Tule mukaan verkkotyöpajaan, jossa keskustellaan yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta

Haemme kiinnostuneita nuoria ja ikääntyviä ihmisiä mukaan keskustelemaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja esteistä. Aiheinamme ovat äänestäminen vaaleissa, vapaaehtoistoiminta sekä muu yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen. Osallistumalla voit olla mukana vaikuttamassa aiheista tehtäviin suosituksiin ja linjauksiin. 

Milloin? Torstaina 20.1.2022 klo 9-12 

Missä? Teams-verkkotyöpaja 

Työpajan työskentelykieli: Suomi 

Ilmoittautuminen: 

Tilaisuuteen mahtuu enintään 40 osallistujaa. 

Työpajan keskeisenä näkökulmana on mahdollistaa ylisukupolviset keskustelut ja tästä syystä kutsummekin työpajaan Sinut 16-29 -vuotias ja Sinut yli 55 -vuotias. Toivomme eri-ikäisiä ja eritaustaisia osallistujia eri puolilta Suomea. Jos tapahtuma tulee täyteen, osallistujat pyritään valitsemaan niin, että osallistujajoukko on mahdollisimman monipuolinen eri ikäryhmien ja alueellisen kattavuuden osalta. Ilmoittaudu työpajaan seuraavien linkkien kautta. 

Sinä 16-29 vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä

Sinä yli 55 -vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään perjantaina 14.1.2022.

Mistä on kyse?

Työpaja liittyy kansallisen demokratiaohjelman 2025 ja kansallisen ikäohjelman 2030 toteuttamiseen. Oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta ja uudenlaista vuorovaikutusta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman poikkihallinnollisen ikäohjelman tavoitteena on puolestaan varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti. Molemmissa ohjelmissa valmistellaan parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä linjauksia demokratian ja osallisuuden kehittämiseksi sekä väestön ikääntymiseen varautumiseksi.

Tämän työpajan tarkoituksena on tuottaa konkreettisia ideoita ja suosituksia näiden linjausten valmisteluun.

Mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan?

Työpajassa pureudutaan siihen, mikä kannustaa ja toisaalta estää meitä erilaiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Työpajan keskustelujen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin eri ikäryhmien näkökulmia aiheeseen. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia konkreettisia tapoja ja toimintamalleja, joiden avulla eri ikäryhmien osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voidaan edistää.

Lähestymme aihetta mm. seuraavien kysymysten avulla: Miksi äänestän / en äänestä vaaleissa? Miksi osallistun / en osallistu vapaaehtoistoimintaan? Onko vapaaehtoisena toimiminen lisännyt tuntemustani siitä, että voin vaikuttaa lähiympäristöni asioihin? Minkälaisia keinoja minulla on käytössäni, kun haluan vaikuttaa oman kuntani palveluiden sisältöihin? Miksi haluan / en halua osallistua oman alueeni kehittämiseen? Millaiset osallistumisen tavat sopivat minulle parhaiten ja miksi?

Tule siis mukaan jakamaan omia kokemuksiasi ja ajatuksiasi yhteisen keskustelun äärelle! Nappaa työpajaan kaveriksi vaikka lapsenlapsi tai isotäti, ja tulkaa yhdessä linjoille keskustelemaan tai kuuntelemaan. Tunnistetaan yhdessä osallistumisen esteitä ja mietitään parhaita käytäntöjä eri ikäisten ja eri taustaisten ihmisten innostamiseksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ohjelma

9.00 Tervetuloa! Marjaana Pennanen, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

9.05 Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen – mitä se on? Niklas Wilhelmsson, yksikönpäällikkö, oikeusministeriö

9.15 Vapaaehtoistoiminta ja vaalien välillä tapahtuva vaikuttaminen käytännössä Sirkka Ruikkala, Matinkylä-Seura ry

9.35 Äänestys: Parhaat keinot osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Petri Eerola, BroadScope

9.45 Vapaa!-Fri! –hankkeen havaintoja vapaaehtoistoiminnasta eri ikäryhmissä ja vaalien välillä tapahtuvasta vaikuttamisesta kunnissa Sini Lahdenperä, hankepäällikkö Vapaa!-Fri! –hanke, oikeusministeriö

10.00 Tauko

10.15 Työpajatyöskentely pienryhmissä

11.15 Pienryhmätyöskentelyn tulokset ja kommentit

11.50 Tilaisuuden yhteenveto

12.00 Tilaisuuden päätös ja kiitos!

Lisätietoja: Hankepäällikkö Sini Lahdenperä, sini.lahdenpera@gov.fi, puh. 02951 50013.

