Nuoret yhteiskunnallisina osallistujina ammatillisissa oppilaitoksissa

Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun nousee esiin yhä useammin – ja hyvästä syystä. Usein huomio kiinnittyy lukioihin ja korkeakouluihin, mutta ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat vähintään yhtä tärkeitä vaikuttajia. Myös heillä on näkemystä, kokemusta ja halua muuttaa ympäristöään paremmaksi. Keskustelimme SAKKI ry:n nykyisen puheenjohtajan Patrik Tannerin kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta ja hänen polustaan opiskelijajärjestön puheenjohtajaksi.

Vaikuttamisen kipinä syttyy

Vaikka Patrik oli amiksessa aktiivinen toimija opiskelijakunnassa, ja tänä päivänä opiskelijajärjestössä ja koulutuspolitiikassa, hänen vaikuttajapolkunsa ei saanut alkuaan peruskoulusta. Silloin osallistuminen ei tuntunut omalta, eikä hän kokenut tulleensa aidosti kohdatuksi tai kuulluksi.

 ”En kokenut saavani kipinää osallistua, eikä minulla silloin ollut tunnetta siitä, että ääntäni todella kuultaisiin.”

Juuri tämä kokemus synnytti tarpeen vaikuttaa. Hän halusi olla mukana rakentamassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Ammatillisessa koulussa hän kohtasi aikuisia ja  muita nuoria, jotka näkivät hänen potentiaalinsa ja kannustivat ottamaan ensimmäiset askeleet vaikuttamisen polulla.

Opiskelijakunnalla on voimaa vaikuttaa opiskelijan arkeen

Patrikin matka opiskelijakunnan hallituksessa alkoi vuonna 2017. Hän nousi nopeasti puheenjohtajaksi ja sai tilaisuuksia esiintyä sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin. Kokemus ei ollut vain opettavainen, vaan myös aidosti vaikuttava.

Opiskelijakunta sai konkreettisia parannuksia opiskelijoiden arkeen. Esimerkiksi oppitunnit alkavat myöhemmin opiskelijoiden toiveesta. Lisäksi opiskelijoiden näkemykset otettiin huomioon esimerkiksi uuden toimipisteen tilasuunnittelussa: valoisat ja avarat aulatilat päätyivät suunnitelmiin opiskelijoiden vaikuttamisen ansiosta. ”Meidät oikeasti kuultiin. Se loi uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa”, Patrik kertoo.

Yhteishenki ja toimijuus

Opiskelijakunnan hallitus ei ollut vain päätöksentekoa ja kokouksia. Se oli myös innostava ja mukava yhteisö. Patrik kuvaa hallitusporukkaa tiiviiksi ja kannustavaksi, ja sen myötä syntyi hyvä ilmapiiri koko oppilaitoksen toimipisteisiin.

Tällainen yhteishenki vahvistaa osallisuutta ja antaa nuorille kokemuksia, jotka kantavat myös tulevaisuudessa. Kun nuori kokee, että hänen panoksellaan on merkitystä, se lisää rohkeutta ja toimijuutta laajemminkin yhteiskunnassa.

”Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta olemme oppineet myös neuvottelemaan ja priorisoimaan”, Patrik toteaa.

Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Joissain asioissa, kuten juhlien tai tapahtumien järjestämisessä, vastaan tulee käytännön esteitä: tiloja ei ole aina saatavilla, ja resurssit voivat olla rajalliset.

Opiskelijat vaikuttavat myös koulutuspolitiikkaan

Osallistuminen ja aktiivinen toiminta ei rajoitu pelkästään omaan oppilaitokseen. Patrik on mukana valtakunnallisessa opiskelijoiden etujärjestössä. Järjestä kokoaa opiskelijoiden näkemyksiä ja vievät  ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden näkemyksiä valtakunnan päättäjille. Opiskelijat tapaavat eri puolueiden kansanedustajia ja pyrkivät vaikuttamaan puolueiden linjauksiin vaikkapa vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.

