloin ollut tunnetta siitä, että ääntäni todella kuultaisiin.”
Juuri tämä kokemus synnytti tarpeen vaikuttaa. Hän halusi olla mukana rakentamassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Ammatillisessa koulussa hän kohtasi aikuisia ja muita nuoria, jotka näkivät hänen potentiaalinsa ja kannustivat ottamaan ensimmäiset askeleet vaikuttamisen polulla.
Opiskelijakunnalla on voimaa vaikuttaa opiskelijan arkeen
Patrikin matka opiskelijakunnan hallituksessa alkoi vuonna 2017. Hän nousi nopeasti puheenjohtajaksi ja sai tilaisuuksia esiintyä sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin. Kokemus ei ollut vain opettavainen, vaan myös aidosti vaikuttava.
Opiskelijakunta sai konkreettisia parannuksia opiskelijoiden arkeen. Esimerkiksi oppitunnit alkavat myöhemmin opiskelijoiden toiveesta. Lisäksi opiskelijoiden näkemykset otettiin huomioon esimerkiksi uuden toimipisteen tilasuunnittelussa: valoisat ja avarat aulatilat päätyivät suunnitelmiin opiskelijoiden vaikuttamisen ansiosta. ”Meidät oikeasti kuultiin. Se loi uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa”, Patrik kertoo.
Yhteishenki ja toimijuus
Opiskelijakunnan hallitus ei ollut vain päätöksentekoa ja kokouksia. Se oli myös innostava ja mukava yhteisö. Patrik kuvaa hallitusporukkaa tiiviiksi ja kannustavaksi, ja sen myötä syntyi hyvä ilmapiiri koko oppilaitoksen toimipisteisiin.
Tällainen yhteishenki vahvistaa osallisuutta ja antaa nuorille kokemuksia, jotka kantavat myös tulevaisuudessa. Kun nuori kokee, että hänen panoksellaan on merkitystä, se lisää rohkeutta ja toimijuutta laajemminkin yhteiskunnassa.
”Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta olemme oppineet myös neuvottelemaan ja priorisoimaan”, Patrik toteaa.
Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Joissain asioissa, kuten juhlien tai tapahtumien järjestämisessä, vastaan tulee käytännön esteitä: tiloja ei ole aina saatavilla, ja resurssit voivat olla rajalliset.
Opiskelijat vaikuttavat myös koulutuspolitiikkaan
Osallistuminen ja aktiivinen toiminta ei rajoitu pelkästään omaan oppilaitokseen. Patrik on mukana valtakunnallisessa opiskelijoiden etujärjestössä. Järjestä kokoaa opiskelijoiden näkemyksiä ja vievät ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden näkemyksiä valtakunnan päättäjille. Opiskelijat tapaavat eri puolueiden kansanedustajia ja pyrkivät vaikuttamaan puolueiden linjauksiin vaikkapa vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.
Tämä työ vaatii ajankohtaisuutta ja nopeutta sillä esimerkiksi lausuntoajat ovat toisinaan niin lyhyitä, että niihin vastaaminen on haaste. Silti onnistumisia on nähty, kun opiskelijoiden näkemyksiä on otettu mukaan puolueiden vaikuttamistyöhön.
”On ollut hienoa nähdä, että meidän ajatuksiamme todella kuunnellaan. Se on vaikuttamista parhaimmillaan, ” Patrik kertoo.
Edunvalvonta arjessa
Vaikuttamistyö näkyy myös arjessa. Patrikin mukaan opiskelijajärjestö auttaa konkreettisesti esimerkiksi haasteissa joita ilmenee opintojen aikana ja neuvoo opiskelijoita esimerkiksi Kelan kanssa asioimisessa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa monet nuoret joutuvat muuttamaan omilleen ja kohtaavat taloudellisia haasteita. Opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa edellyttää usein, että nuori muuttaa pois kotoaan. Tämäkin on lisännyt painetta opiskelijoiden velkaantumiseen jo toisen asteen opintojen aikana. “Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan amisten velkaantumisen ehkäisyyn”, Patrik lisää.
