Avainsana: demokratia

Seuraa Nuorten parlamentin tapahtumia 20.3.2026

Nuorten parlamentin toiminta huipentuu perjantaina 20.3.2026. Eduskuntaan kokoontuu noin 350 nuorta maan eri osista. Kyseessä lienee suurin demokratiakasvatukseen liittyvä tapahtuma Suomessa. Se aktivoi laajasti nuoria myös ennen istuntoa.

Koulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun

Viime syksynä kouluissa käytiin keskustelua siitä, mitkä asiat nuoria askarruttaa. Mistä asiasta se haluavat saada vastauksia poliittisilta päättäjiltä? Koululla toimintaa organisoitiin erilaisissa pienryhmissä, kerhoissa ja osana koulun oppilaskunnan luottamusoppilaiden toimintaa. Tavoitteena on ollut antaa laajalle joukolle nuoria mahdollisuus ideoida kysymysten aiheita ja tuoda siten oma äänensä kuuluviin poliittisille päättäjille. Osa ministereille osoitettavista kysymyksiä valittiin äänestämällä. Äänestys oli avoin kaikille.

Digiraadeissa keskusteltiin nuorten vaikuttamisesta

Lapsen oikeuksien viikolla 2025 Nuorten parlamentin toimintana järjestettiin digiraateja, joissa nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa ja millaisia kanavia olisi syytä kehittää. Raatien yhteenveto luovutetaan 20.3. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontulalle. Yhteenveto julkaistaan luovuttamisen jälkeen Opinkirjon sivuilla.

Etävaalipiiritilaisuudet tavoittivat lähes 2000 nuorta

Nuorten  parlamenttiin osallistuvilla nuorilla tarjoutui mahdollisuus keskustella oman vaalipiirinsä kansanedustajien kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tilaisuudet järjestettiin tammi-helmikuussa ja ne saivat hyvää palautetta. Palautteen mukaan valtaosan mielestä keskustelut liittyvät nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Nuoret kohtaavat kansanedustajia eri valiokunnissa

Kahdeksan eri eduskunnan valiokuntaa ovat valmistelleet ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän ohjelman nuorille. Keskusteluja käydään humanoidiroboteista  aina krääsätalouteen asiantuntija-alusten ja erilaisten kirjallisten materiaalien avulla. Suuressa valiokunnassa käsitellään EU:n Demokratiakilpeä ja asiantuntijana on akatemiatutkija Timo Miettinen. Tilaisuus striimataan. Striimi ja tallenne on katsottavissa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Nuoret kysyvät – ministerit vastaavat

Nuorten parlamentin täysistunto televisioidaan ja se on seurattavissa YLE 1 -kanavalla sekä Yle Areenassa. Istunnon tallenteen löytää YleAreenasta. Istuntoa voi katsoa vaikkapa osana oppituntia ja keskustella erityisesti ministereiden vastauksista.

Toimittajaoppilaat raportoivat päivästä

Päivään osallistuu reilusti yli 100 nuorta, jotka toimivat median edustajina päivässä. He pääsevät tekemään juttuja paikallisiin lehtiin, koulun omiin lehtiin, somekanaviin ja blogeihin.  Päivän raportoinnista huolehtivat myös Nuorten Ääni -toimitus sekä edustajat Opinkirjon nuorten aloiteryhmästä. Somefiidiä voi seurata  Opinkirjon Instagram-tililtä.

Valmistautumismateriaali avoimesti käytössäsi

Nuorten parlamenttiin liittyvä materiaali on avoimesti käytettävissä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun käsitellään valiokuntien toimintaa tai pohditaan kansanedustajien työtä. Myös eduskunnan tuottamat oppimateriaalit ovat käytössäsi.

Nuorten parlamentissa esitettävät kysymykset

Nuorten parlamentin istunnossa 20.3.2026 esitettävien suullisten kysymysten valintaan voi vaikuttaa osallistumalla äänestykseen. Noin puolet kysymyksistä valitaan äänestyksen perusteella.

Äänestä enintään 10 kysymystä, joiden haluaisit tulevan valituiksi Nuorten parlamentin istunnon 20.3.2026 päiväjärjestykseen. Äänestysaikaa on 16.1.-1.2.2026. Äänestyksen perusteella valitaan noin puolet päiväjärjestykseen tulevista kysymyksistä. Äänestys toteutetaan määräaikaan eli 9.1.2026 mennessä saapuneiden suullisten kysymysten kesken.