Tämä työ vaatii ajankohtaisuutta ja nopeutta sillä esimerkiksi lausuntoajat ovat toisinaan niin lyhyitä, että niihin vastaaminen on haaste. Silti onnistumisia on nähty, kun opiskelijoiden näkemyksiä on otettu mukaan puolueiden vaikuttamistyöhön.

”On ollut hienoa nähdä, että meidän ajatuksiamme todella kuunnellaan. Se on vaikuttamista parhaimmillaan, ” Patrik kertoo.

Edunvalvonta arjessa

Vaikuttamistyö näkyy myös arjessa. Patrikin mukaan opiskelijajärjestö auttaa konkreettisesti esimerkiksi haasteissa joita ilmenee opintojen aikana ja neuvoo opiskelijoita esimerkiksi Kelan kanssa asioimisessa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa monet nuoret joutuvat muuttamaan omilleen ja kohtaavat taloudellisia haasteita. Opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa edellyttää usein, että nuori muuttaa pois kotoaan. Tämäkin on lisännyt painetta opiskelijoiden velkaantumiseen jo toisen asteen opintojen  aikana. “Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan amisten velkaantumisen ehkäisyyn”, Patrik lisää.

Vaikuttaminen kasvattaa ja muuttaa maailmaa

Vaikuttaminen ei ole vain päätöksiä ja lobbausta. Se on ennen kaikkea kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Myös ammatillisten opiskelijoiden äänen kuuluminen oppilaitoksissa, kunnissa ja valtakunnallisessa politiikassa on tärkeää. Amislaisillakin on asiaa, mielipiteitä ja näkökantoja, kunhan vain aikuiset kuuntelevat ja kuulevat kaikkia nuoria.

Teksti: Tiina Karhuvirta

Kuva: Bob Dmyt Pixabaystä

Tutustu Amidemo- amisten ääni on tärkeää -tapahtumaan

Lue lisää nuorten osallisuuden tukemisesta

Nuoret kaipaavat aitoa osallisuutta

Vaikuttaminen on enemmän arjen tekoja, mielipiteiden ilmaisua ja yhteisön kehittämistä kuin vaaleja ja poliittisia puolueita. Kuitenkin moni nuori kokee vaikuttamisen kaukaisena ja vaikeana.

Usein vaikuttaminen mielletään liian isoksi ja viralliseksi asiaksi. Emme näe, että pienet teot ja osallistuminen oman oppilaitoksen päätöksiin ovat myös vaikuttamista. Kynnys osallistua nousee, jos vaikuttaminen tuntuu vaikeaselkoiselta tai etäiseltä.

Mitä jos sanon jotain väärin?

Keskustelin mikkeliläisen Emmi Ollikaisen kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Hän opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Emmin kokemuksen mukaan nuoret eivät vaikene, koska heitä ei kiinnosta, vaan koska he pelkäävät leimautuvansa.

“Mitä jos sanon jotain väärin?” “Entä jos kukaan ei kuuntele?”

Moni myös kokee, ettei hänen äänensä kuulu tai aikuisia ei oikeastaan kiinnosta, mitä ajattelen. Tämä heikentää kokemusta osallisuudesta ja vähentää halua osallistua.

Aktiivisuutta vahvistava kierre

Emmi kertoi osallistuneensa oppilaitosnuorisotyöntekijän valintaan, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä ja vaikuttaa valintaan. ”Meidän mielipidettämme kuunneltiin”, hän kuvaa kokemustaan. Vaikka lopullisen valintapäätöksen teki esihenkilö, niin jo se, että pystyi olemaan mukana haastattelusta ja olemaan tasavertainen haastattelija tilanteessa, vahvisti tunnetta siitä, että hän pystyi vaikuttamaan oikeasti.

Hyvät kokemukset motivoivat osallistumaan taas uudestaan. Tällaiset myönteiset kokemukset vaikuttamisesta lisäävät itseluottamusta ja uskoa siihen, että oma osallisuus voi todella johtaa muutokseen. Näin voi syntyä aktiivisuutta vahvistava kierre.