Vaikuttaminen kasvattaa ja muuttaa maailmaa
Vaikuttaminen ei ole vain päätöksiä ja lobbausta. Se on ennen kaikkea kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Myös ammatillisten opiskelijoiden äänen kuuluminen oppilaitoksissa, kunnissa ja valtakunnallisessa politiikassa on tärkeää. Amislaisillakin on asiaa, mielipiteitä ja näkökantoja, kunhan vain aikuiset kuuntelevat ja kuulevat kaikkia nuoria.
Vaikuttaminen on enemmän arjen tekoja, mielipiteiden ilmaisua ja yhteisön kehittämistä kuin vaaleja ja poliittisia puolueita. Kuitenkin moni nuori kokee vaikuttamisen kaukaisena ja vaikeana.
Usein vaikuttaminen mielletään liian isoksi ja viralliseksi asiaksi. Emme näe, että pienet teot ja osallistuminen oman oppilaitoksen päätöksiin ovat myös vaikuttamista. Kynnys osallistua nousee, jos vaikuttaminen tuntuu vaikeaselkoiselta tai etäiseltä.
Mitä jos sanon jotain väärin?
Keskustelin mikkeliläisen Emmi Ollikaisen kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Hän opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Emmin kokemuksen mukaan nuoret eivät vaikene, koska heitä ei kiinnosta, vaan koska he pelkäävät leimautuvansa.
“Mitä jos sanon jotain väärin?” “Entä jos kukaan ei kuuntele?”
Moni myös kokee, ettei hänen äänensä kuulu tai aikuisia ei oikeastaan kiinnosta, mitä ajattelen. Tämä heikentää kokemusta osallisuudesta ja vähentää halua osallistua.
Aktiivisuutta vahvistava kierre
Emmi kertoi osallistuneensa oppilaitosnuorisotyöntekijän valintaan, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä ja vaikuttaa valintaan. ”Meidän mielipidettämme kuunneltiin”, hän kuvaa kokemustaan. Vaikka lopullisen valintapäätöksen teki esihenkilö, niin jo se, että pystyi olemaan mukana haastattelusta ja olemaan tasavertainen haastattelija tilanteessa, vahvisti tunnetta siitä, että hän pystyi vaikuttamaan oikeasti.
Hyvät kokemukset motivoivat osallistumaan taas uudestaan. Tällaiset myönteiset kokemukset vaikuttamisesta lisäävät itseluottamusta ja uskoa siihen, että oma osallisuus voi todella johtaa muutokseen. Näin voi syntyä aktiivisuutta vahvistava kierre.
Aikuiset ovat osallisuuden mahdollistajia
Rasistiset kommentit ja vitsit ovat oppilaitoksissa valitettavan yleisiä, mikä vaikeuttaa avointa keskustelua ja vaikuttamista. Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan on harmillisen tavallista, kertoo Emmi. Ilkeä puhe satuttaa ja jättää toiset syrjään ja ulkopuolisiksi. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat kokea, että vaikuttaminen ei ole heitä varten, eikä heidän mielipiteillään olekaan väliä. Tällaiset kokemukset ovat raskaita sekä yksilöille että haastavat koko yhteiskuntaa.
Aikuisten tehtävä on taata turvallinen ja yhdenvertainen tila osallistua ja vaikuttaa. Turvallinen ilmapiiri on edellytys sille, että nuoret kokevat voivansa osallistua.
Osallisuus ei voi toteutua turvattomassa tilassa.
Keskustelun aikana Emmi muistuttaa, että nuoret eivät aina uskalla tai edes pysty itse raivaamaan itselleen tilaa yhteiskunnassa. Siksi aikuisten rooli on ratkaiseva, koska aikuiset voivat madaltaa kynnystä osallistua. Päättäjät voivat kuunnella nuoria ja heillä on kaikki avaimet käsissään vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.