Osallistu äänestykseen

Äänestys on avoin kaikille.

Digiraateja Lapsen oikeuksien viikolla

Opinkirjo järjestää osana Nuorten parlamenttia digiraateja.

Nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa.

Raadeista kootaan yhteenveto, joka luovutetaan kansanedustajille Nuorten parlamentin istuntopäivänä 20.3.2026.

Raateihin osallistuu Nuorten parlamentissa mukana olevia kouluja eri puolilta Suomea.

Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus kuulua. Lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hänellä on oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.

Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä osallistumisen alusta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tavan saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Kunnollinen kansalainen vai rohkea kyseenalaistaja

Emmi Saastamoisen opinnäytetyö (2025) käsitteli yläkoulun opettajien demokratiakasvatusideologioita.

Opinnäytteessä hyödynnettiin valmista kyselyaineistoja ja viitekehyksenä toimivat demokratiakasvatuksen teorioista erityisesti demokratiakasvatusideologiaan liittyvät teoriat. Demokratiakasvatusideologialla tarkoitetaan uskomuksia siitä, millaisia kansalaisia koulun ja siellä toteutettavan demokratiakasvatuksen tulisi ”tuottaa”.

Aihe on kiinnostava erityisesti nyt, kun eduskunnan kanslian johdolla tehty demokratiakasvatusvisio 2025 on julkistettu Kansallisen demokratiapäivän yhteydessä. Visio jäsentyy kolmeen teemaan. Kasvatus perustuu luotettavaan tietoon, joka on demokratian kivijalka. Tiedon lisäksi kansalaisilla tulee olla tahtoa rakentaa toimivaa yhteiskuntaa ihmisoikeuksia kunnioittaen. Demokratian ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat myös toimintaa.

Kansainvälissä tutkimuksissa on havaittu, että demokratiakasvatuksella on mahdollista vaikuttaa nuorten suhtautumiseen politiikkaan. Opetuksessa avoin keskusteluilmapiiri lisää oppilaiden kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on havaittu myös erilaisten kouluaktiviteettien kuten harrastamisen  lisäävän myös kiinnostusta yhteiskunnallisiin teemoihin.  Demokratiakasvatuksen on havaittu vahvistavan niiden lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin teemoihin, joiden perheissä ei keskustella politiikasta. Tämä efekti on todennettu myös suomalaisessa tutkimuksessa.

Saastamoisen opinnäyte tarkasteli opettajien demokratiakasvatusta kolmen niin kutsutun demokratiakasvatusideologian avulla eli konservatiivisen, liberaalin ja kriittisen demokratiakasvatuksen kautta. Konservatiivisen ajattelumallin mukaan demokratiakasvatusta toteuttavat opettajat pyrkivät kasvattavan ”kunnon kansalaisia”, jotka toimivat kuten ennenkin on toimittu. Liberaalisti demokratiakasvatuksesta ajattelevat opettajat korostavat puolestaan jokaisen oikeutta tavoitella omanlaista elämää. Heille on tärkeää tukea yksilöiden aktiivista osallistumista, mutta osallistuminen tapahtuu annetuissa rakenteissa. Kriittisen demokratiakasvatuksen opettajat taas ovat niitä, jotka korostavat erityisesti oikeudenmukaisuutta ja sitä, että yhteiskuntaa täytyy muuttaa, jos se nähdään tarpeelliseksi.  Opinnäytetyössä havaittiin, että huolimatta opettajan ajattelumallista, he pitävät demokratiakasvatusta merkittävänä.

Keskustelu lasten ja  nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden edistämisestä on osoittanut, että suomalaiset nuorille tarkoitetut vaikuttamisrakenteet kuten nuorisovaltuustot ovat usein toisintoja aikuisten tavoista toimia. Olemassa olevia malleja on joskus kutsuttu politiikan teon ”korkeakouluiksi”, jotka valmentavat nuoria osallistumaan ennalta päätettyihin rakenteisiin. Toisaalta taitavat ohjaajat voivat hyödyntää näitä rakenteita ja innostaa nuoria vaikuttamaan juuri niihin asioihin, joihin nämä haluavat vaikuttaa. Varsinkin nuoren koulupolun aikana on lukemattomia mahdollisuuksia luottavan tiedon, tahdon ja toiminnan edistämiseen.

Emmi Saastamoinen teki Opinkirjossa korkeakouluharjoittelunsa keväällä 2025

Kuva StockSnap by Pixabay

Kirjallisuus

Saastamoinen, E. (2025) Yläkoulujen opettajien demokratiakasvatusideologia. Tampereen yliopisto, kanditutkielma.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä

Nuorten parlamentti on peruskoulun yläluokkalaisille tarkoitettua toimintaa. Joka toinen vuosi järjestetään eduskuntatalossa Nuorten parlamentin täysistunto.

Istuntopäivä 20.3.2026 on ainutlaatuinen tapahtuma, joka on lisännyt kiinnostusta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. 

Nuorten parlamentti tukee koulujen demokratiakasvatusta nuoria innostavalla ja toiminnallisella  tavalla. Kouluille julkaistaan valmistautumismateriaalia.  Kouluilla on mahdollisuus osallistua Lapsen oikeuksien viikolla marraskuun lopulla Digiraatiin.

Osana Nuorten parlamentin toimintaa järjestetään etänä toteutettavia kansanedustaja kohtaamisia vaalipiireittäin tammikuussa 2026.

Eduskuntaan saapuvien oppilaiden matkakustannuksia korvataan osin.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä. Mukaan mahtuu enintään 150, ja etusijalla ovat ensikertaa toimintaan osallistuvat koulut.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.10.2025.

Ilmoittautumislomake

Lue lisää 

Lisätietoa

tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

mikko.tujula[at]eduskunta.fi

Kuva: Liisa Seppo, eduskunta

Osallisuuden vahvistajat -verkostotapaaminen 15.9.2025

Alustajiksi olemme saaneet Nuorisotutkimusverkoston vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken ja projektipäällikkö Ville Eerikäisen XAMKista.

Tomi Kiilakoski esiintyy otsikolla Tulevaisuususko rakoilee. Miten sitä voi ymmärtää ja mitä sille voisi tehdä?

Ville Eerikäinen esittelee ajatuksiaan ja kokemuksiaan tulevaisuustyöstä nuorten kanssa.

Merkitse ajankohta 15.9. 2025 klo 14.00 – 15.30 jo kalenteriisi.

Ota kokouslinkki talteen

https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_ZjUxYjMyNGMtYzNlZS00ZTQ4LWEyMzUtNmFkNmEwMTRkZTA0%40thread.v2/0?context=%7B%22Tid%22%3A%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2C%22Oid%22%3A%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7D

Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa ylläpitävät Opinkirjo ja Nuorten Suomi.

Osallisuuden vahvistajat -verkostotapaaminen 15.5.2025

Tule kuuntelemaan ja oppimaan Erasmus+-hankkeista. Meillä on mukana tapaamisessa kaksi hanke-esittelyä, joiden aiheina on ollut nuorten osallisuuden tukeminen.

Osallisuuden vahvistajat -verkoston verkkotilaisuudessa torstaina 15.5.2025 klo 14–15 selviää, miten Erasmus+ tukee nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Nuorten osallistumishankkeet tukevat nuorten omannäköistä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistumishankkeissa kannustetaan etsimään ja kokeilemaan uudenlaisia tapoja lisätä osallistumista, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. Rahoituksen hankkeet saavat Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta, ja ne voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Suomessa rahoituksen myöntää Opetushallitus.

Kylä- ja nuorisoaktivaattori Tiina Västilä Päijänne-Leader ry:stä kertoo tilaisuudessa vuonna 2024 toteutetusta nuorten osallistumishankkeesta Meidän kylä. Yli 300 osallistujaa mukaan innostanut hanke lisäsi nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa oman kylänsä toimintaan sekä rakensi yhteisymmärrystä nuorten ja yhdistyspäättäjien välillä.

Vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty Juupajoen kunnasta puolestaan jakaa METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan -hankkeen onnistumisia. Nuorten osallistumishankkeessa tuetaan pienten maaseutumaisten kuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja kasvamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi.

Seuraava hakuaika nuorten osallistumishankkeiden rahoitukselle päättyy 1.10.2025. Tule inspiroitumaan onnistumisista ja kuulemaan hankehausta!

Erasmus+ osallistumishankkeiden esittelyn jälkeen varataan noin 30 minuuttia ajankohtaisille infoille, keskustelulle ja verkostoitumiselle!

Linkki: https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg2MGZmNjgtZDZiNy00Y2MxLWI1YTYtMmYyNzNiMjIxZDAw%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d 

Klikkaa itsesi mukaan kokoukseen. Kokous avautuu noin klo 13.45.

https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg2MGZmNjgtZDZiNy00Y2MxLWI1YTYtMmYyNzNiMjIxZDAw%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d

Kuka saa osallistua? Osallisuuden jakautuminen ja demokratiavaje

Mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, ja kenellä on todellisia mahdollisuuksia osallistua?

Vaikka osallisuudesta puhutaan paljon, sen käytännön toteutus ei jakaudu tasaisesti. Tässä kirjoituksessa tarkastelen osallisuuden kokemuksia, yhteiskunnallista aktiivisuutta ja sitä, miten osallisuus voi toimia välineenä demokraattisessa muutoksessa. Osallisuus kuvataan usein kokemuksena siitä, että yksilö on osa yhteisöä. Yhteisössä yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Osallisuutta kannattaa kuitenkin tarkastella moniulotteisena ja -kerroksisena ilmiönä. Lasten ja nuorten osallisuutta voi jäsentää kahden ulottuvuuden kautta: kuulumisen ja vaikuttamisen.

Nuorten suosituimmat vaikuttamisen tavat ovat äänestäminen ja vaikuttaminen ostopäätösten kautta. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia seurataan säännöllisesti kouluterveyskyselyissä. Alakoululaiset kokevat, että heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua heitä lähellä olevien asioiden suunnitteluun, mutta yläkoululaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksista on heikompi.

Osallisuuden kokemusta on pyritty jäsentämään myös Terveys- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman viitekehyksen avulla.

Viitekehyksen mukaiset osallisuuden kokemuksen ulottuvuudet ovat 

  • merkityksellisyys ja tarpeellisuus
  • mahdollisuus saada palautetta ja luottamusta
  • kuuluminen yhteisöön
  • avun saaminen
  • vaikuttaminen omaan elämään
  • tunne tarkoituksesta

Osallisuus ei jakaudu tasaisesti

Osallisuuden kehät -mallin mukaan osallisuuden toteutuminen perustuu kolmeen tekijään:

  1. sosiaaliset suhteet
  2. elinympäristön tarjoama turva
  3. mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että osallisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus eivät jakaudu tasaisesti väestön kesken. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista on pyritty tukemaan hankkeilla, mutta edelleen on pohdittava sitä, kuinka voisimme kehittää tukitoimia niin, että ne tavoittavat hyvin ne , jotka hyötyisivät niistä eniten?

Yhteiskunnallinen aktiivisuus näyttää kasautuvan yksilöille, joilla on käytössään siihen liittyviä resursseja. Lasten osalta tätä on tarkasteltu muun muassa sosiaalisen pääoman ja mukaan kutsumisen näkökulmasta. Nuorten aikuisten kohdalla huomio on ollut esimerkiksi vähemmistöaseman kokemuksessa tai siinä, miten he toteuttavat kansalaisuuttaan perinteisestä poikkeavilla tavoilla.

Osallisuus yhteiskunnallisen muutoksen välineenä

Osallisuus voi toimia keinona ratkaista demokratiavajetta. Demokratiaa vahvistavat innovaatiot pyrkivät lähentämään kansalaisia ja päättäjiä sekä varmistamaan moniäänisyyden toteutumisen yhteiskunnassa. Tässä mielessä osallisuus on muutakin kuin kokemus.  Se on aktiivista osallistumista ja vaikuttamista.

Kansalaishalukkuuden (civic voluntarism) käsite kuvaa sitä, miten erot poliittisessa osallistumisessa johtuvat erityisesti yksilöiden erilaista resursseista. Resurssit kuten aika, raha, tieto ja yhteydet määrittelevät mahdollisuuksia osallistua.

Kasvatuksen, nuorisotyön ja opetuksen kentällä on tarkasteltu niin kutsuttua toimintavalmiusajattelua. Se pyrkii kuvaamaan toimijan ja rakenteiden välistä suhdetta: yksilön mahdollisuudet valita ja toteuttaa toimintaansa määräytyvät sosiaalisten olosuhteiden mukaan.

Osallisuus ei ole pelkkä tunne kuulumisesta vaan se on konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Kun ymmärrämme osallisuuden taustalla olevia tekijöitä ja resursseja, voimme rakentaa yhteisöjä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua.