Aikuiset ovat osallisuuden mahdollistajia

Rasistiset kommentit ja vitsit ovat oppilaitoksissa valitettavan yleisiä, mikä vaikeuttaa avointa keskustelua ja vaikuttamista. Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan on harmillisen tavallista, kertoo Emmi. Ilkeä puhe satuttaa ja jättää toiset syrjään ja ulkopuolisiksi. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat kokea, että vaikuttaminen ei ole heitä varten, eikä heidän mielipiteillään olekaan väliä. Tällaiset kokemukset ovat raskaita sekä yksilöille että haastavat koko yhteiskuntaa.

Aikuisten tehtävä on taata turvallinen ja yhdenvertainen tila osallistua ja vaikuttaa. Turvallinen ilmapiiri on edellytys sille, että nuoret kokevat voivansa osallistua.

Osallisuus ei voi toteutua turvattomassa tilassa.

Keskustelun aikana Emmi muistuttaa, että nuoret eivät aina uskalla tai edes pysty itse raivaamaan itselleen tilaa yhteiskunnassa. Siksi aikuisten rooli on ratkaiseva, koska aikuiset voivat madaltaa kynnystä osallistua.  Päättäjät voivat kuunnella nuoria ja heillä on kaikki avaimet käsissään vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Yhteispeliä monessa paikassa

Vaikuttaminen ei ole yksilösuoritus, vaan yhteispeliä. Emmi korostaa, että vaikuttaa voi monessa paikassa. Koulut ja oppilaitokset ovat kaikille nuorille ja siellä pitäisi olla useita tilaisuuksia vaikuttaa. Vapaa-ajallakin on monia paikkoja osallistumiseen.

Vaikuttamisessa on kyse yhteisestä hyvästä, ei vain omasta edusta.

Jokainen mielipide on tärkeä, mutta ne tarvitsevat tilaa tullakseen kuulluiksi.

Teksti: Tiina Karhuvirta

Lue lisää nuorten osallisuuden tukemisesta

Tutustu Amidemo- amisten ääni on tärkeää -tapahtumaan

Osallisuuden vahvistajat -verkosto

Verkoston seuraava tapaaminen on maanantaina 10.3.2025kello 14.00 – 15.30 . Teemana on tekoäly ja demokratiakasvatus lapsen oikeuksien viitekehyksessä.

Merkitse aika kalenteriisi ja ota seurantaasi Osallisuuden vahvistajat -facebook-ryhmä. Teamslinkki kokoukseen on https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_ZWRmNjUzYmItZjBmNC00YTQ0LTllOTItZDA5ODdhZDQzOTJm%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d

Voit kirjottaa tahosi kuulumisia, uusia materiaaleja ja tapahtumia padletiin. Padletin löydät https://padlet.com/tiina_karhuvirta/osallisuuden-vahvistajat-10-3-2025-6bmo2icpbtbmtzap

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa koordinoivat Nuorten Suomi ja Opinkirjo.

#OsallisuudenVahvistajat #Tekoäly #demokratia

Unohtumaton päivä eduskunnassa

Monet nuoret ovat jo kenties lapsena pohtineet, minkälaisia asioita Eduskuntatalossa tapahtuu. Myös rakennuksen mahtipontisuus on ehkä valokuvien perusteella herättänyt nuorten mielenkiinnon. Mitä salaisuuksia piilee Eduskuntatalon seinien sisällä? Minulla oli mahdollisuus päästä ottamaan asiasta selvää Nuorten parlamentin merkeissä 12.4.2024.

Tuona huhtikuisena aamuna tiesin heti, mikä päivä on tulossa. Matkustin yhdessä luokkakaverini ja yhteiskuntaopin opettajamme kanssa junalla Helsinkiin. Ilmassa oli selkeää jännityksen tunnetta. Koko matkan mietimme, miltä eduskunnan rakennus näyttää ja miten päivä tulee menemään. Saavuttuamme Helsinkiin, kävelimme pienen matkan Eduskuntatalolle. Ainutlaatuinen päivä lähti tästä käyntiin.