BLOGI: Nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meille elintärkeää – siksi meidän tulee oppia siitä

Osallisuuden osaamiskeskus kehittää verkkokoulutuskokonaisuutta nuorten osallisuudesta, jossa tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja syvällisesti monista eri näkökulmista ja teorian sekä käytännön kannalta. Aihe on tärkeä, sillä kansalaisten osallisuus yhteiskunnasta on demokratian ja toimivan yhteiskunnan keskeinen piirre. Nuoretkin kansalaiset ovat kansalaisia, vaikka osalla heistä ei vielä olekaan äänioikeutta. Nuoret määritellään joko 15-24 -vuotiaiksi (YK) tai alle 29 -vuotiaiksi (Suomen nuorisolaki).

Osallisuutta voi kokea monessa eri yhteydessä perheestä työyhteisöön ja yhteiskuntaan.  Määritelmällisesti nuorten osallisuus yhteiskunnasta on yhtäältä sitä, että kyseiset nuoret kokevat olevansa osa yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttavansa siihen. Toisaalta nuorten osallisuus yhteiskunnasta on sitä, että heidän toiminnallaan todella on vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla (ks. Nivala & Ryynänen, 2013).

Nuoren osallisuuden kokemuksen vaikutukset demokraattisessa yhteiskunnassa

Nuoren ihmisen osallisuuden kokemus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hän toimii kansalaisena nyt ja tulevaisuudessa. Yksi käytännön esimerkki tästä on paljon puhuttu äänestysinto: jos henkilö kokee, että oma toiminta voi vaikuttaa yhteiskuntaan, äänestäminen (tai poliittinen tietoinen äänestämättä jättäminen) näyttäytyy henkilölle mielekkäänä mahdollisuutena. Jos henkilö ei koe osallisuutta yhteiskunnasta, äänestäminen näyttää pelkältä ajanhukalta. Miksi vaivautua äänestyspaikalle, jos sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei henkilö tietäisi, miten äänestäminen toimii, vaan henkilöltä voi puuttua perustavanlaatuinen usko omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta (ks. Martikainen, 2021). Kyseinen usko ei ole rationaalista tietoa, vaan syvempää kokemusta omasta olemisesta ja toiminnasta maailmassa.

Äänestämisen lisäksi osallisuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kansalaistoimintaan, kuten puoluetoimintaan, asukastoimintaan, julkiseen keskusteluun tai mielenosoituksiin. Demokraattinen yhteiskunta on pitkälti aktiivisten kansalaistensa summa, joten kansalaisten osallisuuden kokemus määrittää yhteiskunnan demokraattisuuden. Jos aktiivisia kansalaisia on vain muutamassa viiteryhmässä, he äänestävät valtaan heille edullisia päättäjiä ja määrittävät julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia, jolloin päätöksetkin painottuvat heidän edukseen.

Jokaisen hyvinvointi ja mukanaolo yhteiskunnassa ei ole pelkkää solidaarisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus tulee esille erityisesti kriiseissä ja muissa poikkeustilanteissa, kuten koronapandemiassa. Jos kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnasta ja siten luottavat valitsemiinsa päättäjiin (heillä on valtaa siihen, kuka heitä edustaa), he ovat herkemmin mukana toimimassa yhteisen edun eteen. Karuja esimerkkejä erilaisista yhteiskunnista löytyy ihan läheltä.

On edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi

Nuoruus on se hetki, kun ihminen suurimmaksi osaksi kasvaa tai on kasvamatta osallisuuden kokemukseen ja kansalaisuuden toteuttamisen tapoihin. Siksi nuorten osallisuus tänään vaikuttaa olennaisesti kansalaisten osallisuuteen huomenna. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokraattisuuden takaamiseksi on edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kokemuksen kuin objektiivisen vaikuttamisen tasolla.

Nuorten osallisuus on monitahoinen tilanne, jonka edistämiseksi sitä on ymmärrettävä monipuolisesti ja syvällisesti. Tähän Osallisuuden osaamiskeskuksen kehittämä verkkokoulutuskokonaisuus tarjoaa välineitä. Koulutus on itseopiskeltava, joten sitä voi nauttia palasittain muun työn lomassa. Ensimmäinen palanen ilmestyy 15.11. alkavalla viikolla nuoretjaosallisuus.fi -sivulla. Koska nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meidän jokaisen etu, jokaisen, jolla on tavalla tai toisella valtaa nuorten osallisuuteen, olisi hyvä käydä tutustumassa koulutukseen.

Lähteet

Martikainen, Joonas (2021). Political poverty as the loss of experiential freedom. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6328-8 

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Nivala Elina, Ryynänen Sanna. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, s. 9-41.

”Kouluun parempia oltavia kaikille”

Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja Suomen nuorisovaltuustojen liitto toteuttivat yhdessä kyselyn oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta 1.9.-31.10.2021. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ryhmissä, uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Myös toisen asteen opiskelijajärjestöt levittivät tietoa kyselystä.

Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista noin 80 % opiskeli tai työskenteli perusopetuksessa. Vastaajista valtaosa oli nuoria noin 70 % ja ammattilaisia (ohjaava opettaja, ohjaaja, toiminnan koordinaattori) noin 30 %. Vastaajia oli yhteensä 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, tosin yksi kertoi asuinpaikkakuntansa olevan Suomi.

Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitus

Oppilaskunnan hallitus valitaan pääsääntöisesti syyslukukauden alussa äänestämällä joko luokittain, luokka-asteittain tai äänestämällä kaikkien halukkaiden joukosta. Tuloksiin mahtui mukaan myös haastattelu, arpominen ja hallituspaikkojen jako yleiskokouksen päätöksen perusteella. Mukana oli myös malli, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua oppilaskunnan avoimiin kokouksiin ja siten tulla toimintaan mukaan milloin tahansa.

Hallituksen työskentelytavoissa oli variaatioita. Vastaajat kuvailivat sitä, miten hallituksen jäsenten aktiivisuuskin vaihtelee. Jotkut nuoret selvittävät usein luokkansa ideoida ja mielipiteitä. Hallituksen koko vaihtelee paljon Isojen koulujen ja oppilaitosten hallituksen koko saatettiin kokea liian pieneksi, tosin jotkut koulut puolestaan avaavat mahdollisuuden osallistua kaikille halukkaille. Hankaluutta aiheuttaa sekin, mikäli oppilaitoksella on useita eri toimipisteitä. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näyttäisi toiminta olevan paljolti ohjaavan opettajan varassa, joka kutsuu hallituksen koolle. Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin alle tunnin, mutta myös käsiteltävät asiat voivat määrittää kokouksen pituuden.

Hallitusten toiminta

Hallituksen jäsenillä on tavanomaisten puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi erilaisia vastuuta kuvaavia nimikkeitä kuten some- tai mediavastaava, tiedottaja, edunvalvontavastaava tai kummilapsivastaava. Vastuuta jäsenten kesken on jaettu esimerkiksi toimikunnittain tai vaikkapa siten, että oppilaskunnassa on nimetty henkilö linkiksi tukioppilaisiin tai ruokalatoimikuntaan. Kunnan nuorten vaikuttajaryhmien edustajat voivat kuulua myös oppilas- ja opiskelijakuntaan, jolloin näihin elimiin on luontainen yhteys koulusta. Toiminta on voitu jakaa tehotiimeihin kuten kioski-, huppari-, toiminta-, yhteisö- ja virkistystiimi. Myös oppilaitoksen säännölliset tapahtumat on voitu organisoida opiskelijakunnan kautta.

Kokoukset koettiin toimivan hyvin, mikäli noudatettiin kokouskäytäntöjä ja saatiin asioita käsiteltyä, mutta samalla ylläpidettiin rentoa ja kaikkia kuuntelevaa ilmapiiriä. Vastaajista yli 30% ei tiennyt oliko koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintasuunnitelmaa tai -kertomusta.

Oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja toimivia käytäntöjä

Oppilas- ja opiskelijakunnantehtäviin kuului yleisesti koulun ja sen turvallisuuden kehittäminen. Nuorten toiminta liittyi sekä koulun yhteisöllisen ilmapiiriin vaikuttaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia että opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi MOK (opetussuunnitelmaan kuuluvan monialaisen opintokokonaisuus) -viikon suunnitteluun osallistuminen. Koulun ulkopuolisista tahoista yhteistyökumppaneiksi mainittiin vanhempainyhdistykset ja nuorisovaltuustot. Sitä kuinka yleistä yhteistyö esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa on tämän aineiston perusteella vaikea arvioida.

Erityisen toimivia käytäntöjä oli kehitetty toiminnan avoimuuden parantamiseksi esimerkiksi avoimen Padletin avulla tai siten, että toiminnalle oli laadittu selkeä lukuvuosisuunnitelma. Toiminnan haasteiksi mainittiin innostuksen ylläpitäminen, toiminnan toteuttaminen voi jäädä vain muutaman aktiivin varaan ja toiminnalla on varsin niukat resurssit (aika ja raha). Toiminnassa on kuitenkin koettu myös onnistumisia silloin, kun esimerkiksi oppilaiden ehdotus on hyväksytty.

Kysyimme myös siitä, mihin asioihin ja miten nuoret pääsevät vaikuttamaan koulussa ja oppilaitoksessa. Vastauksissa nousi esille kunkin oma aktiivisuus puhumalla, kertomalla asioista opettajille, oppilaskunnalle tai suoraan rehtorille. Vaikuttamaan voi päästä myös erilaisten kyselyjen kautta. Vastausten perusteella tärkeimmät vaikutuskanavat ovat oppilaskunnan hallitus ja sen kokoukset ja aloitteet.

Kyselyn annista tehdään laajempi koonti ja se julkaistaan marraskuun aikana osoitteessa www.omaoppilaskunta.fi

Lisätiedot

tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi

puh. 050 515 0017

Allianssi tiedottaa: Vaikuttamisrauha

Vaikuttamisrauha on Allianssin koordinoima hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kampanjan lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää. Vaikuttamisrauha on keskeinen osa vuoden 2021 Politiikkaviikon ohjelmaa.

Tavoitteet

Vaikuttamisrauha on 12-29-vuotiaiden nuorten vaikuttamis- ja viestintäkampanja, jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Sen lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää. Kampanjassa korostetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmia, kuten normikriittisyyttä ja nuoren omia vaikuttamisen reittejä niin lähiyhteisöissään kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Vaikuttamisrauha nuorille – viisi teesiä

  • Jokaisen tulee saada vaikuttaa vihasta vapaana
  • Rakentavan keskustelukulttuurin luominen on yhteinen asia
  • Kriittisen medialukutaidon hallitseminen parantaa demokratiaa
  • Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on välttämätöntä parantaa
  • Vaikuttamisrauha luo pysyvää muutosta

Osallistu Vaikuttamisrauhaan!

Vaikuttamisrauha etsii myös konkreettisia politiikkatoimia yhteiskunnallisen muutoksen synnyttämiseksi. Politiikkatoimet jaetaan kolmeen kategoriaan: kansainväliset toimet, kansalliset toimet ja pidemmän aikavälin toimet. 

Mitä toimia vihapuheesta vapaa yhteiskunta tarvitsee? Osallistu kyselyyn kampanjan lopullisista tavoitteista! Kysely on tarkoitettu kaikille nuorille heidän osallistamisekseen politiikkatoimien suunnitteluun.

Lisätietoja:

Sera Savolainen
Projektikoordinaattori (Vaikuttamisrauha)
044 4165 230
sera.savolainen@alli.fi

Allianssi tiedottaa: Politiikkaviikko 2021 edistää rakentavaa keskustelukulttuuria politiikassa

Vuonna 2021 vietämme Politiikkaviikkoa Vaikuttamisrauha-kampanjan merkeissä. Vaikuttamisrauha on kampanja, jonka tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kampanja julkaistaan Politiikkaviikolla 1.-7.11.2021. Lue lisää: Vaikuttamisrauha

Tarjoamme Politiikkaviikkoon osallistuville oppilaitoksille ja nuorten ryhmille laadukkaat opetusmateriaalit, joiden avulla voit käsitellä nuorten kanssa lähestyviä aluevaaleja, suomalaista demokratiaa, omia vaikutusmahdollisuuksia, vihapuhetta sekä omia oikeuksia yhteiskunnassa. Mukana on myös materiaali Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyen: Kiinnostavatko sinua ja oppilaitasi toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Entä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tai lasten ja nuorten oikeudet? Miltä tulevaisuuden talouden ja yhteiskunnan pitäisi näyttää? Millaisesta maailmasta oppilaasi unelmoivat? Millainen Eurooppa voisi parhaimmillaan olla?

Politiikkaviikon opetusmateriaalit

Lisätietoja:
Salla Merikukka
Viestintäpäällikkö
044 416 5282
salla.merikukka@alli.fi
Kaisa Larjomaa
Kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija
044 416 5292
kaisa.larjomaa@alli.fi
Sera Savolainen
Projektikoordinaattori (Vaikuttamisrauha)
044 4165 230
sera.savolainen@alli.fi

Lasten ja nuorten verkko-osallistumista päätöksentekoon vahvistetaan

TIEDOTE Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 27.10.2021 

Oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kehittävät uudenlaista digitaalisen osallistumisen alustaa sekä toimintamallia lasten ja nuorten osallistumisen tueksi.

Uusi, erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen osallistumisen alusta, työnimeltään ”digiraati”, on tarkoitus avata loppuvuonna 2021 oikeusministeriön otakantaa.fi-palvelussa. Alustan idea pohjautuu Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitettyyn Digiraati-konseptiin, jota muun muassa oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat pilotoineet kuluneen vuoden aikana. Pilotoinnista kertyneitä kokemuksia ja nuorilta saatua palautetta hyödynnetään uuden alustan kehitystyössä. 

Lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi ja raatien fasilitoimiseksi on suunnitteilla myös toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken. Toimintamallin vahvuutena on julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiivis vuoropuhelu, minkä toivotaan lisäävän nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen on yksi pääministeri Sanna Marininhallitusohjelman tavoitteista. Nyt käynnistetyn kehitystyön tarkoitus on vaiheittain uudistaa oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin myös lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan digitaalisten palvelujen avulla. 

Kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman puitteissa sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutettava osallistumisalusta rakennetaan osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluita. Kehitystyöhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskus, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto ja Oikeusrekisterikeskus. 

Uudistuksen yhteydessä luovutaan Nuortenideat.fi-palvelusta vuoden 2022 aikana. Palvelun nykyisiä käyttäjiä ohjataan otakantaa.fi-palveluun sekä muihin demokratiapalveluihin ja heitä tuetaan niiden käyttöönotossa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuvuonna 2022.

Lue lisää

Lisätietoja
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.sukunimi@gov.fi
projektisihteeri Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.sukunimi@gov.fi

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@om.fi

BLOGI: NUORET JA SOSIAALINEN MEDIA – Huolipuheesta kohti kohderyhmälähtöistä keskustelua

Sosiaalisen median riskit nuorille ovat toistuva aihe julkisessa keskustelussa. Huolien ympärille supistunut puhe on osittain aiheellista riskien kulkiessa käsikkäin hyötyjen ja mahdollisuuksien kanssa. Kuitenkin julkinen keskustelu, sekä toisaalta myös arkinen nuorten lähipiirissä käytävä keskustelu, ohittaa usein nuorten omat näkökulmat aiheeseen. Haluamme Nuorten Turvasatamassa tarttua erityisesti niihin teemoihin, jotka nuorten elämää koskettavat, mutta joiden ympärille liittyy paljon aikuislähtöistä keskustelua, päätöksentekoa ja kontrollointia.

Nuorten Turvasatama on Pesäpuu ry:n, Osallisuuden Aika ry:n ja Auta Lasta ry:n ylläpitämä Discord-serveri 13-29-vuotiaille nuorille, jotka ovat, tai ovat olleet lastensuojelupalveluiden piirissä. Toiminnan tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea kohderyhmän nuorille, vähentää yksinäisyyttä, sekä vahvistaa hyvinvointia ja toimijuutta. Kehitämme yhdessä nuorten kanssa niin Discord-serverin toimintaa kuin lastensuojelua laajemminkin. Keskeistä Nuorten Turvasatamassa onkin rakentaa osallistumisen mahdollisuuksia nuorille.

Ajatus sosiaalisen median eri puolien käsittelystä nousi Turvasataman kävijältä Annilta. Aiheesta oli ollut koulussa keskustelua, joten puoliksi huumorilla hän heitti ilmoille ajatuksen, että pitäisiköhän tästä järkätä työpaja myös Turvasatamassa. Vitsinä aloitettu heitto lähti kuitenkin elämään ylläpidon innostuessa ajatuksesta ja työpaja päätettiin toteuttaa. Anni suunnitteli ja toteutti keskustelutyöpajan yhdessä työntekijöiden avustuksella. Ohjaajina työpajassa toimivat Anni ja Nuorten Turvasataman ylläpitäjä-asiantuntija Anniina Heiskanen. Projektipäällikkö Krista Kokkonen vastasi nuorten ajatusten kokoamisesta ja viestimisestä eteenpäin.

