Avainsana: vaikuttaminen

Seuraa Nuorten parlamentin tapahtumia 20.3.2026

Nuorten parlamentin toiminta huipentuu perjantaina 20.3.2026. Eduskuntaan kokoontuu noin 350 nuorta maan eri osista. Kyseessä lienee suurin demokratiakasvatukseen liittyvä tapahtuma Suomessa. Se aktivoi laajasti nuoria myös ennen istuntoa.

Koulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun

Viime syksynä kouluissa käytiin keskustelua siitä, mitkä asiat nuoria askarruttaa. Mistä asiasta se haluavat saada vastauksia poliittisilta päättäjiltä? Koululla toimintaa organisoitiin erilaisissa pienryhmissä, kerhoissa ja osana koulun oppilaskunnan luottamusoppilaiden toimintaa. Tavoitteena on ollut antaa laajalle joukolle nuoria mahdollisuus ideoida kysymysten aiheita ja tuoda siten oma äänensä kuuluviin poliittisille päättäjille. Osa ministereille osoitettavista kysymyksiä valittiin äänestämällä. Äänestys oli avoin kaikille.

Digiraadeissa keskusteltiin nuorten vaikuttamisesta

Lapsen oikeuksien viikolla 2025 Nuorten parlamentin toimintana järjestettiin digiraateja, joissa nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa ja millaisia kanavia olisi syytä kehittää. Raatien yhteenveto luovutetaan 20.3. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontulalle. Yhteenveto julkaistaan luovuttamisen jälkeen Opinkirjon sivuilla.

Etävaalipiiritilaisuudet tavoittivat lähes 2000 nuorta

Nuorten  parlamenttiin osallistuvilla nuorilla tarjoutui mahdollisuus keskustella oman vaalipiirinsä kansanedustajien kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tilaisuudet järjestettiin tammi-helmikuussa ja ne saivat hyvää palautetta. Palautteen mukaan valtaosan mielestä keskustelut liittyvät nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Nuoret kohtaavat kansanedustajia eri valiokunnissa

Kahdeksan eri eduskunnan valiokuntaa ovat valmistelleet ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän ohjelman nuorille. Keskusteluja käydään humanoidiroboteista  aina krääsätalouteen asiantuntija-alusten ja erilaisten kirjallisten materiaalien avulla. Suuressa valiokunnassa käsitellään EU:n Demokratiakilpeä ja asiantuntijana on akatemiatutkija Timo Miettinen. Tilaisuus striimataan. Striimi ja tallenne on katsottavissa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Nuoret kysyvät – ministerit vastaavat

Nuorten parlamentin täysistunto televisioidaan ja se on seurattavissa YLE 1 -kanavalla sekä Yle Areenassa. Istunnon tallenteen löytää YleAreenasta. Istuntoa voi katsoa vaikkapa osana oppituntia ja keskustella erityisesti ministereiden vastauksista.

Toimittajaoppilaat raportoivat päivästä

Päivään osallistuu reilusti yli 100 nuorta, jotka toimivat median edustajina päivässä. He pääsevät tekemään juttuja paikallisiin lehtiin, koulun omiin lehtiin, somekanaviin ja blogeihin.  Päivän raportoinnista huolehtivat myös Nuorten Ääni -toimitus sekä edustajat Opinkirjon nuorten aloiteryhmästä. Somefiidiä voi seurata  Opinkirjon Instagram-tililtä.

Valmistautumismateriaali avoimesti käytössäsi

Nuorten parlamenttiin liittyvä materiaali on avoimesti käytettävissä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun käsitellään valiokuntien toimintaa tai pohditaan kansanedustajien työtä. Myös eduskunnan tuottamat oppimateriaalit ovat käytössäsi.

Nuorten parlamentissa esitettävät kysymykset

Nuorten parlamentin istunnossa 20.3.2026 esitettävien suullisten kysymysten valintaan voi vaikuttaa osallistumalla äänestykseen. Noin puolet kysymyksistä valitaan äänestyksen perusteella.

Äänestä enintään 10 kysymystä, joiden haluaisit tulevan valituiksi Nuorten parlamentin istunnon 20.3.2026 päiväjärjestykseen. Äänestysaikaa on 16.1.-1.2.2026. Äänestyksen perusteella valitaan noin puolet päiväjärjestykseen tulevista kysymyksistä. Äänestys toteutetaan määräaikaan eli 9.1.2026 mennessä saapuneiden suullisten kysymysten kesken.

Osallistu äänestykseen

Äänestys on avoin kaikille.

Digiraateja Lapsen oikeuksien viikolla

Opinkirjo järjestää osana Nuorten parlamenttia digiraateja.

Nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa.

Raadeista kootaan yhteenveto, joka luovutetaan kansanedustajille Nuorten parlamentin istuntopäivänä 20.3.2026.

Raateihin osallistuu Nuorten parlamentissa mukana olevia kouluja eri puolilta Suomea.

Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus kuulua. Lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hänellä on oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.

Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä osallistumisen alusta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tavan saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä

Nuorten parlamentti on peruskoulun yläluokkalaisille tarkoitettua toimintaa. Joka toinen vuosi järjestetään eduskuntatalossa Nuorten parlamentin täysistunto.

Istuntopäivä 20.3.2026 on ainutlaatuinen tapahtuma, joka on lisännyt kiinnostusta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. 

Nuorten parlamentti tukee koulujen demokratiakasvatusta nuoria innostavalla ja toiminnallisella  tavalla. Kouluille julkaistaan valmistautumismateriaalia.  Kouluilla on mahdollisuus osallistua Lapsen oikeuksien viikolla marraskuun lopulla Digiraatiin.

Osana Nuorten parlamentin toimintaa järjestetään etänä toteutettavia kansanedustaja kohtaamisia vaalipiireittäin tammikuussa 2026.

Eduskuntaan saapuvien oppilaiden matkakustannuksia korvataan osin.

Nuorten parlamenttiin ilmoittautuminen on käynnissä. Mukaan mahtuu enintään 150, ja etusijalla ovat ensikertaa toimintaan osallistuvat koulut.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.10.2025.

Ilmoittautumislomake

Lue lisää 

Lisätietoa

tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

mikko.tujula[at]eduskunta.fi

Kuva: Liisa Seppo, eduskunta

Nuoret yhteiskunnallisina osallistujina ammatillisissa oppilaitoksissa

Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun nousee esiin yhä useammin – ja hyvästä syystä. Usein huomio kiinnittyy lukioihin ja korkeakouluihin, mutta ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat vähintään yhtä tärkeitä vaikuttajia. Myös heillä on näkemystä, kokemusta ja halua muuttaa ympäristöään paremmaksi. Keskustelimme SAKKI ry:n nykyisen puheenjohtajan Patrik Tannerin kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta ja hänen polustaan opiskelijajärjestön puheenjohtajaksi.

Vaikuttamisen kipinä syttyy

Vaikka Patrik oli amiksessa aktiivinen toimija opiskelijakunnassa, ja tänä päivänä opiskelijajärjestössä ja koulutuspolitiikassa, hänen vaikuttajapolkunsa ei saanut alkuaan peruskoulusta. Silloin osallistuminen ei tuntunut omalta, eikä hän kokenut tulleensa aidosti kohdatuksi tai kuulluksi.

 ”En kokenut saavani kipinää osallistua, eikä minulla silloin ollut tunnetta siitä, että ääntäni todella kuultaisiin.”

Juuri tämä kokemus synnytti tarpeen vaikuttaa. Hän halusi olla mukana rakentamassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Ammatillisessa koulussa hän kohtasi aikuisia ja  muita nuoria, jotka näkivät hänen potentiaalinsa ja kannustivat ottamaan ensimmäiset askeleet vaikuttamisen polulla.

Opiskelijakunnalla on voimaa vaikuttaa opiskelijan arkeen

Patrikin matka opiskelijakunnan hallituksessa alkoi vuonna 2017. Hän nousi nopeasti puheenjohtajaksi ja sai tilaisuuksia esiintyä sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin. Kokemus ei ollut vain opettavainen, vaan myös aidosti vaikuttava.

Opiskelijakunta sai konkreettisia parannuksia opiskelijoiden arkeen. Esimerkiksi oppitunnit alkavat myöhemmin opiskelijoiden toiveesta. Lisäksi opiskelijoiden näkemykset otettiin huomioon esimerkiksi uuden toimipisteen tilasuunnittelussa: valoisat ja avarat aulatilat päätyivät suunnitelmiin opiskelijoiden vaikuttamisen ansiosta. ”Meidät oikeasti kuultiin. Se loi uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa”, Patrik kertoo.

Yhteishenki ja toimijuus

Opiskelijakunnan hallitus ei ollut vain päätöksentekoa ja kokouksia. Se oli myös innostava ja mukava yhteisö. Patrik kuvaa hallitusporukkaa tiiviiksi ja kannustavaksi, ja sen myötä syntyi hyvä ilmapiiri koko oppilaitoksen toimipisteisiin.

Tällainen yhteishenki vahvistaa osallisuutta ja antaa nuorille kokemuksia, jotka kantavat myös tulevaisuudessa. Kun nuori kokee, että hänen panoksellaan on merkitystä, se lisää rohkeutta ja toimijuutta laajemminkin yhteiskunnassa.

”Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta olemme oppineet myös neuvottelemaan ja priorisoimaan”, Patrik toteaa.

Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Joissain asioissa, kuten juhlien tai tapahtumien järjestämisessä, vastaan tulee käytännön esteitä: tiloja ei ole aina saatavilla, ja resurssit voivat olla rajalliset.

Opiskelijat vaikuttavat myös koulutuspolitiikkaan

Osallistuminen ja aktiivinen toiminta ei rajoitu pelkästään omaan oppilaitokseen. Patrik on mukana valtakunnallisessa opiskelijoiden etujärjestössä. Järjestä kokoaa opiskelijoiden näkemyksiä ja vievät  ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden näkemyksiä valtakunnan päättäjille. Opiskelijat tapaavat eri puolueiden kansanedustajia ja pyrkivät vaikuttamaan puolueiden linjauksiin vaikkapa vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.

Tämä työ vaatii ajankohtaisuutta ja nopeutta sillä esimerkiksi lausuntoajat ovat toisinaan niin lyhyitä, että niihin vastaaminen on haaste. Silti onnistumisia on nähty, kun opiskelijoiden näkemyksiä on otettu mukaan puolueiden vaikuttamistyöhön.

”On ollut hienoa nähdä, että meidän ajatuksiamme todella kuunnellaan. Se on vaikuttamista parhaimmillaan, ” Patrik kertoo.

Edunvalvonta arjessa

Vaikuttamistyö näkyy myös arjessa. Patrikin mukaan opiskelijajärjestö auttaa konkreettisesti esimerkiksi haasteissa joita ilmenee opintojen aikana ja neuvoo opiskelijoita esimerkiksi Kelan kanssa asioimisessa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa monet nuoret joutuvat muuttamaan omilleen ja kohtaavat taloudellisia haasteita. Opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa edellyttää usein, että nuori muuttaa pois kotoaan. Tämäkin on lisännyt painetta opiskelijoiden velkaantumiseen jo toisen asteen opintojen  aikana. “Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan amisten velkaantumisen ehkäisyyn”, Patrik lisää.

Vaikuttaminen kasvattaa ja muuttaa maailmaa

Vaikuttaminen ei ole vain päätöksiä ja lobbausta. Se on ennen kaikkea kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Myös ammatillisten opiskelijoiden äänen kuuluminen oppilaitoksissa, kunnissa ja valtakunnallisessa politiikassa on tärkeää. Amislaisillakin on asiaa, mielipiteitä ja näkökantoja, kunhan vain aikuiset kuuntelevat ja kuulevat kaikkia nuoria.

Teksti: Tiina Karhuvirta

Kuva: Bob Dmyt Pixabaystä

Tutustu Amidemo- amisten ääni on tärkeää -tapahtumaan

Lue lisää nuorten osallisuuden tukemisesta

Nuoret kaipaavat aitoa osallisuutta

Vaikuttaminen on enemmän arjen tekoja, mielipiteiden ilmaisua ja yhteisön kehittämistä kuin vaaleja ja poliittisia puolueita. Kuitenkin moni nuori kokee vaikuttamisen kaukaisena ja vaikeana.

Usein vaikuttaminen mielletään liian isoksi ja viralliseksi asiaksi. Emme näe, että pienet teot ja osallistuminen oman oppilaitoksen päätöksiin ovat myös vaikuttamista. Kynnys osallistua nousee, jos vaikuttaminen tuntuu vaikeaselkoiselta tai etäiseltä.

Mitä jos sanon jotain väärin?

Keskustelin mikkeliläisen Emmi Ollikaisen kanssa vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Hän opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Emmin kokemuksen mukaan nuoret eivät vaikene, koska heitä ei kiinnosta, vaan koska he pelkäävät leimautuvansa.

“Mitä jos sanon jotain väärin?” “Entä jos kukaan ei kuuntele?”

Moni myös kokee, ettei hänen äänensä kuulu tai aikuisia ei oikeastaan kiinnosta, mitä ajattelen. Tämä heikentää kokemusta osallisuudesta ja vähentää halua osallistua.

Aktiivisuutta vahvistava kierre

Emmi kertoi osallistuneensa oppilaitosnuorisotyöntekijän valintaan, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä ja vaikuttaa valintaan. ”Meidän mielipidettämme kuunneltiin”, hän kuvaa kokemustaan. Vaikka lopullisen valintapäätöksen teki esihenkilö, niin jo se, että pystyi olemaan mukana haastattelusta ja olemaan tasavertainen haastattelija tilanteessa, vahvisti tunnetta siitä, että hän pystyi vaikuttamaan oikeasti.

Hyvät kokemukset motivoivat osallistumaan taas uudestaan. Tällaiset myönteiset kokemukset vaikuttamisesta lisäävät itseluottamusta ja uskoa siihen, että oma osallisuus voi todella johtaa muutokseen. Näin voi syntyä aktiivisuutta vahvistava kierre.

Aikuiset ovat osallisuuden mahdollistajia

Rasistiset kommentit ja vitsit ovat oppilaitoksissa valitettavan yleisiä, mikä vaikeuttaa avointa keskustelua ja vaikuttamista. Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan on harmillisen tavallista, kertoo Emmi. Ilkeä puhe satuttaa ja jättää toiset syrjään ja ulkopuolisiksi. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat kokea, että vaikuttaminen ei ole heitä varten, eikä heidän mielipiteillään olekaan väliä. Tällaiset kokemukset ovat raskaita sekä yksilöille että haastavat koko yhteiskuntaa.

Aikuisten tehtävä on taata turvallinen ja yhdenvertainen tila osallistua ja vaikuttaa. Turvallinen ilmapiiri on edellytys sille, että nuoret kokevat voivansa osallistua.

Osallisuus ei voi toteutua turvattomassa tilassa.

Keskustelun aikana Emmi muistuttaa, että nuoret eivät aina uskalla tai edes pysty itse raivaamaan itselleen tilaa yhteiskunnassa. Siksi aikuisten rooli on ratkaiseva, koska aikuiset voivat madaltaa kynnystä osallistua.  Päättäjät voivat kuunnella nuoria ja heillä on kaikki avaimet käsissään vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Yhteispeliä monessa paikassa

Vaikuttaminen ei ole yksilösuoritus, vaan yhteispeliä. Emmi korostaa, että vaikuttaa voi monessa paikassa. Koulut ja oppilaitokset ovat kaikille nuorille ja siellä pitäisi olla useita tilaisuuksia vaikuttaa. Vapaa-ajallakin on monia paikkoja osallistumiseen.

Vaikuttamisessa on kyse yhteisestä hyvästä, ei vain omasta edusta.

Jokainen mielipide on tärkeä, mutta ne tarvitsevat tilaa tullakseen kuulluiksi.

Teksti: Tiina Karhuvirta

Lue lisää nuorten osallisuuden tukemisesta

Tutustu Amidemo- amisten ääni on tärkeää -tapahtumaan

Osallisuuden vahvistajat -verkosto

Verkoston seuraava tapaaminen on maanantaina 10.3.2025kello 14.00 – 15.30 . Teemana on tekoäly ja demokratiakasvatus lapsen oikeuksien viitekehyksessä.

Merkitse aika kalenteriisi ja ota seurantaasi Osallisuuden vahvistajat -facebook-ryhmä. Teamslinkki kokoukseen on https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_ZWRmNjUzYmItZjBmNC00YTQ0LTllOTItZDA5ODdhZDQzOTJm%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%225c87a2ca-890b-4293-958a-e93b18eb1481%22%2c%22Oid%22%3a%22fa6f70f1-c2de-426b-9bc5-801e1ae25d92%22%7d

Voit kirjottaa tahosi kuulumisia, uusia materiaaleja ja tapahtumia padletiin. Padletin löydät https://padlet.com/tiina_karhuvirta/osallisuuden-vahvistajat-10-3-2025-6bmo2icpbtbmtzap

Osallisuuden vahvistajat -verkostoa koordinoivat Nuorten Suomi ja Opinkirjo.

#OsallisuudenVahvistajat #Tekoäly #demokratia

Unohtumaton päivä eduskunnassa

Monet nuoret ovat jo kenties lapsena pohtineet, minkälaisia asioita Eduskuntatalossa tapahtuu. Myös rakennuksen mahtipontisuus on ehkä valokuvien perusteella herättänyt nuorten mielenkiinnon. Mitä salaisuuksia piilee Eduskuntatalon seinien sisällä? Minulla oli mahdollisuus päästä ottamaan asiasta selvää Nuorten parlamentin merkeissä 12.4.2024.

Tuona huhtikuisena aamuna tiesin heti, mikä päivä on tulossa. Matkustin yhdessä luokkakaverini ja yhteiskuntaopin opettajamme kanssa junalla Helsinkiin. Ilmassa oli selkeää jännityksen tunnetta. Koko matkan mietimme, miltä eduskunnan rakennus näyttää ja miten päivä tulee menemään. Saavuttuamme Helsinkiin, kävelimme pienen matkan Eduskuntatalolle. Ainutlaatuinen päivä lähti tästä käyntiin.

Eduskuntatalossa pääsin seuraamaan Nuorten parlamentin täysistuntoa, jossa olin itse lehtereillä muiden toimittajaoppilaiden kanssa. Tunnelma salissa oli odottava ja jokaista liikettä seurattiin tarkasti. Täysistunto oli erittäin mielenkiintoinen, sillä näin, miten kansanedustajat tekivät oikeita päätöksiä esimerkiksi Suomen lakeja koskien. Parasta päivässä oli kuitenkin kansanedustajien ja muiden valtion ylimpien virkamiesten tapaaminen. Pääsin ottamaan yhteiskuvat pääministeri Petteri Orvon ja Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon kanssa. Vaihdoin myös muutaman sanan heidän kanssaan. Mukavan tuntuisia poliitikkoja kumpikin. 

Nuorten parlamentti on mielenkiintoinen kokemus nuorille, jotka ovat kiinnostuneet politiikasta ja siitä, miten asioita hoidetaan Suomen eduskunnassa. Kokonaisuutena tapahtuma oli erittäin hyvin suunniteltu sekä sujuvuuden että järjestelyiden kannalta. Päivä oli pitkä, mutta nautin joka hetkestä. Eduskuntatalon miljöö ja näkemäni tunnetut poliitikot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tätä päivää en tule unohtamaan koskaan. 

 

Uusi opas nuorten digitaalisen osallisuuden edistämiseen 

Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -opas valottaa, mitä nuorten digitaalinen osallisuus on ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Oppaassa esitellään digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia osallisuusprosesseihin ja käydään digitaalisten alustojen käyttöönottoa läpi vaihe vaiheelta. Se on suunnattu erityisesti kaikille nuorten parissa toimiville, joiden tavoitteena on osallistaa nuoria yhdenvertaisesti digitaalisia alustoja tai menetelmiä hyödyntäen. 

Kohti nuorten digitaalista osallisuutta -oppaassa kerrotaan, mitä digitaalinen osallisuus edellyttää nuorilta ja miten voisimme tukea heitä osallistumaan digitaalisesti. Se opastaa erilaisten alustojen ja menetelmien käyttöönottoon osana osallisuusprosessia: mitä vaiheita se sisältää ja mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon. 

Opas on tuotettu vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen kehittää toiminnassaan nuorten osallisuustoimintaa digitaalisissa ympäristöissä. Se on suunnattu kaikille, jotka haluavat edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, ja jotka tukevat nuoria toimimaan heidän omissa yhteisöissään ja ilmaisemaan mielipiteitään. Digitaalisuus avaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ajasta ja paikasta riippumatta. 

Oppaasta löytyy lisäksi esimerkkilista digitaalisen vaikuttamisen alustoista, menetelmistä ja toimintatavoista, joita voidaan käyttää erilaisissa digitaalisen osallisuuden ja vaikuttamisen prosesseissa. Mukana on myös käytännön esimerkkejä kolmelta nuorten kanssa toimivalta organisaatiolta heidän toteuttamastaan digitaalisesta osallisuustoiminnasta. 

Koordinaatti on tuottanut oppaan osana Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintaa. 

Aitoa lasten kuulemista: lasten vaalit Siilinjärvellä 

Äänestyslipun nurkat menevät ruttuun, kun pienet kädet puristavat jännittyneenä lippua. Mahanpohjaa kutkuttaa äänestyskoppiin meneminen ihan ilman aikuista. Kopissa tutkitaan vaihtoehdot vielä tarkasti, vaikka oma suosikkiehdokas onkin valittu ja päätetty jo kotona. Ruksi piirtyy äänestyslippuun, ja lappu taittuu kiinni. Äänestyslippua virkailijalle ojentaessa vähän taas jännittää, mutta kun lippu on leimattu ja sen saanut tiputtaa vaaliuurnaan, leviää kasvoille iso hymy – minunkin ääneni on kuultu. Minun ääneni on tärkeä! 

Lasten unelmien toritapahtuma

Siilinjärvellä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivänä oli äänestyspaikoilla kova kuhina, kun lapset pääsivät äänestämään lasten unelmien toritapahtumaa. Kaikki sai alkunsa, kun Siilinjärvellä haluttiin luoda oikeasti lasten valitsema ja suunnittelema oma toritapahtuma. Aikuiset eivät suunnitelleet äänestettäviä vaihtoehtoja, vaan Siilinjärvellä järjestettiin alakoululaisten piirustuskampanja, jossa pyydettiin lapsia piirtämään oma unelmien toritapahtuma. Sadasta lasten piirustuksesta tulleiden ehdotusten pohjalta koottiin kolme äänestettävää vaihtoehtoa: lapset tahtoo eläimiä, lapset tahtoo esiintyjiä ja lapset tahtoo hyppiä ja pomppia. 

Yli 700 lasta kävi äänestämässä vaalipäivänä. Osa lapsista oli vanhempiensa mukana presidentinvaaliäänestyksessä, osa tuli ihan itse äänestämään juuri lasten vaaleissa. Lapset äänestivät kaikilla Siilinjärven äänestyspaikoilla omassa äänestystilassaan. Lasten vaalien toteuttaminen oli mahdollista Siilinjärven kunnan ja Lapset on tärkeitä -hankkeen välisenä yhteistyönä. Mukana oli myös 20 vapaaehtoista vaalitoimitsijaa, jotka varmistivat vaalien sujuvan kulun ja kohtasivat lapset aidosti ja opastivat äänestyksen kulkua. 

Voittanut tapahtuma, ”Lapset tahtoo hyppiä ja pomppia”, järjestetään Siilinjärven torilla 8. kesäkuuta. Lapset ovat tietysti suunnittelemassa tapahtumaa myös käytännön tasolla. Lasten raati on jo kokoontunut useamman kerran, ja siellä on päästy käsittelemään niin budjettia, sponsoreita, laitteiden sijoittelua, oheistoimintaa kuin turvallisuuttakin. Lapset ovat siis aidosti päättämässä asioista aivan alusta ihan loppuun saakka: tapahtuman juontajinakin toimivat tietysti lapset! 

Lapset haluavat vaikuttaa

Merkityksellistä ja ainutlaatuista tässä lasten äänestyksessä oli se, että lasten äänestämä asia johtaa toteutukseen asti, lapsille tärkeään asiaan. 

Lasten osallistuminen Siilinjärven Lasten vaaleissa osoittaa, että lapsilla on valtava halu ja kyky vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ääntä on kuultava ja otettava huomioon päätöksenteossa, koska lapset ovat tärkeitä. 

Jos haluat järjestää omat lasten vaalit, osoitteesta lassoreppu.fi löydät ohjeet vaalien järjestämiseen. Sieltä löydät myös muita lapsen osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä lasten kanssa toimimiseen!