Yhteispeliä monessa paikassa
Vaikuttaminen ei ole yksilösuoritus, vaan yhteispeliä. Emmi korostaa, että vaikuttaa voi monessa paikassa. Koulut ja oppilaitokset ovat kaikille nuorille ja siellä pitäisi olla useita tilaisuuksia vaikuttaa. Vapaa-ajallakin on monia paikkoja osallistumiseen.
Vaikuttamisessa on kyse yhteisestä hyvästä, ei vain omasta edusta.
Jokainen mielipide on tärkeä, mutta ne tarvitsevat tilaa tullakseen kuulluiksi.
Monet nuoret ovat jo kenties lapsena pohtineet, minkälaisia asioita Eduskuntatalossa tapahtuu. Myös rakennuksen mahtipontisuus on ehkä valokuvien perusteella herättänyt nuorten mielenkiinnon. Mitä salaisuuksia piilee Eduskuntatalon seinien sisällä? Minulla oli mahdollisuus päästä ottamaan asiasta selvää Nuorten parlamentin merkeissä 12.4.2024.
Tuona huhtikuisena aamuna tiesin heti, mikä päivä on tulossa. Matkustin yhdessä luokkakaverini ja yhteiskuntaopin opettajamme kanssa junalla Helsinkiin. Ilmassa oli selkeää jännityksen tunnetta. Koko matkan mietimme, miltä eduskunnan rakennus näyttää ja miten päivä tulee menemään. Saavuttuamme Helsinkiin, kävelimme pienen matkan Eduskuntatalolle. Ainutlaatuinen päivä lähti tästä käyntiin.
Eduskuntatalossa pääsin seuraamaan Nuorten parlamentin täysistuntoa, jossa olin itse lehtereillä muiden toimittajaoppilaiden kanssa. Tunnelma salissa oli odottava ja jokaista liikettä seurattiin tarkasti. Täysistunto oli erittäin mielenkiintoinen, sillä näin, miten kansanedustajat tekivät oikeita päätöksiä esimerkiksi Suomen lakeja koskien. Parasta päivässä oli kuitenkin kansanedustajien ja muiden valtion ylimpien virkamiesten tapaaminen. Pääsin ottamaan yhteiskuvat pääministeri Petteri Orvon ja Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon kanssa. Vaihdoin myös muutaman sanan heidän kanssaan. Mukavan tuntuisia poliitikkoja kumpikin.
Nuorten parlamentti on mielenkiintoinen kokemus nuorille, jotka ovat kiinnostuneet politiikasta ja siitä, miten asioita hoidetaan Suomen eduskunnassa. Kokonaisuutena tapahtuma oli erittäin hyvin suunniteltu sekä sujuvuuden että järjestelyiden kannalta. Päivä oli pitkä, mutta nautin joka hetkestä. Eduskuntatalon miljöö ja näkemäni tunnetut poliitikot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tätä päivää en tule unohtamaan koskaan.
Nuoria ja päättäjiä yhteen kokoava Nuorten parlamentti järjestetään 12. huhtikuuta. Tapahtuma pidetään paikan päällä Eduskuntatalossa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018. Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu lähes 350 nuorta eri puolilta Suomea, joista 199 toimii oppilasedustajana ja noin 150 toimittajaoppilaana. Kansanedustajia on kutsuttu mukaan tapahtumaan.
Istuntopäivään osallistuu kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Valmistautumista varten julkaistiin materiaalia.
Tämänvuotiseen Nuorten parlamentin istuntoon haki määräaikaan mennessä peräti 222 koulua. Mukaan voitiin kuitenkin ottaa vain 150 koulua.
Nuorten parlamentin istunto televisioidaan
Nuorten parlamentin istuntoa voi seurata YLEn TV1-kanavalla ja YLE Areenassa istuntopäivänä 12.4. klo 12-13. Istunto tulkataan viittomakielelle. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Istuntoa voi seurata myös eduskunnan verkkopalvelun kautta.
Nuorten ääni -toimitus on tiiviisti mukana istuntopäivän ohjelmassa. Se raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista osoitteessa http://nuortenparlamentti.blogspot.com . Nuorten ääni -toimituksen lisäksi myös Nuorten parlamenttiin osallistuvat toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin.
Tavoitteena tukea nuorten osallisuutta
Nuorten parlamentteja on järjestetty vuodesta 1998. Istunnot pidetään joka toinen vuosi. Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 istunto peruttiin. Istunto järjestettiin etäyhteyksin vuonna 2022.
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta ja edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan. Lisäksi Nuorten parlamentin tavoitteena on kuulla nuoria paremmin ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.
Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhoissa, oppilaskunnissa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.
Nuorten parlamentin toimintaa suunnittelee ja toteuttaa eduskunta yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.
Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.
Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.
Tämän vuoden Nuorten parlamentissa on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.
Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/
Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com
Tilaisuus järjestetään Zoomin välityksellä. Toisin kuin alunperin on tiedotettu, koko seminaari esittelyineen striimataan. Mikäli olet siis ilmoittautunut alunperin etäseminaariin, niin sinullakin on nyt mahdollisuus seurata osatoteuttajien esittelyitä. Voit valita esittelyn seminaarin aikana. Tämän viestin lopussa on kuvaukset valittavista esittelyistä. Seminaarin siirtyessä etätilaisuudeksi tilaisuus alkaa vasta klo 13.
Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Järjestäjät ovat linjoilla 12:45 alkaen.
Osallisuuden osaamiskeskus on vuosina 2020-2023 kehittänyt nuorten osallisuutta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on edistetty julkishallinnon viranhaltijoiden ja virkamiesten valmiuksia, kehitetty nuorten vaikuttamisen taitoja ja kehitetty niin kohtaavia ja digitaalisia nuorten osallisuutta edistäviä malleja ja toimintatapoja. Nyt onkin aika jakaa näitä oppeja!
Osallisuuden osaamiskeskus järjestää loppuseminaarin keskiviikkona 14.2.2024 klo 12-16, jossa esitellään osaamiskeskuskauden aikana tuotettuja julkaisuja, metodeja ja käytäntöjä. Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena Setlementtitalolla (Sturenkatu 11, Helsinki). Huom! Paikan päällä osallistujien määrä on rajoitettu. Etäosallistujat ovat tervetulleita osallistumaan yleisesittelyyn klo 13-14. Etäosallistumislinkki lähetetään vain etäosallistumisvaihtoehdon valinneille.
Tilaisuudessa kuullaan yleiskatsaus osaamiskeskuskaudesta ja nuorten kuulemisesta valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa, jonka lisäksi jokaisen osatoteuttajan tuotoksiin on mahdollista paneutua syvemmin yhteisten alkupuheenvuorojen jälkeen järjestettävissä esittelyissä. Esittelyissä on kaksi kierrosta ja osallistujat voivat valita itseään kiinnostavat esittelyt tapahtuman ilmoittautumisessa.
Alustava aikataulu:
12.00 Kahvit Mahdollisuus tutustua osaamiskeskuksen julkaisuihin 13.00 Alkusanat OKM ja Nuorten Akatemia Katsaus osaamiskeskuskauteen osatoteuttajien näkökulmasta 14.00 Esittely 1 14.50 Esittely 2 15.40 Loppusanat
Tervetuloa kuulemaan, innostumaan ja inspiroitumaan nuorten osallisuuden kehittämisestä! Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen sunnuntaihin 11.2. mennessä: bit.ly/loppuseminaari2024
Esittelyt
1. kierros (klo 14-14.50)
Nuorten Akatemia: Konkreettinen nuorten osallisuuden edistäminen yhteiskehittämisen menetelmin
Nuorten Akatemian esittelyssä käännetään katse konkreettiseen yhteiskehittämiseen ja nuorten kohtaamiseen. Esittelyssä esitellään case-esimerkkejä nuorten ottamisesta mukaan säädösvalmisteluun sekä kunnissa tapahtuvaan kehittämiseen. Esittelyn jälkeen osallistujilla on intoa, uskallusta ja konkreettisia menetelmiä lähteä edistämään nuorten osallisuutta omassa organisaatiossaan.
SPR Nuorten turvatalo: Onnistumisia ja oppeja nuorten Digiraadeista
Kuule nuorten ääni – Digiraatien viestejä aikuisille. Tule kuuntelemaan, miten järjestimme Digiraateja yhdessä nuorten kanssa ja mitä asioita nuoret nostivat esille.
Koordinaatti: Nuorten digitaalinen osallisuus
Mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan nuorten digitaalista osallistumista? Millaista hyötyä digitaalisuudesta voi olla niin ammattilaisille kuin nuorillekin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan miten nuorten digitaalista osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia siihen voidaan vahvistaa.
2. kierros
Nuva ry: Nuorten ratkaisut yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin
Mitä ratkaisuja nuoret tarjoavat yhteiskunnan suurimpiin ongelmiin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan “Nuorilla on väliä” -julkaisusta, johon on kerätty yli 2000 nuoren ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkaisusta keskustelee nuorten paneeli, jossa mukana Nuva ry:n puheenjohtaja Markus Koski, Vamlasin vaikuttajanuori ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera ja Diakonissalaitoksen kokemusasiantuntija Mila Nikkanen.
Opinkirjo: Nuorten osallisuuden laatuelementtejä
Ei ole aivan yhdentekevää, millainen on nuoren kokemus tilanteista, joihin häntä kutsutaan osallisuustyössä. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, millaisia elementtejä nuorten laadukkaaseen osallisuuteen kuuluu. Tilaisuudessa jaamme kokemuksiamme ja opimme myös toisiltamme nuorten osallisuudesta.
Osallisuuden osaamiskeskus järjesti osallisuuden käsitettä ja merkitystä pohtineen pyöreän pöydän keskustelun 1. marraskuuta 2023. Pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös toimintatapoja ja keinoja, joilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Keskustelijat tulivat nuorisoalan järjestöistä, virastoista sekä korkeakouluista, joissa heidän työtehtävänsä liittyvät pääosin osallisuuden teemoihin. Pyöreän pöydän keskustelun alustivat asiantuntija Pauli Saloranta Sitrasta, erikoistutkija Marko Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä yliopistotutkija Reetta Mietola Helsingin yliopiston ALL-YOUTH-hankkeesta. ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään on tutkimushanke, jossa selvitetään nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä.
Osallisuuden käsite
Keskustelussa osallisuuden käsitteen tunnustettiin kaipaavan tarkennusta, sillä sen voidaan katsoa liittyvän moniin erilaisiin asioihin. Nousiainen määritteli osallisuuden liittyvä kuulumiseen, vaikuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Saloranta toi esiin osallisuuden eri lajeja, jotka kuvaavat kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristönsä asioihin, kuten tiedon saamiseen, päätösten valmisteluun, aloitteiden tekemiseen sekä palveluiden tuottamiseen. Lisäksi on tärkeää, että ihmiset voivat osallistua myös toiminnan arviointiin.
Keskustelijat toivat osallisuuden osa-alueista esiin sosiaalisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Keskustelijoiden mukaan osallisuuden yhteisöllinen ulottuvuus vaikuttaa jäävän vähälle huomiolle, vaikka juuri yhteisöllisyys on lapsille ja nuorille keskeistä. Osallisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka eri ulottuvuudet kietoutuvat yhteen nuorten elämässä. Mietolan mukaan sosiaalinen osallisuus linkittyy muuhun osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vaikka osallisuus voi liittyä eri osa-alueisiin, keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että kokemus osallisuudesta on tärkeintä.
Osallisuuden kokemus
THL:n tutkimusten mukaan keskeisiä osallisuutta lisääviä toimintoja ovat toimivat osallistumiskanavat ja vaikuttamistoimielimet. Osallisuutta lisäävät myös saatavilla olevat palvelut, työ ja muu mielekäs tekeminen, yhteisöt sekä kohtaamispaikat. Myös riittävä toimeentulo, arvostuksen ja kunnioituksen kokeminen ja mahdollisuus oman osaamisen näyttämiseen lisäävät osallisuuden kokemusta.
Jotta ihminen voi tehdä omaa hyvinvointiaan lisääviä valintoja, hänen täytyy kokea koherenssin ja minäpystyvyyden tunteita ja hänen psyykkiset perustarpeensa täytyy olla tyydytetty. Nuoren perusasioiden on siis oltava kunnossa, jotta hän pystyy osallistumaan yhteisten asioiden kehittämiseen. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, osallistuminen ei tunnu tärkeältä, eikä se kosketa nuoren omaa todellisuutta. Epävarmuus omasta asemasta organisaatiossa tai yhteisössä vaikuttaa siihen, että ei koeta olevan sen täysivaltainen jäsen, jolloin osallistuminen heikkenee. Epävarmuutta aiheuttaa myös juurettomuus. Monet nuorten osallisuuteen liittyvät toiminnot tapahtuvat paikallistasolla, ja osa nuorista ei koe tärkeäksi vaikuttaa niihin, jos heidän asuinpaikkansa ei ole vakiintunut.
Osallisuuden kokemuksen muodostuminen edellyttää, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa jotain kokonaisuutta tai yhteisöä. Lisäksi hänellä tulee olla tunne, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukseen liittyy myös yhteinen hyvä: osallinen ihminen tuottaa yhteistä hyvää ja pääsee myös nauttimaan siitä. Osalla nuorista ei ole kokemusta siitä, että heidän toimillaan on merkitystä ympäröivän yhteisön tai edes heidän oman elämänsä kulun kannalta. Jos ensin saadaan aikaan tilanne, jossa nuori huomaa, että hänen toimillaan on vaikutusta omaan elämänpiiriin, kokemus vaikutusmahdollisuuksista voi laajentua myöhemmin muihin asioihin.
Nuoria koskee monet samat osallistumisen esteet kuin aikuisiakin. Yksi näistä on meisyys, eli yhteenkuuluvuuden tunne oman ryhmän jäsenten kanssa. Liiallinen meisyys johtaa siihen, että kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen kohdistuu vain oman ryhmän sisäisiin asioihin. Saman ilmiön toinen puoli on taipumus ajatella, että vähemmistöjen edustajat voivat vaikuttaa vain omiin asioihinsa, ja valtaväestön edustajat omiin asioihinsa. Siten seuraa tilanne, jossa esimerkiksi vammaisen ihmisen annetaan vaikuttaa vain vammaisuuteen liittyviin asioihin. Näin nuorten osallistuminen rajautuu turhaan.
Nuorten moninaiset vaikuttamisen ja osallisuuden tavat
Pyöreän pöydän keskustelussa todettiin, että merkityksellinen osallistuminen on nuorille erilaista kuin aikuisille. Onkin syytä miettiä, millaista toimintaa yhteiskunnassa pidetään osallistumisena. Keskustelijoiden näkemys oli, että nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat perinteisiä poliittisia osallistumisen tapoja moninaisempia. Pidetäänkö osallisuutena esimerkiksi nuorten itse organisoimaa toimintaa ja harrastuksia? Pahimmillaan aikuiset eivät tunnista nuorten itse organisoidun toiminnan vaikutusta osallisuuden kokemukseen. Sen sijaan on otettava opiksi nuorten omaehtoisesta järjestäytymisestä ja osallistumisesta – ja etenkin arvostettava sitä.
Moni osallisuustyötä tehnyt keskustelija oli huomannut, että nuorisovaltuustoihin ja muihin vastaaviin vakiintuneisiin osallistumisen tapoihin osallistuu vain kapea osa nuorista. Nuorten vaikuttamisen tavat ovat usein suoraan demokratiaan liittyviä, kuten mielenosoituksia. Tällaiset keinot voidaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kiireellisiä toimia vaativien tapausten osalta nähdä jopa pakollisina, sillä nuorilla ei ole parlamentaariseen demokratiaan liittyviä toimintamahdollisuuksia eikä aikaa odottaa niiden saavuttamista.
Sosiaalinen media on monille nuorille luonteva keskustelun, osallistumisen ja vaikuttamisen paikka. Suuri osa nuorista saa myös huomattavan osan tiedoistaan sosiaalisesta mediasta, joten sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei ole syytä väheksyä. Toisaalta sosiaaliseen mediaan liittyy ongelmia, kuten häirintää ja kiusaamista, jotka rapauttavat demokratiaa. Keskustelussa nostettiin esiin, että tällaisissa tapauksissa osallistuminen ei välttämättä lisää hyvinvointia, vaan voi aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia. Kaikille nuorille pitäisi tarjota turvallisia keskustelualustoja, joissa pohdiskelua ja keskustelua voi käydä. Aikuisten tulisi toimia aktiivisina keskustelun järjestäjinä. Esimerkkejä jo olemassa olevista toimintatavoista ovat Erätauko-menetelmä sekä Digiraati.
Näennäisosallisuuden ongelmat
Yhtenä merkittävimpänä osallisuuden esteenä pyöreän pöydän keskustelijat pitivät näennäisosallisuutta. Ihmisillä on liikaa kokemuksia siitä, että osallistavaksi tarkoitetut tilaisuudet ovat lopulta näennäisesti osallistavia. On keskeistä, että tilaisuuteen osallistuvalla syntyy tunne ja kokemus siitä, että osallistumisella ja aktiivisuudella on merkitystä. Näennäisosallisuuden vuoksi nuorten ”passiivisuus” voi olla seurausta riittämättömästä kuulluksi tulemisesta, eikä syy osallistumattomuuteen.
Keskustelijoiden näkemyksen mukaan näennäisosallisuus voidaan välttää sillä, että jo ennen tilaisuutta osallistujille selvennetään, mikä merkitys osallistumisella on. Olennaista on, että tilaisuuden jälkeen osallistujille kulkee tieto siitä, mihin osallistuminen vaikutti konkreettisesti. Siksi osallistujille tulee kertoa, kun asioita on viety eteenpäin. On hyvä myös välittää tieto siitä, jos ideat eivät johtaneet mihinkään, ja kertoa syyt, miksi näin ei käynyt.
Osallistujien muistiinpanoja ryhmäkeskusteluista.
Demokratiakasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa
Keskustelussa tuotiin esiin koulujen rooli demokratia- ja kansalaistaitojen opetuksessa. Osallisuuden tunne rakentuu myös tiedosta siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on olemassa. Annetaanko demokratiakasvatuksessa tilaa uuden demokratiakäsityksen muodostumiselle, vai opetetaanko vain vanhan demokratiakäsityksen mukaisesti? Jo koulussa pitäisi opettaa ja havainnollistaa monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.
Monissa kouluissa on huomattu, että oppilaskunnan työ kumuloituu samoille oppilaille. Osittain ilmiö voi olla seurausta siitä, että aikuisten käsitys oikeanlaisesta osallistumisesta heijastuu oppilaisiin. Opettaja saattaa huomaamattaan kannustaa vain hyväkäytöksisiä ja hyvin suoriutuvia oppilaita vaikuttamaan. Näin koulussa voidaan vahvistaa kapeaa mielikuvaa osallistuvasta ihmisestä. Opettajien tulisi pyrkiä kannustamaan kaikkia oppilaita osallistumaan ja oppilailla pitäisi olla moninaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa huomautettiin, että esimerkiksi rehtoreilla on suuri vaikutusvalta siihen, miten oppilaskunnan ylläpidetään ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksia tuodaan esiin.
Lapsuudessa rakentuneet kokemuksen osallisuudesta tai osattomuudesta vaikuttavat siihen, miltä osallistumisen mahdollisuudet näyttäytyvät aikuisena. Esimerkiksi äänestysaktiivisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Tämänkin vuoksi lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten rooli osallisuuteen kasvamisessa on keskeinen.
Osallisuutta vahvistavien tapojen kehittäminen
Pyöreässä pöydässä jaettiin käsitys siitä, että kun kehitetään moninaisempia työskentelytapoja ja osallistumisen mahdollisuuksia, saadaan moninaisempi joukko nuoria osallistumaan. Kehitystyössä tulisi huomioida eri elämänvaiheet ja ikäkaudet, ja miettiä niiden mukaisesti, milloin ja miten mikäkin taho voisi tukea lasten ja nuorten osallisuutta. Virallisten rakenteiden kuten nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien lisäksi nuorille pitäisi olla saatavilla suorempia osallistumisen väyliä. Esimerkiksi Digiraatia voi hyödyntää laajemman nuorten joukon osallistamisessa. Olemassa olevia tapoja pitäisi myös kehittää yhdenvertaisiksi ja saavutettaviksi.
Lisäksi osallistuminen pitäisi pyrkiä tuomaan mahdolliseksi sinne, missä nuoret jo ovat, kuten oppilaitoksiin, nuorten suosimiin palveluihin ja harrastuspaikkoihin. Tärkeintä on kuitenkin selvittää yhdessä ja kuunnella mihin, missä ja miten he haluavat osallistua. Ei pitäisi olettaa, mistä nuoret ovat kiinnostuneita tai mihin he haluavat vaikuttaa.
Moni pyöreän pöydän keskusteluun osallistunut asiantuntija toi esiin huolen siitä, että vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvät käsitteet ja prosessit voivat olla nuorille liian vaikeita ymmärtää. Prosessit ovat usein pitkiä, mikä voi tuntua nuorista turhauttavalta, etenkin jos niiden kulkua ei ole itsellä tiedossa. Aikuisten tulisi pyrkiä tekemään käsitteistä ja toimintatavoista nuorille helposti ymmärrettäviä ja omakohtaisia. Lisäksi asioiden merkitystä pitäisi perustella ja antaa nuorille aikaa käsitellä kuulemaansa. Kun osallistumisen merkitys aukeaa, nuori voi huomata, miten osallistuminen konkretisoituu hänen omassa elämässään.
Osallistumisen pitäisi keskustelijoiden mukaan kytkeytyä hyvään elämään. Tällä hetkellä hallinnon rakenteet vievät osallistumista kauemmaksi ihmisten elämästä. On syytä pohtia, miten osallistumisen tavoista voi saada sellaisia, että on helppo ymmärtää, että niiden avulla rakennetaan hyvää elämää kaikille. Osallistaminen pitäisi siis laajemmin ottaa osaksi organisaatioiden rakennetta. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntien rakenteissa ei ole mahdollisuutta ottaa kuntalaisten osallisuutta huomioon riittävällä tavalla. Sitra on rahoittanut tänä vuonna eri puolella Suomea deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian kokeiluja, joissa pyritään kytkemään kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja valmistelutyöhön. Yksi toimintatapa on ollut esimerkiksi puntaroiva kansalaispaneeli, johon kutsutaan satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia.
Näkemys pyöreässä pöydässä oli, että osallisuuden edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. Erityisesti tietoisuutta osallisuuden vahvistamisen merkityksestä tulee lisätä. Tarvetta on myös laajemmalle arvokeskustelulle.