Discord on mitä mainioin työkalu osallisuustyössä monipuolisuudellaan ja helppokäyttöisyydellään: se mahdollistaa kokoontumisen yhteen anonyymisti, eikä fyysinen sijainti ole esteenä, sillä keskusteluun pääsee tietokoneella tai puhelimella käytännössä mistä päin maailmaa tahansa. Työskentelyssä voidaan hyödyntää puhetta, kirjoitusta tai kuvallista ilmaisua – tarvittaessa eri vaihtoehtoja myös samanaikaisesti. Discordin suosio on kasvanut nuorten keskuudessa viime vuosina. Eri palvelimilta saa itselleen helposti ja matalalla kynnyksellä sekä mukavaa tekemistä, että apua ja tukea haastaviin elämäntilanteisiin. Osallistumisen paikkoja kannattaakin luoda sinne, missä nuoret muutenkin aikaa viettävät.

Mitä eri puolia sosiaalisesta mediasta työpajassa sitten löydettiin?

Työpajassa käyty keskustelu jakaantui koonnin jälkeen neljään eri teemaan: 1) sosiaaliset suhteet, 2) tiedonsaanti 3) ajankäyttö ja 4) viihde.

Sosiaalisen median yksi merkittävin puoli nuorille on ymmärrettävästi sen sosiaalinen luonne. Ilman mahdollisuutta käyttää sosiaalista mediaa monen Turvasataman nuoren elämäntilanne olisi entistä yksinäisempi. Somen välityksellä luodut ja ylläpidetyt ystävyydet voivat olla todella merkityksellisiä ja suhteita voi löytyä ympäri Suomea – tai ympäri maailmaa! Esimerkiksi sijaishuollossa puhelimen käyttöön liittyviä rajoitustoimenpiteitä tehdessä olisikin tärkeää huomioida myös somen positiivinen merkitys nuorten sosiaalisissa suhteissa.

Some madaltaa myös nuorille kynnystä pyytää apua. Nuoret saattavat tietää erilaisista kasvokkaisista palveluista, mutta mahdollisuus ottaa yhteyttä ja luoda luottamusta ammattilaiseen ainakin alkuun somen välityksellä koetaan todella tärkeäksi. Tämä helpottaa myös siirtymistä ja sitoutumista erilaisiin palveluihin. Onko nuorilla kuitenkaan tähän tarpeeksi mahdollisuuksia ja kuunnellaanko kohderyhmän toiveita ja tarpeita palveluita suunniteltaessa?

Sosiaalisten suhteiden lisäksi somella on suuri merkitys tiedonhaussa ja uuden oppimisessa. Tietoa on saatavilla runsaasti ja helposti, mutta työpajassa nousi myös esiin havainto, että tiedon valtava määrä luo helposti ahdistusta – ”tieto lisää tuskaa.”  Myös tiedon luotettavuuden arviointi voi olla välillä haastavaa. Aiheellinen huolenaihe voikin olla yhteiskuntakehitys, jossa yksilöön kohdistuu suuri paine tehdä valintoja sekä käsitellä ja jäsentää suurta määrää tietoa jo varhaisessa vaiheessa.

Työpajassa pohdittiin myös ajankäyttöä sosiaaliseen mediaan liittyen. Osa työpajan nuorista ajatteli, että viettäisi ihannetilanteessa aikaa sosiaalisessa mediassa vähemmän. Nuorten ajankäyttö somessa onkin yksi julkisen huolipuheen keskeisimpiä aiheita. Sen sijaan, että keskustelu supistuisi kehotuksiin saada nuoret viettämään vähemmän aikaa puhelimella, olisi syytä tarkastella myös mekanismeja ja taustatekijöitä, joita somen runsaaseen käyttöön liittyy.

Viimeinen työpajassa esiin noussut teema oli viihde. Vaikka sosiaalisella medialla on tärkeä rooli oppimisessa ja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, ei kaiken käytön tarvitse olla rakentavaa ja kehittävää. Turvasataman nuorille yksi somen tärkeimpiä tehtäviä on viihdyttää. Meemit, giffit, filtterit ja videot tuovat hauskuutta elämään ja toimivat vastapainona arjen kuormitukselle. Osaavatko aikuiset arvostaa myös joutenoloa, ajan tappamista, nautintoa ja viihdettä tärkeänä osana nuorten elämää?

Vapaaehtoistoiminnan osaamismerkkisarjan julkistus ja työpaja 27.10.2021

Webinaari 27.10. klo 9.30-10.30
Työpaja 27.10.  klo 11.00-11.45

Tervetuloa mukaan Kentaurin uuden osaamismerkkisarjan julkistustilaisuuteen! Webinaarissa esitellään valtakunnallinen seitsemän osaamismerkin sarja ja avataan osaamismerkkien käyttömahdollisuuksia sekä tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Webinaarin jälkeen alkavassa työpajassa on mahdollisuus tutustua osaamismerkkeihin ja niiden myöntämiseen käytännössä.

Tilaisuus on tarkoitettu nuorten vapaaehtoisten kanssa toimivien yhdistysten ja järjestöjen väelle, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille ja kehittäjille sekä kaikille nuorten osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta kiinnostuneille.

Voit ilmoittautua sekä webinaariin että työpajaan tai pelkästään webinaariin. Kun ilmoittaudut ennakoon, saat sähköpostiisi muistutuksen webinaarista sitä edeltävänä päivänä. Ilmoittautumalla myös varmistat, että saat jatkossa tietoa nuorten osaamismerkkisarjan kehityksestä ja työpajoista.

Ilmoittaudu 25.10. mennessä >>

Tilaisuus järjestetään verkossa: www.zoom.us/my/oksivis

Osallisuuden osaamiskeskus mukana Kuntamarkkinoilla 15.-16.9.2021

Kuntamarkkinat on ideoita pulppuava koko kuntakentän vuoden suurin foorumi, joka järjestetään verkossa 15.-16.9.2021. Seminaareja ja tietoiskuja seuraamaa ovat tervetulleita kaikki julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajat. 

Ilmoittaudu mukaan!

Ohjelmassa myös kaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tietoiskua:

Nuorten osallisuudesta elinvoimaa

Miksi nuorilla on väliä? Miten ja miksi nuoret kannattaa ottaa mukaan kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon? Puheenvuorossa tarkastellaan nuorten osallisuuden merkitystä kuntien tulevaisuudelle ja kerrotaan esimerkkejä osallisuuden johtamisesta ja poikkihallinnollisen yhteiskehittämisen tuloksista.

Puhujana Heikki Vuojakoski, toimitusjohtaja Nuorten Akatemia

Keskiviikko 15.9.2021
klo 12.00 – 12.20

Laatukriteereillä parempaa osallisuustyötä

Kuulla vai kuunnella? Osallistaa vai osallistua? Miten tehdä nuorten osallisuudesta vaikuttavaa? Puheenvuorossa esitellään nuorten osallisuuden laatukriteerit, jotka auttavat arvioimaan ja kehittämään osallisuustyötä kunnissa.

Puhujana Julia Petäjä, projektikoordinaattori Kehittämiskeskus Opinkirjo

Torstai 16.9.2021
klo 13.30 – 13.50

Puhetta osallisuudesta miniwebinaarit viikoilla 39-41

Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestää viikoilla 39-41 kolme miniwebinaaria.

Miniwebinaarien Zoom-linkit löydät Opinkirjon sivulta Puhetta osallisuudesta

Tiistai 28.09. klo 15.30–16.15 

Tukea koulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen – Yhdenvertainen koulu -etätyöpajamalli oppilaskunnille

Palvelumuotoilija Reija Arnberg, Nuorten Akatemia

Asiantuntija Matleena Kosonen Holdgaard, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Tiistai 5.10. klo 15.30- 16.15

Osallisuus koulussa – verkkokurssi oppilaille, tukioppilaille ja oppilaskunnan hallitusten jäsenille

Suunnittelija Elina Rautiainen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL

Erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Tiistai 12.10. klo 15.30–16.15

Vaikuta!-teemapäivä innostaa oppilaat vaikuttamaan

Osallisuuden asiantuntija Mareena Laine, Nuorten Suomi


Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.  Muutokset mahdollisia.