Kuva: Shlomaster Pixabay

Käytetty kirjallisuus

Alanko, Anu (2013) Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana – tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto.

Bäcklund, Pia ja Kallio, Kirsi Pauliina (2012) Poliittinen toimijuus julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa osallistumisretoriikassa. Alue ja Ympäristö 41(1), 40-53.

Honkatukia, Päivi ja Happonen, Konsta (2025) Vaikuttamista marginaaleista? Vähemmistöasema nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen määrittäjänä. Teoksessa Happonen, Konsta ja Kiilakoski, Tomi (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024.  Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 251. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) nro 189. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, (painettu), nro 78. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (verkkojulkaisu), nro 78, 175-198.

Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leemann, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla ja  Keto-Tokoi, Anna (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kallio, Kirsi Pauliina (2018) Elettyä kansalaisuutta jäljittämässä: kansalaisuuden ulottuvuuden nuorisobarometrissa. Teoksessa Pekkarinen, Elina ja Myllyniemi, Sami (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 216. Kenttä Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 140, Kenttä. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja (painettu), nro 60. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN (verkkojulkaisu), nro 60, 167-182.

Kiilakoski, Tomi (2021) Osallisuuden doksat: kriittinen luenta. Teoksessa Paakkunainen, Kari ja Mykkänen, Juri (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 229, 31–63.

Kiilakoski, Tomi ja Gretschel, Anu (2012) Muistiinpanoja Demokratiaoppitunnista Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla?  Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 5. <www-lähde https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/download/396/326/907-1?inline=1 viitattu 24.3.2025>

Salminen, Jarkko; Lehtonen, Pauliina; Rikala, Sanna; Kuusisto, Anna-Kaisa; Luoma-Halkola, Henna; Puumala, Eeva; Sointu, Liina; Wallin, Antti ja Häikiö, Liisa (2021) Osallisuuden kehät: Näkökulmia hyvinvoinnin muotoutumiseen. Focus Localis 49(3), 80-98. <www-lähde htts://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929 viitattu 24.3.2025>

Tani, Sirpa; Kiilakoski, Tomi ja Honkatukia, Päivi (2019) Toimintavalmiusajattelu nuorisotyön, kasvatuksen ja opetuksen kentillä: kokonaisvaltainen näkökulma nuorten hyvinvoinnin edistämiseen? Kasvatus ja aika 13(3), 4–25.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Kouluterveyskyselyn tulokset 2017-2023. Perusopetus 4. ja 5. lk. oppilaat https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/lapset/fact_ktk2_lapset?row=measure-878980&row=952647L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#).

Terveyden ja hyvinvointilaitos (2023). Kouluterveyskyselyn aikasarjat perusopetus 8. ja 9. lk, lukio, aol, 2006-2023. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ktk2_nuoret?row=952513L&row=952810L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479.&column=ka-987089&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#

Värttö, Mikko; Kantola, Anu; Setälä, Maija; Peltonen, Lasse; Björk, Anna; Faehnle, Maija; Vogt, Henri; Taskinen, Mari;  ja Korhonen-Kurki, Kaisa; (2021) Suomalaisen demokratian kipukohdat– ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Politiikkasuositus 9/2021. <www-lähde https://bibu.fi/wp/wp-content/uploads/2022/01/21_09_suomalaisen_demokratian_kipukohdat_ja_ratkaisumahdollisuudet.pdf

<viitattu 24.3.2025>

Blogin näkökulmia on testattu ChatGPT4:ssa.

Julkaistu 2.5.2025

https://opinkirjo.fi/2025/05/02/kuka-saa-osallistua-osallisuuden-jakautuminen-ja-demokratiavaje

Nuoret kaipaavat aitoa osallisuutta

Vaikuttaminen on enemmän arjen tekoja, mielipiteiden ilmaisua ja yhteisön kehittämistä kuin vaaleja ja poliittisia puolueita. Kuitenkin moni nuori kokee vaikuttamisen kaukaisena ja vaikeana.

Usein vaikuttaminen mielletään liian isoksi ja viralliseksi asiaksi. Emme näe, että pienet teot ja osallistuminen oman oppilaitoksen päätöksiin ovat myös vaikuttamista. Kynnys osallistua nousee, jos vaikuttaminen tuntuu vaikeaselkoiselta tai etäiseltä.

Mitä jos sanon jotain väärin?

Keskustelin mikkeliläisen Emmi Ollikaisen kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Hän opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Emmin kokemuksen mukaan nuoret eivät vaikene, koska heitä ei kiinnosta, vaan koska he pelkäävät leimautuvansa.

“Mitä jos sanon jotain väärin?” “Entä jos kukaan ei kuuntele?”

Moni myös kokee, ettei hänen äänensä kuulu tai aikuisia ei oikeastaan kiinnosta, mitä ajattelen. Tämä heikentää kokemusta osallisuudesta ja vähentää halua osallistua.

Aktiivisuutta vahvistava kierre

Emmi kertoi osallistuneensa oppilaitosnuorisotyöntekijän valintaan, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä ja vaikuttaa valintaan. ”Meidän mielipidettämme kuunneltiin”, hän kuvaa kokemustaan. Vaikka lopullisen valintapäätöksen teki esihenkilö, niin jo se, että pystyi olemaan mukana haastattelusta ja olemaan tasavertainen haastattelija tilanteessa, vahvisti tunnetta siitä, että hän pystyi vaikuttamaan oikeasti.

Hyvät kokemukset motivoivat osallistumaan taas uudestaan. Tällaiset myönteiset kokemukset vaikuttamisesta lisäävät itseluottamusta ja uskoa siihen, että oma osallisuus voi todella johtaa muutokseen. Näin voi syntyä aktiivisuutta vahvistava kierre.

Aikuiset ovat osallisuuden mahdollistajia

Rasistiset kommentit ja vitsit ovat oppilaitoksissa valitettavan yleisiä, mikä vaikeuttaa avointa keskustelua ja vaikuttamista. Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan on harmillisen tavallista, kertoo Emmi. Ilkeä puhe satuttaa ja jättää toiset syrjään ja ulkopuolisiksi. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat kokea, että vaikuttaminen ei ole heitä varten, eikä heidän mielipiteillään olekaan väliä. Tällaiset kokemukset ovat raskaita sekä yksilöille että haastavat koko yhteiskuntaa.

Aikuisten tehtävä on taata turvallinen ja yhdenvertainen tila osallistua ja vaikuttaa. Turvallinen ilmapiiri on edellytys sille, että nuoret kokevat voivansa osallistua.

Osallisuus ei voi toteutua turvattomassa tilassa.

Keskustelun aikana Emmi muistuttaa, että nuoret eivät aina uskalla tai edes pysty itse raivaamaan itselleen tilaa yhteiskunnassa. Siksi aikuisten rooli on ratkaiseva, koska aikuiset voivat madaltaa kynnystä osallistua.  Päättäjät voivat kuunnella nuoria ja heillä on kaikki avaimet käsissään vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Yhteispeliä monessa paikassa

Vaikuttaminen ei ole yksilösuoritus, vaan yhteispeliä. Emmi korostaa, että vaikuttaa voi monessa paikassa. Koulut ja oppilaitokset ovat kaikille nuorille ja siellä pitäisi olla useita tilaisuuksia vaikuttaa. Vapaa-ajallakin on monia paikkoja osallistumiseen.

Vaikuttamisessa on kyse yhteisestä hyvästä, ei vain omasta edusta.

Jokainen mielipide on tärkeä, mutta ne tarvitsevat tilaa tullakseen kuulluiksi.

Teksti: Tiina Karhuvirta

Lue lisää nuorten osallisuuden tukemisesta

Tutustu Amidemo- amisten ääni on tärkeää -tapahtumaan

Osallisuuden vahvistajat -verkosto

Verkoston seuraava tapaaminen on maanantaina 10.3.2025kello 14.00 – 15.30 . Teemana on tekoäly ja demokratiakasvatus lapsen oikeuksien viitekehyksessä.

Merkitse aika kalenteriisi ja ota seurantaasi Osallisuuden vahvistajat -facebook-ryhmä. Teamslinkki kokoukseen on https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_ZWRmNjUzYmItZjBmNC00YTQ0LTllOTItZDA5ODdhZDQzOTJm%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d

Voit kirjottaa tahosi kuulumisia, uusia materiaaleja ja tapahtumia padletiin. Padletin löydät https://padlet.com/tiina_karhuvirta/osallisuuden-vahvistajat-10-3-2025-6bmo2icpbtbmtzap

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa koordinoivat Nuorten Suomi ja Opinkirjo.

#OsallisuudenVahvistajat #Tekoäly #demokratia