Eduskuntatalossa pääsin seuraamaan Nuorten parlamentin täysistuntoa, jossa olin itse lehtereillä muiden toimittajaoppilaiden kanssa. Tunnelma salissa oli odottava ja jokaista liikettä seurattiin tarkasti. Täysistunto oli erittäin mielenkiintoinen, sillä näin, miten kansanedustajat tekivät oikeita päätöksiä esimerkiksi Suomen lakeja koskien. Parasta päivässä oli kuitenkin kansanedustajien ja muiden valtion ylimpien virkamiesten tapaaminen. Pääsin ottamaan yhteiskuvat pääministeri Petteri Orvon ja Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon kanssa. Vaihdoin myös muutaman sanan heidän kanssaan. Mukavan tuntuisia poliitikkoja kumpikin. 

Nuorten parlamentti on mielenkiintoinen kokemus nuorille, jotka ovat kiinnostuneet politiikasta ja siitä, miten asioita hoidetaan Suomen eduskunnassa. Kokonaisuutena tapahtuma oli erittäin hyvin suunniteltu sekä sujuvuuden että järjestelyiden kannalta. Päivä oli pitkä, mutta nautin joka hetkestä. Eduskuntatalon miljöö ja näkemäni tunnetut poliitikot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tätä päivää en tule unohtamaan koskaan. 

 

Uusi opas nuorten digitaalisen osallisuuden edistämiseen 

Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -opas valottaa, mitä nuorten digitaalinen osallisuus on ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Oppaassa esitellään digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia osallisuusprosesseihin ja käydään digitaalisten alustojen käyttöönottoa läpi vaihe vaiheelta. Se on suunnattu erityisesti kaikille nuorten parissa toimiville, joiden tavoitteena on osallistaa nuoria yhdenvertaisesti digitaalisia alustoja tai menetelmiä hyödyntäen. 

Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -oppaassa kerrotaan, mitä digitaalinen osallisuus edellyttää nuorilta ja miten voisimme tukea heitä osallistumaan digitaalisesti. Se opastaa erilaisten alustojen ja menetelmien käyttöönottoon osana osallisuusprosessia: mitä vaiheita se sisältää ja mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon. 

Opas on tuotettu vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen kehittää toiminnassaan nuorten osallisuustoimintaa digitaalisissa ympäristöissä. Se on suunnattu kaikille, jotka haluavat edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, ja jotka tukevat nuoria toimimaan heidän omissa yhteisöissään ja ilmaisemaan mielipiteitään. Digitaalisuus avaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ajasta ja paikasta riippumatta. 

Oppaasta löytyy lisäksi esimerkkilista digitaalisen vaikuttamisen alustoista, menetelmistä ja toimintatavoista, joita voidaan käyttää erilaisissa digitaalisen osallisuuden ja vaikuttamisen prosesseissa. Mukana on myös käytännön esimerkkejä kolmelta nuorten kanssa toimivalta organisaatiolta heidän toteuttamastaan digitaalisesta osallisuustoiminnasta. 

Koordinaatti on tuottanut oppaan osana Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintaa. 

Aitoa lasten kuulemista: lasten vaalit Siilinjärvellä 

Äänestyslipun nurkat menevät ruttuun, kun pienet kädet puristavat jännittyneenä lippua. Mahanpohjaa kutkuttaa äänestyskoppiin meneminen ihan ilman aikuista. Kopissa tutkitaan vaihtoehdot vielä tarkasti, vaikka oma suosikkiehdokas onkin valittu ja päätetty jo kotona. Ruksi piirtyy äänestyslippuun, ja lappu taittuu kiinni. Äänestyslippua virkailijalle ojentaessa vähän taas jännittää, mutta kun lippu on leimattu ja sen saanut tiputtaa vaaliuurnaan, leviää kasvoille iso hymy – minunkin ääneni on kuultu. Minun ääneni on tärkeä! 

Lasten unelmien toritapahtuma

Siilinjärvellä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivänä oli äänestyspaikoilla kova kuhina, kun lapset pääsivät äänestämään lasten unelmien toritapahtumaa. Kaikki sai alkunsa, kun Siilinjärvellä haluttiin luoda oikeasti lasten valitsema ja suunnittelema oma toritapahtuma. Aikuiset eivät suunnitelleet äänestettäviä vaihtoehtoja, vaan Siilinjärvellä järjestettiin alakoululaisten piirustuskampanja, jossa pyydettiin lapsia piirtämään oma unelmien toritapahtuma. Sadasta lasten piirustuksesta tulleiden ehdotusten pohjalta koottiin kolme äänestettävää vaihtoehtoa: lapset tahtoo eläimiä, lapset tahtoo esiintyjiä ja lapset tahtoo hyppiä ja pomppia. 

Yli 700 lasta kävi äänestämässä vaalipäivänä. Osa lapsista oli vanhempiensa mukana presidentinvaaliäänestyksessä, osa tuli ihan itse äänestämään juuri lasten vaaleissa. Lapset äänestivät kaikilla Siilinjärven äänestyspaikoilla omassa äänestystilassaan. Lasten vaalien toteuttaminen oli mahdollista Siilinjärven kunnan ja Lapset on tärkeitä -hankkeen välisenä yhteistyönä. Mukana oli myös 20 vapaaehtoista vaalitoimitsijaa, jotka varmistivat vaalien sujuvan kulun ja kohtasivat lapset aidosti ja opastivat äänestyksen kulkua. 

Voittanut tapahtuma, ”Lapset tahtoo hyppiä ja pomppia”, järjestetään Siilinjärven torilla 8. kesäkuuta. Lapset ovat tietysti suunnittelemassa tapahtumaa myös käytännön tasolla. Lasten raati on jo kokoontunut useamman kerran, ja siellä on päästy käsittelemään niin budjettia, sponsoreita, laitteiden sijoittelua, oheistoimintaa kuin turvallisuuttakin. Lapset ovat siis aidosti päättämässä asioista aivan alusta ihan loppuun saakka: tapahtuman juontajinakin toimivat tietysti lapset! 

Lapset haluavat vaikuttaa

Merkityksellistä ja ainutlaatuista tässä lasten äänestyksessä oli se, että lasten äänestämä asia johtaa toteutukseen asti, lapsille tärkeään asiaan. 

Lasten osallistuminen Siilinjärven Lasten vaaleissa osoittaa, että lapsilla on valtava halu ja kyky vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ääntä on kuultava ja otettava huomioon päätöksenteossa, koska lapset ovat tärkeitä. 

Jos haluat järjestää omat lasten vaalit, osoitteesta lassoreppu.fi löydät ohjeet vaalien järjestämiseen. Sieltä löydät myös muita lapsen osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä lasten kanssa toimimiseen! 

Nuorten parlamentti kokoontuu Eduskuntatalossa perjantaina 12.4.

Nuoria  ja päättäjiä yhteen kokoava Nuorten parlamentti järjestetään 12. huhtikuuta. Tapahtuma pidetään paikan päällä Eduskuntatalossa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018.  Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu lähes 350 nuorta eri puolilta Suomea, joista 199 toimii oppilasedustajana ja noin 150 toimittajaoppilaana. Kansanedustajia on kutsuttu mukaan tapahtumaan.

Istuntopäivään osallistuu kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Valmistautumista varten julkaistiin materiaalia.

Tämänvuotiseen Nuorten parlamentin istuntoon haki määräaikaan mennessä peräti 222 koulua. Mukaan voitiin kuitenkin ottaa vain 150 koulua.

Nuorten parlamentin istunto televisioidaan

Nuorten parlamentin istuntoa voi seurata YLEn TV1-kanavalla ja YLE Areenassa istuntopäivänä 12.4. klo 12-13. Istunto tulkataan viittomakielelle. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Istuntoa voi seurata myös eduskunnan verkkopalvelun kautta.

Nuorten ääni -toimitus on tiiviisti mukana istuntopäivän ohjelmassa. Se raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista  osoitteessa http://nuortenparlamentti.blogspot.com . Nuorten  ääni -toimituksen lisäksi myös Nuorten parlamenttiin osallistuvat toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin.

Tavoitteena tukea nuorten osallisuutta

Nuorten parlamentteja on järjestetty vuodesta 1998. Istunnot pidetään joka toinen vuosi. Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 istunto peruttiin. Istunto järjestettiin etäyhteyksin vuonna 2022.

Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta ja edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan. Lisäksi Nuorten parlamentin tavoitteena on kuulla nuoria paremmin ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhoissa, oppilaskunnissa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.

Nuorten parlamentin toimintaa suunnittelee ja toteuttaa eduskunta yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.

Lue lisää Nuorten parlamentista

Lisätietoa Nuorten ääni -toimituksesta  https://nuorten.hel.fi/tekemista-ja-paikkoja/harrastuksia/media/nuorten-aani-toimitus/

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo, p. 050 515 0017 tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi

Demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula, Eduskunta, p. 09 432 2196 mikko.tujula@eduskunta.fi

Nuorten parlamentin televisioitava istunto tulkataan viittomakielelle

Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.

Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.

Tämän vuoden  Nuorten parlamentissa  on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.

Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista  linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/

Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com

Nuorten parlamentti on eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistä toimintaa, jota on toteutettu vuodesta 1998 alkaen. Nuorten parlamentin sivut ovat osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sivut/default.aspx

Lisätietoa 

Tiina Karhuvirta puh. 050 515 0017

Kutsu: Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? Koulutus kirjastoille 21.11. klo 9-12

Tervetuloa mukaan oppimaan, miten kirjastoissa saadaan myös nuorten näkemykset esiin!  
 
Mitä: Koulutus Demokratiatyö kirjastoissa – miten saada nuoret mukaan? 
Milloin: 21.11.2023 klo 9–12 etäyhteyksin 
Kenelle: Koulutus on suunnattu ensisijaisesti kirjastojen työntekijöille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Yksi kirjastojen tehtävistä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Millaisia mahdollisuuksia kirjastoilla on toteuttaa tätä tehtävää nuorten näkökulmasta?

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuoret mukaan vaikuttamaan kirjastojen palveluihin ja kehittämiseen. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan.  
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen.  
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä.  

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Hyödynnä heti toiminnan suunnittelussa! 

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Lisätietoja osaamiskeskuksesta. Koulutus sisältää informatiivisen pohjustuksen lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa. Ohjelmassa on myös puheenvuoro Nuoret äänessä! -demokratiahankkeesta, jonka pitää kirjastonhoitaja Tuula Siira Naantalin kaupunginkirjastosta. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/6220B142FD77EA19  

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä 14.11. jälkeen. Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruutathan osallistumisesi sähköpostitse: sara.vatanen@opinkirjo.fi. 
 
Tervetuloa!  
 
Lisätietoja koulutuksesta:   
Sara Vatanen  
Projektiassistentti, Osallisuuden osaamiskeskus  
sara.vatanen@opinkirjo.fi 

Mistä puhutaan kun puhutaan osallisuudesta? 1.11, klo 13.00-15.00


Viime vuosina on puhuttu osallisuuskäänteestä, kun on laajennettu kansalaisten ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Huomiota on kiinnitetty myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksista tuoda näkemyksiään esiin päätösvalmistelussa. Lasten ja nuorten ääntä on haluttu voimistaa päätöksenteon eri tasoille Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Osallisuus ymmärretään laaja-alaisena kattokäsitteenä, joka voi avautua eri tavoin eri yhteyksissä toimittaessa.

Pohdimme Pyöreän pöydän keskustelussa sitä, mitä osallisuus merkitsee, onko käsite saanut uusia sisältöjä ja miten ymmärryksemme on muuttunut.

Ohjelma

13.00 Avaus

13.05 Osallisuus ja demokratia, Pauli Saloranta , asiantuntija, Sitra 

13.15 Osallisuuden kokemus, Marko Nousiainen, tutkija, THL

13.25 Osallisuuden kytkentä julkiseen hallintoon, Reetta Mietola, yliopistotutkija, AllYouth / Helsingin yliopisto

13.35 Tauko

13.45 Keskustelu

14.45 Loppuyhteenveto

15.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen 25.10.2023 mennessä

https://link.webropolsurveys.com/S/C689855144FD3DD0

Tilaisuuteen mahtuu 70 henkilöä.

Keskustelu järjestetään Sitran tiloissa os. Itämerenkatu 11-13, Helsinki.

Lisätietoa tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi