Digiraati apuna nuorten kuulemisessa –
lue opit hyvinvointialueiden kokeiluista

Hyvinvointialueet, kunnat, ministeriöt ja monet muut organisaatiot haluavat kuulla nuoria erilaisissa asioissa. Yksi keino siihen on Digiraati, oikeusministeriön ylläpitämä uusi, vielä kehitteillä oleva verkkopalvelu. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on tukenut ensimmäisiä hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluja. Kokosimme piloteista tärkeimmät opit talteen Digiraadista kiinnostuneille.

Digiraadissa nuoret keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta anonyymisti ja ohjatusti suljetulla verkkoalustalla noin viikon tai kahden ajan. Keskustelun pohjalta fasilitaattorit laativat loppulausuman eli anonyymin yhteenvedon keskustelussa nousseista näkemyksistä. Julkinen loppulausuma välitetään päättäjille ja muille, joiden olisi hyvä kuulla nuorten ajatuksia aiheesta.

Nuoret ovat erilaisia eikä mikään yksittäinen työkalu tai vaikuttamiskanava sovi kaikille nuorille. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueet ja muut julkishallinnon organisaatiot tarjoavat monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Anonyymiyden, digitaalisuuden ja keskustelun ohjaamisen vuoksi Digiraati voi sopia monille nuorille, jotka eivät koe erilaisissa vaikuttajaryhmissä toimimista tai esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien kautta vaikuttamista luontevaksi.

Alkusyksystä 2022 Pohjois-Savon ja Kainuun hyvinvointialueet tarttuivat ensimmäisinä haasteeseen ja ottivat Digiraadin kokeiluun kuullakseen nuorten näkemyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Helmikuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjesti Digiraati-pilotin mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kehittämiseksi. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke oli tukena näiden kokeilujen järjestämisessä, ja kokosimme piloteista tärkeimmät opit Digiraadista kiinnostuneille.

  1. Varaa viestintään aikaa ja paukkuja

Vaikka Digiraati olisi hienosti suunniteltu, siitä ei ole hyötyä, jos viesti siitä ei tavoita nuoria, eikä kukaan ilmoittaudu mukaan keskusteluun. Onkin tärkeää panostaa markkinointiviestintään.

Tuskin kukaan nuori seuraa hyvinvointialueen omia verkkosivuja, some-kanavia tai uutiskirjeitä. Siksi nuoret tavoittaakin paremmin erilaisten verkostojen ja kontaktien avulla. Verkostojen ja kuntakontaktien kartoittaminen Digiraati-viestintää varten on muutenkin hyödyllinen harjoitus, koska yhteyksien vahvistamisesta voi olla hyötyä hyvinvointialueen toiminnassa myös jatkossa.

Selkeä ja visuaalisesti kiinnostava mainoskuva tai vaikkapa video kiinnittää nuoren huomion helpommin kuin aikuismainen sähköpostiviesti. Viestinnän suunnittelussa voi kysyä apua nuorilta itseltään, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Etelä-Pohjanmaalla Digiraatia mainostettiin nuorten itse tekemällä videolla.

Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin nuoret kuulevat digiraadista eri kanavista ja innostuvat ilmoittautumaan mukaan, eli markkinoinnille kannattaa varata kokeilussa reippaasti aikaa. Myös pieni porkkana, vaikkapa viiden euron arvoinen lahjakortti kauppaan tai kioskiin, voi houkutella osallistumaan.

2. Yhdessä tekeminen kannattaa

Digiraadin suunnittelussa ja toteutuksessa päävastuu on usein osallisuustyöstä vastaavalla tai esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ohjaajalla. Ei ole kuitenkaan syytä jättää raatia vain yhden työntekijän harteille. Useamman henkilön kokoonpanolla saadaan eri näkökulmia ja ideoita, mikä vahvistaa kokeilun vaikuttavuutta ja vähentää yksittäisen työntekijän vastuuta.

Koska markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli, olisi hyvä sitouttaa mukaan joku organisaation viestintäyksiköstä. Riippuen keskustelun aiheesta on hyvä pyytää mukaan myös palveluiden kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan mielenterveysaiheisessa Digiraati-kokeilussa mielenterveyspalveluiden kehittäjät olivat itse fasilitoimassa keskustelua, jolloin he pääsivät suoraan kuulemaan nuoria ja kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä palveluihin liittyen. Myös nuoria voi pyytää mukaan Digiraadin suunnitteluun – esimerkiksi nuorisovaltuutetut osaavat usein aikuisia paremmin arvioida, millaiset kysymykset ovat nuorille helposti lähestyttäviä tai millainen viestintä voisi toimia.

Kaikkien ei toki tarvitse olla mukana kaikessa, jotta prosessista ei tule turhan raskasta. Osa kokoonpanosta voi olla mukana vaikkapa vain yhdessä tai kahdessa suunnittelusessiossa, ja vain parin hengen ydintiimi mukana ideoinnista arviointiin saakka. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen johtoa voi olla vaikea saada mukaan suunnitteluun, mutta heidät voi sitouttaa lukemaan loppulausuman.

3. Suunnittele hyvin mutta kokeile rohkeasti

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kliseinen sanonta pätee myös Digiraatiin. Varsinainen keskusteluaika ei ole erityisen hektistä, jos keskustelun runko on mietitty hyvin jo valmiiksi. Toki pitää pystyä reagoimaan keskustelun kulkuun, mutta sekin on helpompaa, jos on etukäteen valmistautunut. Digiraati-pilottien suunnitteluun on tarjolla täydentyvä materiaalipankki ja paljon käytännön apua Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeelta.

Kaikkea ei voi tietää etukäteen, ja Digiraatiakin kannattaa kokeilla rohkeasti. Kaiken ei tarvitse pilotissa mennä suunnitelmien mukaan, ja epäonnistumisistakin voi oppia. Pilotin jälkeen on hyvä pitää yhdessä vielä purkupalaveri, jossa voi reflektoida sitä, mikä meni hyvin, mitä olisi voinut tehdä paremmin, ja millaisia oppeja kokeilusta jää käteen.

Haluatko kuulla lisää Digiraadista?

Hyvinvointialueiden Digiraati-kokeiluihin liittyen ota yhteyttä Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikköön Ella Rouheeseen (050 324 4699 / ella.rouhe@nuortenakatemia.fi) tai osallisuuden asiantuntija Laura Saartoalaan (044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi). Voit myös ilmoittautua mukaan testaamaan Digiraati-alustaa: bit.ly/hva-digiraati.

Kuntien digiraadeissa tukena on Pirjo Kovalainen (pirjo.kovalainen@ouka.fi), ministeriöiden digiraadeissa Antti Ollikainen (antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi) ja järjestöjen digiraadeissa Satu Rantakärkkä (satu.rantakarkka@redcross.fi). Muiden organisaatioiden edustajana voit ottaa yhteyttä oikeusministeriöön osoitteeseen demokratia.om@gov.fi.

BLOGI: Nuoret osana asukasvuorovaikutusta kuntien eri toimialoilla

Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla. 

Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi. 

Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?

Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen. 

Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.

Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi. 

Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa? 

Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.

Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta. 

Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.

BLOGI: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatii yhteistyötä ja rohkeutta toimia uudella tapaa

Osallisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2022 Ylöjärvellä osallisuuden kehittämisprosessin. Prosessi keskittyi nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämiseen kaupungissa. Osallisuuden kehittämisprosessilla haluttiin yhtäältä ottaa strategian uudistuksessa nuoret mukaan ja toisaalta löytää uusia tapoja edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista Ylöjärvellä. 

Rohkeus kokeilla ja toimialat ylittävä yhteistyö kaupungissa olivat Ylöjärven prosessin suurimmat opit. Mutta millainen prosessi sitten oli ja mitä konkreettista saatiin aikaan? 

Ratkaisuna mm. nuorten ja päättäjien yhteinen ulkoilutapahtuma

Kehittämisprosessi sisälsi keskustelutilaisuuksia, työpajoja, kehittämispäiviä sekä nuorille suunnatun laajan kyselyn. Näiden eri toimenpiteiden avulla törmäytettiin kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä nuoria. Prosessin aikana käytiin läpi mitä nuorten osallisuuden kehittämisellä halutaan kaupungissa saavuttaa, miten asukkaiden osallisuutta voidaan mahdollistaa ja mitä konkreettisia ratkaisuja kaupungissa lähdetään kokeilemaan. 

Ratkaisuina nuoret nostivat osallistumisen mahdollistajina nuorten edustajaryhmät, mutta myös uudenlaiset kohtaamiset sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Osallisuutta ja vaikuttamista päätettiin lähteä edistämään seuraavilla konkreettisilla kokeiluilla: 

  • Vuosittainen Vaikuttamisen päivä -tapahtuma. Tapahtumassa viranhaltijat ja päättäjät jalkautuvat yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
  • Fyysinen tai virtuaalinen palautelaatikko, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä tai sähköisesti Discordissa.
  • Nuorten chat-palvelu kunnan sivuilla, jossa voisi matalalla kynnyksellä anonyymisti esittää ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita.
  • Nettisivu tai appi, jonka toteutuksesta vastaisivat hyvinvointilautakunta yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Sovellus toimisi viestintäkanavana päättäjien ja nuorten välillä.
  • Nuorten ja päättäjien vuotuinen ulkoilutapahtuma. Tapahtumassa voidaan pelata ja ulkoilla yhdessä. Nuorten ja päättäjät vaihtelevat vuosittain kumpi järjestää tapahtuman. Tapahtuma on rento ja hauska, ja sen aikana nuoret voivat kysellä päättäjiltä asioita.

Prosessissa kehitetyistä kokeiluista kaupungissa on toteutumassa päättäjien ja nuorten yhteinen ulkoilutapahtuma, jota nuoret ovat suunnittelemassa, ja johon ollaan yhdistämässä muita aktiviteetteja kohtaamista helpottamaan. Tapahtuman lisäksi prosessin jälkeen kaupunginhallitus päätti nostaa osallistuvan budjetoinnin määrää 50 000 euroon ja ottaa nuoret vahvemmin mukaan ideoimaan, mitä budjetilla kaupungissa tehdään. 

Mitä opittiin nuorten osallisuuden vahvistamisesta?

Turvallisemman tilan periaatteet

Osallisuuden mahdollistaminen kuntapäätöksenteossa lähtee toimintaa ohjaavista arvoista. Ylöjärvellä hyvinvointilautakunnan keskusteluissa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nousivat rohkeus kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten osallistuminen edellyttää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta toimintatavoissa. Konkreettisena toimenpiteenä osallisuuden edistämisessä tunnistettiinkin turvallisemman tilan periaatteiden luominen kaupunkiorganisaatiossa. 

Vuorovaikutuksen tärkeys

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä kunnissa painottuu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutusta voidaan konkreettisesti edistää lisäämällä arkisia kohtaamisia kunnan viranhaltijoiden ja nuorten välillä.  
 
On huomioitava, että nuorten kohtaamisessa on usein hyödynnettävä uudenlaisia tulokulmia kohtaamiseen. Sen sijaan, että toteutettaisiin asukasilta kunnantalolla tai kaupunginkirjastossa, viranhaltijat tai kuntapäättäjät voivat vierailla oppilaitoksissa tai nuorisotiloilla. Kohtaaminen vaatii heittäytymistä, mutta kohtaamiset ja tilaisuudet voidaan järjestää yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten, opettajien ja ohjaajien kanssa. Tuttujen aikuisten läsnäolo myös madaltaa nuorten kynnystä ilmaista mielipiteitään.  
 
Vuorovaikutuksen tulee toimia niin sanotusti molemmissa päissä. Kun lapsilta ja nuorilta kysytään mielipidettä päätöksenteon tueksi, päättäjillä ja viranhaltijoilla on myös velvollisuus viestiä nuorille asioiden etenemisestä. Käytännön työssä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisovaltuuston, oppilaitosten hallitusten tai nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Viestimiseen on syytä panostaa vaikuttamisen jälkeen. Viestiminen nuorille voi tuntua haastavalta, jos heidän vaatimia toimia ei ole voitu toteuttaa. Tämä voidaan taklata perustelemalla selkeästi, miksi päätettiin niin kuin päätettiin.  

Oppilaitosyhteistyö

Ylöjärvellä nuorilta kysyttäessä konkreettisina vaikuttamisen paikkoina nousivat koulut. Sama huomio nostettiin esiin myös hyvinvointilautakunnan keskusteluissa. Käytännön työssä nuorten vaikuttamista voidaan vahvistaa hyödyntämällä oppilaitosten hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä.  
 
Oppilaitoksissa on helppoa vaikuttaa, kun ympäristö ja aikuiset ovat tuttuja. Vaikuttamisen menetelminä voivat toimia keskustelutilaisuudet ja työpajat, mutta myös kevyemmät kyselyt, joihin on helpommin aikaa ja kiinnostusta vastata. Kun yhteistyötä tehdään opettajien kanssa, vaikuttaminen voidaan viedä myös osaksi oppimista, jolloin se palvelee myös osana demokratiakasvatusta. 

Vaikuttamismahdollisuudet lähelle nuoren arkea

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen vaatii kaupunkiorganisaatiossa poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikuttava osallisuustyö ei rajoitu yksittäisen toimen tai toimialan raameihin vaan se tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin toimialasta riippumatta.  
 
Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä toimenpiteistä tavoittaa ja aktivoida nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan rakenteellisista toimintatavoista, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen. Tällöin kysymys ei olekaan siitä, kuinka nuoret saadaan aktivoitumaan olemassa oleviin päätöksenteon rakenteisiin (äänestäminen, valtuustot ja lautakunnat), vaan kuinka rakenteita voidaan yhteistyössä muokata nuorilähtöisemmiksi. Yksinkertaistetusti, kuinka vaikuttaminen viedään lähelle nuorten arkea.  

Ylöjärven osallisuuden kehittämisprosessin viranhaltijoiden ja nuorten yhteiskehittämistyöpajassa käsiteltiin konkreettisesti kohtaamisen dilemmaa. Ratkaisuja kehitettiin paljon, mutta pääperiaatteen voi kiteyttää seuraavaan lainaukseen eräältä työpajan osallistujalta:  

”Aikuisten pitää tulla nuorten lähelle.” 

Teksti on julkaistu myös Nuorten Akatemian blogissa 13.1.2023 sekä tulee osaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottamaa osallisuusteemaista julkaisua.

BLOGI: Vaikuttamiskyselyllä lisää tietoa nuorten vaikuttamistaidoista ja halusta vaikuttaa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Osallisuuden Osaamiskeskuksen työntekijät teettivät yhteistyössä somettaja Ellan ja Helmin kanssa vaikuttamiskyselyn nuorille. Ella ja Helmi jakoivat kyselyä omissa somekanavissaan ja kannustivat nuoria vastaamaan kyselyyn. Somettajat valikoituivat sillä perusteella, että heidän yleisönsä koostui suurimmalta osin nuorista eli tässä tapauksessa alle 18 vuotiaista. Kyselyn teemoina olivat kokemus vaikuttamisesta; sitä mihin haluaisi vaikuttaa ja millä keinoilla.

Vastaajia kyselyyn saatiin 221 nuorta. Taustatietoina heiltä kysyttiin ikää, sukupuolta ja maakuntaa, jossa asuu. Suurin osa vastaajista eli 80 % oli alle 15-vuotiaita ja melkein puolet vastasi olevansa 12-vuotiaita. 91% vastaajista ilmoittivat olevansa naisia. Jokaisesta maakunnasta oli vähintään yksi vastaaja. Naisten suuri osuus ei yllättänyt, koska kyseiset somettajat tavoittavat pääosin vain naisia. Sen sijaan yllätti vastaajien nuori ikä. 

Kyselyssä kysyttiin nuorten kokemusta vaikuttamisesta, kuinka tärkeänä he pitävät vaikuttamista ja mikä olisi nuoren mielestä paras keino vaikuttaa. Vastaajista lähes puolet eli 46% vastasi ettei heillä ole juuri mitään tai yhtään mitään kokemusta vaikuttamisesta. Kuitenkin 99% vastaajista piti vaikuttamista tärkeänä. Vastaajien mielestä paras keino vaikuttaa oli mielipiteen kertominen esimerkiksi somessa (38 %) ja toiseksi eniten nuoret olivat käyttäneet tai halusivat käyttää vaikuttamisen välineenä mielipidekirjoitusta (33 %). 30 % tai yli saivat myös vaihtoehdot ympäristövalinnat (31 %) ja oppilas- tai opiskelijakunnan toimintaan osallistuminen (30 %). Vähiten kiinnostusta herättivät kuntalaisaloite, kansalaisaloite ja puoluetoimintaan osallistuminen, joita vain 5 % nuorista piti hyvänä tapana vaikuttaa.

Avoimissa kysymyksissä kysyttiin sitä mihin nuori on vaikuttanut tai mihin hän tahtoisi vaikuttaa. Vastauksissa toistuu sellaiset teemat kuten se, että vaikuttaminen on tärkeää, koska haluaa muuttaa asioita tai tehdä jotain merkittävää. Vastaajat kertovat myös kuinka asia mihin vaikuttaa ei tarvitse olla edes iso, vaan riittää myös joku pieni asia, johon vaikuttaa esimerkiksi hyvän mielen luominen ympärilleen. Oman mielipiteen kertomista pidettiin tärkeänä ja sen kerrottiin myös mahdollisesti inspiroivan muita kertomaan oman mielipiteensä. Vaikuttaminen koettiin myös mahdollisuudeksi tutustua toisiin ja tehdä yhdessä jotain mukavaa. Osa vastaajista ei kokenut vaikuttamista tärkeäksi ja tähän syynä oli pääasiassa tiedon puute tai se, ettei ollut ikinä itse vaikuttanut.

Johtopäätöksinä kyselystä voi todeta sen, että suurimmalla osalla vastaajista oli kiinnostusta vaikuttamiseen, mutta he kokivat, ettei heillä kuitenkaan ole juurikaan osaamista vaikuttamiseen. Moni vastaaja ei siis välttämättä tunnista kaikkea vaikuttamista ja ehkä ajattelee sen olevan jotain suurta ja isoa tai että heillä ei ole voimavaroja siihen. Moni vastaaja osasi hyvin kuvata sitä miksi vaikuttaminen on tärkeää ja mihin he vaikuttavat, mutta osa taas ei. Vastauksista erottuukin siis vaikuttamisesta jo hyvin perillä oleva joukko, joka haluaa vaikuttaa ja tietää miten vaikutetaan, sekä porukka, joilla ei ole tietoa eikä taitoja vaikuttamisesta. Osa myös kertoi vaikuttavansa siksi, etteivät kaikki muut osaa tai pysty siihen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret pitävät vaikuttamista tärkeänä, mutta vain osalla on osaamista ja kykyjä vaikuttaa. Nuoret siis tarvitsevat vielä lisää tietoa vaikuttamisen tavoista ja kohteista mutta myös varmasti kannustusta vaikuttamiseen.

Lisätietoja löytyy laajemmasta raportista.

Blogin kuva: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kuvapankki

BLOGI: Vaikuttamisrauhaa kaikille

Internet ja sosiaalinen media on avannut ovia vapaalle sanankäytölle, mielipiteiden kohtaamiselle ja osallistumiselle. Kun annetaan kaikenlaisten näkemysten osallistua keskusteluun ja kohdata toisensa edistetään totuutta ja demokratiaa. Parhaimmillaan internet voi auttaa perinteisen sanavapauden ideaalin toteutumiselle. Samalla on kuitenkin huomattu, että internetissä on löydettävä itse aihepiirit ja Ihmiset valikoi yhä tarkemmin keskustelut, mistä on jo valmiiksi kiinnostuneita. Tämä kaventaa käyttäjien näkökulmia. (Pöyhtäri, Haara, Raittila 2013, 44-46.) 

Voidaan puhua myös kuplaantumisilmiöstä. Samanmieliset kokoontuvat yhteen ja antavat toisten ajatuksille tykkäyksiä ja kannustuksia. Kukapa ei olisi kokenut olonsa turvalliseksi samanmielisten kanssa. Se on jopa voimaannuttanut. Kääntöpuoli on kuitenkin karu. Kun on rohjennut menemään oman kuplan ulkopuolelle kertomaan eri näkemyksen tai kyseenalaistamaan erimielisten ajatuksen. Pahimmillaan samassa kuplassa viihtyvät hyökkäävät yhdessä puolustamaan omaa kantaansa, jopa kiusaamiseksi asti. Kuplat saavat olla rauhassa, kun lopulta kukaan ei halua olla hyökkäyksen kohde.  

Kannattaa miettiä yhdessä nuorten kanssa tapoja, jolla viestin saa vaikuttavasti parhaiten perille. Onko sittenkin parempi tapa opetella kuuntelemaan muita ja ymmärtämään eri näkökulmia?  Kun otat itse vastaan ajatuksia, niin voisiko vastapuoli kuunnella myös sinua? Voiko toisella osapuolella olla ajatuksia, joita et ole tullut ajatelleeksi? Samaa keskustelua olisi hyvä käydä kaikenikäisten kanssa. 

Vaikuttamisrauhasta tulee itselleni mieleen myös joulurauhanjulistus. Joulurauhanjulistus lausutaan vuosittain jouluaattona klo 12 Brinkkalan parvekkeelta, ja sen kuunteleminen kuuluu monen perheen traditioon. Julistus on keskiajalta asti pysynyt muuttumattomana. Joulurauhan julistuksessa muistutetaan kansalaisia juhlimaan sopuisasti ja rikkomuksen tekijöitä uhataan rangaistuksilla. (evl; Turku) Pitäisikö samanlainen julistus tehdä myös vaikuttamisrauhasta näin joulun alla? Sopisi nykyiseen digitalisoituneeseen yhteiskuntaan: ”Nyt täten kehotamme, että jokainen sosiaalisessa mediassa vaikuttava ottaa huomioon myös muiden ajatukset ja mielipiteet. Keskittykää lukemaan ja pohtikaa, miten monenlaisia näkökulmia voi samasta asiasta olla. Älkää vastatko provosoivasti, piikittelevästi tai vähättelevästi. Argumentoikaa luotettavalla tiedolla, opetelkaa medialukutaitoja ja tarkistakaa lähteenne. Varsinkin aikuiset ottakaa asiaksenne kuunnella nuoria ja antakaa heidän ajatuksillensa tilaa. Nyt on aika kohdata toinen toisemme turvallisesti netissä, ilman vihapitoa ja laskeutua vaikuttamisrauhaan. Hän, joka ei tottele, niin rangaistus häntä odottakoon. Hänet bannataansosiaalisesta mediasta ikuisiksi ajoiksi.” 

Lue  Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanjasta, jonka tavoitteena on vähentää erityisesti nuorten vaikuttamisviestintään kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää. 

Vaikuttamisrauhaa ja yhdessäoloa jouluun! 

LÄHTEET: 

Pöyhtäri, Reetta, Haara, Paula, Raittila, Pentti. (2013). Vihapuhe sanavapautta kaventamassa. Tampere University Press. (PDF) 

Turku: https://www.turku.fi/joulurauha (viitattu 29.11.2021) 
EVL: https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Joulurauhan+julistus  (viitattu 29.11.2021) 
Vaikuttamisrauha ja materiaalit: https://alli.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/vaikuttamisrauha/ (viitattu 29.11.2021) 

KUVA: Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanja

BLOGI: Nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meille elintärkeää – siksi meidän tulee oppia siitä

Osallisuuden osaamiskeskus kehittää verkkokoulutuskokonaisuutta nuorten osallisuudesta, jossa tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja syvällisesti monista eri näkökulmista ja teorian sekä käytännön kannalta. Aihe on tärkeä, sillä kansalaisten osallisuus yhteiskunnasta on demokratian ja toimivan yhteiskunnan keskeinen piirre. Nuoretkin kansalaiset ovat kansalaisia, vaikka osalla heistä ei vielä olekaan äänioikeutta. Nuoret määritellään joko 15-24 -vuotiaiksi (YK) tai alle 29 -vuotiaiksi (Suomen nuorisolaki).

Osallisuutta voi kokea monessa eri yhteydessä perheestä työyhteisöön ja yhteiskuntaan.  Määritelmällisesti nuorten osallisuus yhteiskunnasta on yhtäältä sitä, että kyseiset nuoret kokevat olevansa osa yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttavansa siihen. Toisaalta nuorten osallisuus yhteiskunnasta on sitä, että heidän toiminnallaan todella on vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla (ks. Nivala & Ryynänen, 2013).

Nuoren osallisuuden kokemuksen vaikutukset demokraattisessa yhteiskunnassa

Nuoren ihmisen osallisuuden kokemus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hän toimii kansalaisena nyt ja tulevaisuudessa. Yksi käytännön esimerkki tästä on paljon puhuttu äänestysinto: jos henkilö kokee, että oma toiminta voi vaikuttaa yhteiskuntaan, äänestäminen (tai poliittinen tietoinen äänestämättä jättäminen) näyttäytyy henkilölle mielekkäänä mahdollisuutena. Jos henkilö ei koe osallisuutta yhteiskunnasta, äänestäminen näyttää pelkältä ajanhukalta. Miksi vaivautua äänestyspaikalle, jos sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei henkilö tietäisi, miten äänestäminen toimii, vaan henkilöltä voi puuttua perustavanlaatuinen usko omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta (ks. Martikainen, 2021). Kyseinen usko ei ole rationaalista tietoa, vaan syvempää kokemusta omasta olemisesta ja toiminnasta maailmassa.

Äänestämisen lisäksi osallisuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kansalaistoimintaan, kuten puoluetoimintaan, asukastoimintaan, julkiseen keskusteluun tai mielenosoituksiin. Demokraattinen yhteiskunta on pitkälti aktiivisten kansalaistensa summa, joten kansalaisten osallisuuden kokemus määrittää yhteiskunnan demokraattisuuden. Jos aktiivisia kansalaisia on vain muutamassa viiteryhmässä, he äänestävät valtaan heille edullisia päättäjiä ja määrittävät julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia, jolloin päätöksetkin painottuvat heidän edukseen.

Jokaisen hyvinvointi ja mukanaolo yhteiskunnassa ei ole pelkkää solidaarisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus tulee esille erityisesti kriiseissä ja muissa poikkeustilanteissa, kuten koronapandemiassa. Jos kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnasta ja siten luottavat valitsemiinsa päättäjiin (heillä on valtaa siihen, kuka heitä edustaa), he ovat herkemmin mukana toimimassa yhteisen edun eteen. Karuja esimerkkejä erilaisista yhteiskunnista löytyy ihan läheltä.

On edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi

Nuoruus on se hetki, kun ihminen suurimmaksi osaksi kasvaa tai on kasvamatta osallisuuden kokemukseen ja kansalaisuuden toteuttamisen tapoihin. Siksi nuorten osallisuus tänään vaikuttaa olennaisesti kansalaisten osallisuuteen huomenna. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokraattisuuden takaamiseksi on edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kokemuksen kuin objektiivisen vaikuttamisen tasolla.

Nuorten osallisuus on monitahoinen tilanne, jonka edistämiseksi sitä on ymmärrettävä monipuolisesti ja syvällisesti. Tähän Osallisuuden osaamiskeskuksen kehittämä verkkokoulutuskokonaisuus tarjoaa välineitä. Koulutus on itseopiskeltava, joten sitä voi nauttia palasittain muun työn lomassa. Ensimmäinen palanen ilmestyy 15.11. alkavalla viikolla nuoretjaosallisuus.fi -sivulla. Koska nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meidän jokaisen etu, jokaisen, jolla on tavalla tai toisella valtaa nuorten osallisuuteen, olisi hyvä käydä tutustumassa koulutukseen.

Lähteet

Martikainen, Joonas (2021). Political poverty as the loss of experiential freedom. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6328-8 

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Nivala Elina, Ryynänen Sanna. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, s. 9-41.

BLOGI: NUORET JA SOSIAALINEN MEDIA – Huolipuheesta kohti kohderyhmälähtöistä keskustelua

Sosiaalisen median riskit nuorille ovat toistuva aihe julkisessa keskustelussa. Huolien ympärille supistunut puhe on osittain aiheellista riskien kulkiessa käsikkäin hyötyjen ja mahdollisuuksien kanssa. Kuitenkin julkinen keskustelu, sekä toisaalta myös arkinen nuorten lähipiirissä käytävä keskustelu, ohittaa usein nuorten omat näkökulmat aiheeseen. Haluamme Nuorten Turvasatamassa tarttua erityisesti niihin teemoihin, jotka nuorten elämää koskettavat, mutta joiden ympärille liittyy paljon aikuislähtöistä keskustelua, päätöksentekoa ja kontrollointia.

Nuorten Turvasatama on Pesäpuu ry:n, Osallisuuden Aika ry:n ja Auta Lasta ry:n ylläpitämä Discord-serveri 13-29-vuotiaille nuorille, jotka ovat, tai ovat olleet lastensuojelupalveluiden piirissä. Toiminnan tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea kohderyhmän nuorille, vähentää yksinäisyyttä, sekä vahvistaa hyvinvointia ja toimijuutta. Kehitämme yhdessä nuorten kanssa niin Discord-serverin toimintaa kuin lastensuojelua laajemminkin. Keskeistä Nuorten Turvasatamassa onkin rakentaa osallistumisen mahdollisuuksia nuorille.

Ajatus sosiaalisen median eri puolien käsittelystä nousi Turvasataman kävijältä Annilta. Aiheesta oli ollut koulussa keskustelua, joten puoliksi huumorilla hän heitti ilmoille ajatuksen, että pitäisiköhän tästä järkätä työpaja myös Turvasatamassa. Vitsinä aloitettu heitto lähti kuitenkin elämään ylläpidon innostuessa ajatuksesta ja työpaja päätettiin toteuttaa. Anni suunnitteli ja toteutti keskustelutyöpajan yhdessä työntekijöiden avustuksella. Ohjaajina työpajassa toimivat Anni ja Nuorten Turvasataman ylläpitäjä-asiantuntija Anniina Heiskanen. Projektipäällikkö Krista Kokkonen vastasi nuorten ajatusten kokoamisesta ja viestimisestä eteenpäin.

Discord on mitä mainioin työkalu osallisuustyössä monipuolisuudellaan ja helppokäyttöisyydellään: se mahdollistaa kokoontumisen yhteen anonyymisti, eikä fyysinen sijainti ole esteenä, sillä keskusteluun pääsee tietokoneella tai puhelimella käytännössä mistä päin maailmaa tahansa. Työskentelyssä voidaan hyödyntää puhetta, kirjoitusta tai kuvallista ilmaisua – tarvittaessa eri vaihtoehtoja myös samanaikaisesti. Discordin suosio on kasvanut nuorten keskuudessa viime vuosina. Eri palvelimilta saa itselleen helposti ja matalalla kynnyksellä sekä mukavaa tekemistä, että apua ja tukea haastaviin elämäntilanteisiin. Osallistumisen paikkoja kannattaakin luoda sinne, missä nuoret muutenkin aikaa viettävät.

Mitä eri puolia sosiaalisesta mediasta työpajassa sitten löydettiin?

Työpajassa käyty keskustelu jakaantui koonnin jälkeen neljään eri teemaan: 1) sosiaaliset suhteet, 2) tiedonsaanti 3) ajankäyttö ja 4) viihde.

Sosiaalisen median yksi merkittävin puoli nuorille on ymmärrettävästi sen sosiaalinen luonne. Ilman mahdollisuutta käyttää sosiaalista mediaa monen Turvasataman nuoren elämäntilanne olisi entistä yksinäisempi. Somen välityksellä luodut ja ylläpidetyt ystävyydet voivat olla todella merkityksellisiä ja suhteita voi löytyä ympäri Suomea – tai ympäri maailmaa! Esimerkiksi sijaishuollossa puhelimen käyttöön liittyviä rajoitustoimenpiteitä tehdessä olisikin tärkeää huomioida myös somen positiivinen merkitys nuorten sosiaalisissa suhteissa.

Some madaltaa myös nuorille kynnystä pyytää apua. Nuoret saattavat tietää erilaisista kasvokkaisista palveluista, mutta mahdollisuus ottaa yhteyttä ja luoda luottamusta ammattilaiseen ainakin alkuun somen välityksellä koetaan todella tärkeäksi. Tämä helpottaa myös siirtymistä ja sitoutumista erilaisiin palveluihin. Onko nuorilla kuitenkaan tähän tarpeeksi mahdollisuuksia ja kuunnellaanko kohderyhmän toiveita ja tarpeita palveluita suunniteltaessa?

Sosiaalisten suhteiden lisäksi somella on suuri merkitys tiedonhaussa ja uuden oppimisessa. Tietoa on saatavilla runsaasti ja helposti, mutta työpajassa nousi myös esiin havainto, että tiedon valtava määrä luo helposti ahdistusta – ”tieto lisää tuskaa.”  Myös tiedon luotettavuuden arviointi voi olla välillä haastavaa. Aiheellinen huolenaihe voikin olla yhteiskuntakehitys, jossa yksilöön kohdistuu suuri paine tehdä valintoja sekä käsitellä ja jäsentää suurta määrää tietoa jo varhaisessa vaiheessa.

Työpajassa pohdittiin myös ajankäyttöä sosiaaliseen mediaan liittyen. Osa työpajan nuorista ajatteli, että viettäisi ihannetilanteessa aikaa sosiaalisessa mediassa vähemmän. Nuorten ajankäyttö somessa onkin yksi julkisen huolipuheen keskeisimpiä aiheita. Sen sijaan, että keskustelu supistuisi kehotuksiin saada nuoret viettämään vähemmän aikaa puhelimella, olisi syytä tarkastella myös mekanismeja ja taustatekijöitä, joita somen runsaaseen käyttöön liittyy.

Viimeinen työpajassa esiin noussut teema oli viihde. Vaikka sosiaalisella medialla on tärkeä rooli oppimisessa ja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, ei kaiken käytön tarvitse olla rakentavaa ja kehittävää. Turvasataman nuorille yksi somen tärkeimpiä tehtäviä on viihdyttää. Meemit, giffit, filtterit ja videot tuovat hauskuutta elämään ja toimivat vastapainona arjen kuormitukselle. Osaavatko aikuiset arvostaa myös joutenoloa, ajan tappamista, nautintoa ja viihdettä tärkeänä osana nuorten elämää?

BLOGI: Osallistumiskokemukset näennäisdemokratiaa vai merkityksellistä ja vaikuttavaa

Lasten ja nuorten yhteiskunnallinen osallisuus on viime vuosina noussut yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi. On puhuttu osallisuuskäänteestä (Kuokkanen 2016), jonka myötä osallisuusvaatimukset ovat muokanneet virkamiesten työskentelytapoja kuntalaiset huomioiviksi (Kiilakoski 2021). Kiilakoski (2021,39) hahmottelee osallisuusvaadetta ja yleistä osallisuuspuhetta hallinnolliseksi doksaksi, joka on jotain ”joka täytyy ilman muuta ottaa huomioon.”

‘Osallisuus’ käsitteenä on epämääräinen ja vaikeasti tulkittava. ‘Osallisuus’ on voinut tuottaa lisää osattomuutta (Matthies 2017) tai osallisuustyössä on tehty irrallisia perustoimintoihin liittymättömiä toimintamalleja (Kiilakoski 2021). Kyse on erilaisista lasten ja nuorten tapahtumista ja toiminnoista, jotka hyvistä sisällöistään ja ammattimaisesti toteutetuista menetelmistä huolimatta jää kytkeytymättä päätöksentekoon tai liittymäpintaa on voinut olla hankala havaita.

Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen on turvattu Suomessa hyvin lainsäädännössä. Vaikuttamisoikeus on turvattu Perustuslaissa sekä monissa muissa laeissa. Perustuslain mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (6§) ja samalla julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).  Taustalla vaikuttaa muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka sisällön keskiössä ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen häntä koskevissa asioissa. Sopimus on ratifioitu Suomen lainsäädäntöön ja varsinkin viime aikoina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota lapsen edun ensisijaisuuteen ja  lapsivaikutusten arviointiin.

Myönteisten osallistumiskokemusten merkitys

Politiikan ja hallinnon ammattikielen monimutkaisuus on nähty haasteena ylipäätään innostaa kansalaisia mukaan aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan.  Kieleen ja termistöön liittyvät vaikeudet ovat varmasti iso kysymys, kun lapsia ja nuoria toivotaan mukaan erilaisiin kuulemisiin tai raateihin. On myös pohdittu, että kansalaisten osallistumista vähentää epäusko kansalaiskeskustelun merkityksestä päätöksenteossa ja toisaalta taas suomalaiset pitävät demokratian tilaa hyvänä eivätkä välttämättä sen puolesta koe tarvetta osallistua vaikkapa demokratian kehittämishankkeisiin. (Peura-Kapanen ja muut 2013.)

Vaikka ‘osallisuus’ käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä (Kiilakoski 2021), niin käsitteellä ymmärretään usein olevan ainakin kaksi erotettavissa olevaa ulottuvuutta. Puhutaan kokemuksellisesta osallisuudesta, jolloin yksilö havaitsee olevansa arvokas osa kulloistakin yhteisöä.  Osallisuus ymmärretään samalla mahdollisuutena saada vaikuttaa yhteisön päätöksentekoon Tällöin puhutaan usein poliittisesta osallisuudesta. (Kiilakoski ja muut 2012.)

Kokemukset ovat puolestaan kullekin yksilölle ainutlaatuisia ja ne ovat kontekstisidonnaisia. Alhasen (2013) tulkinnan Deweyn kokemusfilosofiasta mukaan aiemmin saadut kokemukset myös vaikuttavat yksilön odotuksiin siitä, millaisia tulevat kokemukset ovat. Erilaisten kuulemistyötapojen tai vaikuttamiseen liittyvien työpajojen suunnittelijoilla ja toteuttajilla onkin varsin vaativa työtehtävä. Miten päättää se aihealue, josta valmistelutyön aikana halutaan kuulla lapsia ja nuoria? Miten varmistaa se, että käytetyt termit ja käsitteet ovat ymmärrettäviä?  Miten varmistaa, että osallistujien kokemus on myönteinen, merkityksellinen ja vaikuttava? Näyttää siltä, että ensimmäisten osallistumiskokemusten vaikutus myöhempään poliittiseen toimijuuteen on ratkaiseva (Eranti ja Boldt 2021 viitaen Cammaerts ym. 2016).  Mikäli käytetyt termit eivät avaudu, menetelmät eivät ole riittävän turvallisia vapaaseen mielipiteen muodostukseen tai osallistujat eivät tiedä, miten heidän osallistumisensa vaikuttaa kyseessä olevaan asiaan, voi osallistumiskokemus olla näennäisdemokraattinen ja peräti vähentää osallistujien uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Näkisin, että osallisuuden vaikuttamiseen liittyvä ulottuvuus, on muodostuvan kokemuksen kannalta oleellinen.

Dialogikeskustelun avulla vaikuttamisen, demokratian ja osallisuuden merkityksiä pohtimaan

On hyvä, mikäli me osallisuustyötä tekevät aina silloin tällöin pystyisimme pysähtymään kaiken kiireen keskellä, miettimään ja aprikoimaan tekemäämme. Vedetään henkeä ja käydään joskus dialogikeskustelua lasten ja nuorten kanssa siitä, minkälaisia merkityksiä  meillä on vaikuttamisesta, demokratiasta tai vaikkapa osallisuudesta. Mitä voisimme oppia heiltä?

Lähteet:

Alhanen, K. (2013) John Deweyn kokemusfilosofia.

Cammaerts, B., Bruter, M. , Manaji, S., Harrison, S. ja Anstead, N. (2016) Youth Participation in Democratic Life. Stories of Hope and Disillusion.

Eranti, V. ja Boldt, G. (2021) Arkinen, paikallinen, julkinen: nuorten demokratiakäsityksiä etsimässä. Teoksessa Paakkunainen, K. ja Mykkänen, J. (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 229. ss 64 – 92.

Kiilakoski, T., Gretschel, A. ja Nivala, E. (2012) Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Gretschel, A. ja Kiilakoski, T. (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 118  ss. 9 –33.

Kiilakoski, T. (2021) Osallisuuden doksat: kriittinen luenta. Teoksessa Paakkunainen, K. ja Mykkänen, J. (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 229. ss. 31 – 63.

Kuokkanen, K. (2016) Developing Participation through Projects? A case study from the Helsinki Metropolitan area. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160808/DEVELOPI.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Matthies, A-L.  Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa (2017). Sosiologia 52(2), 149 – 165.

Peura-Kapanen, L. Rask, M.  Saastamoinen, M. Tuorila, H. (Kuluttajatutkimuskeskus) ja  Harju, A.  (Sivistysliitto Kansalaisfoorumi) (2013) Kansalaisraati suomalaista demokratiaa kehittämässä. Loppuraportti. Kuluttajatutkimuskeskus, työselosteita ja esitelmiä 147. https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4735113/Kansalaisraati_suomalaista_demokratiaa_kehittamassa.pdf/c01aa187-8572-4f15-b0a1-62a7e146bf91/Kansalaisraati_suomalaista_demokratiaa_kehittamassa.pdf?t=1495013328000

Perustuslaki 731/1999

YK:n lapsen oikeuksien sopimus https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan

BLOGI: ”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

Haluatko kuulla lapsia ja nuoria osallistavin menetelmin? Lue miksi ja miten toteutimme kuulemispajojen sarjan keväällä 2021 ja mitä opimme matkalla! 

Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on yhteinen peruskoulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia elämässä tarvitsemansa taidot. Hallitus on käynnistänyt vuosiksi 2020–2022 Oikeus oppia -ohjelman, jolla vahvistetaan perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Ohjelmaa toteuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Osana ohjelmaa halutaan jalkautua kouluihin ja kuulla lapsia ja nuoria ja heidän näkökulmaansa suomalaisen peruskoulun yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä siihen liittyvistä seikoista. Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo loivat osana Osallisuuden osaamiskeskustoimintaa valtakunnallisen Yhdenvertainen koulu -kuulemispajan. Kuulemispaja on yksi menetelmä kuulla lapsia ja nuoria. Ohjelmassa on käytetty myös muita menetelmiä.  

Kuulemisen tavoitteena oli tuottaa lasten ja nuorten näkemyksiä tasa-arvoisesta koulusta, koulutuspolusta ja lisätä perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten osallisuutta. Lisäksi tavoitteena oli miettiä, miten ns. tasa-arvorahaa voitaisiin jakaa kouluille. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteisia ja palvelumuotoilullisia menetelmiä. 

Kuulemismenetelmän suunnittelu 

Suunnitellessamme lasten ja nuorten kuulemista ryhdyimme käytännössä ratkaisemaan useita haasteita: 

  • miten käsitellä yhdenvertaisuutta koulussa ja ideoida yhdenvertaisempaa koulua, kun aihe on herkkä ja henkilökohtainen ja sisältää vaikeita termejä 
  • miten päästä pintaa syvemmälle 
  • miten luoda lyhyessä ajassa sellainen turvallinen ilmapiiri, että voi tuoda ajatuksensa julki aiheesta  
  • ja miten toteuttaa tämä kaikki täysin etänä (myös kevään 2021 pandemiatilanteesta johtuen osittain etänä opiskeleville lapsille ja nuorille).

Toteutustavaksi valikoitui etäyhteyksin toteutettu fasilitoitu työpajamalli. Työpajamallia toteutimme kahdella eri tavalla: pelillistetyllä Seppo-alustalla sekä Preziä ja Padletia hyödyntävänä, etäfasilitoituna versiona.  

Työpajamalli molempiin versioihin luotiin prosessina kokeilujen kautta. Teimme kehitysvaiheessa yhteensä kolme eri kokeilukierrosta. Lisäksi kokeiluja tukivat asiantuntijahaastattelut eri teemoista, katsaus aiheeseen liittyviin teoksiin ja raportteihin sekä oppilaiden ja opettajien palautteet ja haastattelut. Koko prosessia tuki toteuttajaorganisaatioiden edustajista koottu ohjausryhmä sekä hankkeen koko ohjausryhmä. Kiitos kaikille prosessiin osallistuneille eri tahoilta!  

Fasilitoidussa työpajamallissa etuina on:  

  • Kuulemistilaisuus on enemmän kuin vain yksittäinen työpaja tai kuulemistilanne. Se aloittaa osallistujissa erilaisia ajatusprosesseja ja osallistujat paneutuvat aiheeseen. Työpajan myötä käynnistyi joitain oppilaiden omia projekteja. 
  • Havaitsimme, että ohjattu työpajamalli auttoi sanoittamaan omaa elämää ja toi uutta tietoa aiheesta osallistuneille oppilaille. Kuulemismenetelmä herättää keskustelua henkilökohtaisesti, luokan tasolla sekä koko koulun tasolla.  
  • Kuulemispaja tukee koulun omaa yhdenvertaisuustyötä.  Palautteen perusteella myös opettajat saivat uutta ajateltavaa ja yhdenvertaisuusasioita vietiin kouluissa eteenpäin erilaisiin työryhmiin.  
  • Kuuleminen koulussa järjestettynä tukee opetussuunnitelman toteuttamista.  

Keskeiset valinnat työpajamenetelmän taustalla  

Mutta miten kysyä oppilailta turvallisesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta – monitahoisista ja herkistä aiheista, joista ei välttämättä kaikissa kouluissa ole puhuttu suoraan? Miten tiivistää tärkeä ja vaikea aihe yhteen työpajaan 4.–9.-luokkalaisille sopivasti? 

  1. Turvallisen tilan luominen  

Yhdenvertainen koulu -työpajojen onnistumisen kannalta keskeistä oli luoda osallistujille turvallinen tila, jossa jokaisella on mukava olla ja osallistua. Oli tärkeää tarjota helposti lähestyttäviä tapoja ja alustoja kertoa näkemyksiään yhdenvertaisuuskysymyksistä. Turvallista tilaa lähdimme rakentamaan määrittämällä sen jokaisen työpajan aluksi. Pohjana käytimme Allianssin Turvallisemman tilan periaatteita. Turvallinen tila on aina tärkeä, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten kohdalla sen merkitys on erityisen keskeinen. Meille oli tärkeää tehdä kaikkemme, jotta yksikään oppilas ei esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen vuoksi joutuisi kokemaan oloaan turvattomaksi työpajassa. Pyysimme opettajaa miettimään etukäteen pienryhmäjaon turvallista työskentelyä varten. Työpajan aikana määrittelimme selkeästi, mistä puhutaan, ja otimme heti puheeksi oppilaiden vastauksissa ilmenevät ongelmalliset kommentit, joita onneksi tuli vastaan hyvin vähän. Kaikki vastaukset annettiin anonyymisti. Työpajan jälkeen suosittelimme opettajia käymään oppilaiden kanssa purkukeskustelun työpajasta. 

  1. Käsitteiden ja aiheen ymmärrys  

Aiheen muotoilu helposti lähestyttäväksi on välttämätöntä, kun halutaan kaikkien ääni mukaan, eikä näin laajan, osittain vaikeankin, teeman tiivistäminen ja helpoiksi tehtäviksi kääntäminen ollut läpihuutojuttu. Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, on tärkeää olla tarkkana, jotta yksinkertaistaminen ei johda esimerkiksi stereotypioiden vahvistamiseen tai joidenkin teemojen ja äänien ulossulkemiseen. Kyse on myös hyvin herkistä ja henkilökohtaisista aiheista, joita tulee lähestyä kunnioittaen. On myös tärkeää huomioida oppilaiden moninaisuus ja käyttää ikäryhmälle sopivaa, selkeää kieltä.  

  1. Taustatarina punaisena lankana  

Pääosa työpajan tehtävistä pohjautui taustatarinaan kuvitteellisesta Tasa-Arvolan koulusta, jonka rehtori pyysi apua ongelmien ratkomiseen. Tämän ratkaisun tärkeimpänä syynä oli juuri turvallisuus. Taustatarina antoi oppilaille mahdollisuuden puhua aiheesta yleisellä tasolla joutumatta puhumaan omasta itsestään. Tarina myös teki työpajasta helpommin seurattavan ja kiinnostavan – viikkoja myöhemmin erään alakoululuokan oppilaat kertoivat juuri ”sen rehtorin auttamisen” jääneen työpajasta mieleen. Tehtävissä oli yhtä lukuun ottamatta mahdollisuus valita, mihin vastaa ja mihin ei, jotta oppilaat saivat mahdollisuuden painottaa heille itselleen tärkeitä asioita ja välttää aiheita, joiden käsittelyä he eivät ehkä kokeneet turvallisiksi tai mieleisiksi syystä tai toisesta.  

  1. Valinnan vapautta ja faktoja  

Meille oli tärkeää olla ohjailematta oppilaita, antaa heille tilaa todella kertoa ajatuksiaan. Ajatusten jakaminen pintaa syvemmällä lyhyessä ajassa on kuitenkin vaikeaa, kun aihe on vieras. Päädyimme tarjoamaan mahdollisuuden niin vapaampaan ideointiin kuin hyvin yksittäisen tapauksen ratkomiseen. Tällä tavalla aiheesta enemmän tietävälle oli alusta ideoida ja kommentoida tärkeäksi näkemiään aiheita, ja vähemmän perehtynyt pystyi tukeutumaan valmiiksi antamiimme tilastotietoihin ja väitteisiin, ideoiden niiden pohjalta. Käyttämämme teemat ja väitteet valitsimme esimerkiksi yhdenvertaisuuslain, haastattelujen ja tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn, pohjalta. 

  1. Hyvä yhteistyö opettajien kanssa  

Fasilitoimme työpajat etäyhteyden välityksellä, kun taas osallistujat istuivat opettajansa kanssa luokissaan joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että meille fasilitaattoreille oli vaikeaa, joskus teknisten ongelmien vuoksi jopa mahdotonta, seurata turvallisuuden toteutumista ja oppilaiden käymää keskustelua tehtävistä työpajan aikana. Opettajan rooli tässä oli siis erittäin tärkeä. Pyrimmekin tukemaan opettajia selkeällä etukäteispaketilla, oppilaskuntatyöpajan kohdalla myös koulutustapaamisella, ja antamalla vinkkejä työpajan purkuun jälkikäteen. On selvää, ettei onnistunutta etätyöpajaa voi toteuttaa koulussa läsnäolevalle oppilasryhmälle ilman hyvin toimivaa yhteistyötä opettajan kanssa. 

Lasten ja nuorten palautetta prosessista 

Kuulimme prosessissa yli 600 nuorta. Tulokset julkaistaan syksyllä 2021 raportissa. Tulokset jaetaan myös Nuoret ja osallisuus -sivustolla.  

Palautteiden mukaan kuulemispajoihin osallistuminen on ollut osallistuneille lapsille ja nuorille pääsääntöisesti positiivinen kokemus. Sanottiin esimerkiksi, että kiva päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja että oli kiva kertoa oma mielipide. Oppilaiden mielestä tuntui hyvältä ja arvostetulta, että heiltä kysyttiin mielipidettä. Sanottiin myös, että tuntui yllättävän hyvältä, että sai tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. ”Vihdoin sain puhua”, totesi yksi oppilaista. Osa nuorista koki osallistamisen oudoksi, tai ei osannut oikein sanoa miltä tuntui. Eräs vastaaja kuvasi, että tuntui oudolta, koska ennen ei ole kysytty, olisi halunnut keskustella enemmän.  

Moni toivoi, että yhdenvertaisuusasioista puhuttaisiin enemmän. Moni toivoi, että kouluissa asiat paranisivat ja että kuulemisen seurauksena muutosta tapahtuisi kouluissa. Osallistujat toivoivat, että heidän ääntään kuunnellaan ja että heidän ideansa otetaan huomioon ja että he voivat vaikuttaa asioiden edistämiseen. Toisaalta moni myös sanoi, etteivät he tiedä mitä vaikutuksia heidän panoksellaan on tai ettei heillä ole kovin kummoiset odotukset. Oppilaat myös sanoivat, että heidän mielestään on mahtavaa, että aikuiset huomaavat, että lapset ja nuoret ovat fiksuja. Palautteista välittyy myös kiitollisuus aiheiden esiintuomisesta ja oppilailta kysymisestä. Näistä on tärkeää puhua koulussa, lisää tällaisia tarvitaan!  

Meille tärkeää toteuttaa lasten ja nuorten toive asioihin vaikuttamisesta niin hyvin kuin mahdollista. Nuorten viestit ja ääni tulee mennä perille saakka sellaisena, kuin he ovat sen sanoneet.  

Lapsia kannattaa ja täytyy kuunnella. Heillä on näkemystä ja kokemusta sekä tahtoa saada edistystä aikaan. 

Reija Arnberg, palvelumuotoilija, Nuorten Akatemia
Matleena Kosonen Holdgaard, asiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo



Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestivät kevään 2021 aikana työpajoja noin 20 luokalle ympäri Suomen sekä yhden valtakunnallisen etätyöpajan 12 koulun oppilaskuntien edustajille. Työpajat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –ohjelman työryhmän työtä. Kuulemisen tavoitteena on tuottaa Oikeus oppia -ohjelmalle lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, kuinka yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat kouluissa ja millaisin toimenpitein suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutuspolkua voitaisiin lasten ja nuorten mielestä nykyistä paremmin tukea. Lisäksi tavoitteena on, että kuulemisen kautta saadaan luotua hyviä toimintatapoja ja toteutusmalleja ministeriön käyttöön myöhemmissä lasten ja nuorten kuulemisissa hyödynnettäväksi. Lue lisää Oikeus oppia -ohjelmasta. Kuulemisesta kootaan raportti, joka luovutetaan opetusministerille syksyllä 2021. Blogi julkaistaan Nuorten Akatemian ja Kehittämiskeskus Opinkirjon sivuilla sekä nuoretjaosallisuus.fi- sivustolla.

BLOGI: Nuorten politiikkakoulu herättää pohtimaan vaikuttamista

Nuorten politiikkakoulu lähti liikkeelle Demokratiakokeilut 2020 –hankkeena, jota rahoitti Sitra ja Oulun kaupunki. Hanke toimi aktiivisesti helmikuusta 2020 maaliskuuhun 2021 ja siinä työskentelivät Marjut Lehtonen ja Noora Mäkinen. Toiminta suunniteltiin ja kehitettiin alusta lähtien nuorten, kaupungin ja hanketyöntekijöiden sekä luottamushenkilöiden yhteistyönä. Tällä on pyritty turvaamaan toimintojen jatkuvuus, ja toimintamallit jäävät elämään kaupungin omana toimintana. Nuorten politiikkakoulun toivotaan leviävän sekä paikallisesti, valtakunnallisesti, että Euroopan laajuisesti.

Nuorten politiikkakoulun tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan, pienesti tai isosti, omassa lähiympäristössään tai yhteiskunnallisesti. Tai sekä että. Se tarkoittaa myös sitä, että nuorten yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja sekä osallisuusvalmiuksia vahvistetaan. Lisäksi nuorille opetetaan, miten asioihin voi ottaa kantaa tai mitä eri väyliä on saada äänensä kuuluviin. Mitä enemmän nuorilla on tietoa, sitä enemmän se lisää rohkeutta myös ottaa kantaa ja tuoda mielipiteensä esille. Näin politiikkakoulussa halutaan ajatella. Nuorten politiikkakoulun työpajat vaikuttamisesta ovat herätelleet nuoria pohtimaan vaikuttamista, osallistumista ja antaneet myös vastauksia näihin teemoihin. Yhteiselle keskustelulle on aikaa ja nuorille annetaan mahdollisuus puhua ja kertoa omista ajatuksistaan. Työpajat on avattu opetusmateriaaliin, joka on kaikkien hyödynnettävissä.

Hankkeen aikana työpajoja pidettiin viidessä oululaisessa oppilaitoksessa sekä nuorisotiloilla ja osallisuusryhmissä, joissa työpajoihin osallistui yhteensä lähes 400 13 – 20-vuotiasta nuorta.

Nuorille erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa

Nuorten politiikkakoulussa on etsitty ja koottu nuorille erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Instagramissa on julkaistu Näin voi vaikuttaa-sarjaa, josta on tehty myös opas ja nettisivuilla on koottuna eri tapoja vaikuttaa. Myös työpajoista saimme nuorilta myös lisää ideoita erilaisista vaikuttamisen tavoista ja tavoitteena olikin saada nuoret itse huomaamaan, kuinka paljon erilaisia tapoja on.

Lisää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien kesken – päättäjävierailut

Yhtenä tavoitteena Nuorten politiikkakoulussa on myös päättäjien ja nuorten välisen vuorovaikutuksen lisääminen ja syventäminen. Siihen politiikkakoulussa vastataan päättäjävierailuilla, joissa on mukana aina nuorisovaltuuston jäsen ja kaupunginvaltuutettu työparina. Päättäjävierailut järjestetään kouluilla, nuorisotiloilla tai muissa nuorten kohtaamispaikoissa.

Hankkeen aikana järjestettiin kouluilla kahdeksan päättäjävierailua, joissa vieraina oli aina nuorisovaltuuston jäsen ja kaupunginvaltuutettu yhdessä. Vieraat pitivät yhdessä työskentelystä ja he kertoivat kiinnostavalla, omannäköisellä tavallaan omasta päättäjäpolustaan ja kokemuksistaan päättäjänä. Koronan vuoksi suurin osa vierailuista tehtiin verkon välityksellä, joka rokotti jonkin verran yleisön ja vieraiden välistä vuoropuhelua. Niissä vierailuissa, joissa nuoret olivat etukäteen tutustuneet vieraihin ja miettineen kysymyksiä, keskustelua syntyi hyvin.

Vierailujen tavoitteena on lisätä vuoropuhelua nuorten ja päättäjien kesken. Vierailujen avulla toivotaan myös nuorille löytyvän erilaisia tapoja vaikuttaa sekä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä nuorisovaltuustoon sekä kaupungin päättäjiin. Vierailijat pyrkivät omalla esimerkillään innostamaan nuoria vaikuttamaan osana yhteiskuntaa ja vierailuissa tärkeänä onkin yleisön ja vieraiden välinen vuoropuhelu, kysymykset ja kommentit. Oulussa päättäjävierailutoiminta tulee jatkumaan nuorisovaltuuston ja uusien päättäjien kanssa.

Uutta materiaalia nuorille ja nuorten parissa työskenteleville

Nuorten politiikkakoulu on julkaissut materiaalia nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Kaikki julkaistu materiaali löytyy Nuorten politiikkakoulun nettisivulta www.ouka.fi/nuortenpolitiikkakoulu.

  • Näin voi vaikuttaa -opas, johon on koottu erilaisia vaikuttamistapoja. Opas on suunnattu nuorille, nuorten ryhmille, sekä muille vaikuttamisesta kiinnostuneille ikään katsomatta. Opasta voi hyödyntää nuorten lisäksi myös kaikki nuorten parissa työskentelevät sekä muut vaikuttamisesta kiinnostuneet. 
  • Nuorten politiikkakoulun opetusmateriaalipaketti, johon on koottu hankkeen keskeisiä toimintamalleja. Materiaalia voi vapaasti hyödyntää opettajat, nuorisotyöntekijät, ohjaajat sekä muut nuorten parissa työskentelevät. Toimintamalleja voidaan käyttää myös soveltaen omaan ryhmään tai kuntaan sopivaksi. Opetusmateriaalikoulutusta järjestetään jälleen syksyllä 2021, tieto päivitetään nettisivuille ja someen.
  • Hankkeen loppuraportissa on kerrottu hankkeen etenemisestä, mitä hankkeessa tehtiin, opittiin ja mistä tuotoksia löytyy.
  • Nuorten politiikkakoulu -hankkeesta on tehty tutkimusta. Tutkija Anna Suorsan tekemä tutkimusraportti on nimeltään ”Nuorten politiikkakoulu nuorten vaikuttamisen tapoja ja mahdollisuuksia kehittämässä”.

Kaikki nuorten politiikkakoulun julkaisut löytyvät nettisivuilta: www.ouka.fi/nuortenpolitiikkakoulu

Nuorten politiikkakoulun tili Instagramissa: @nuortenpolitiikkakoulu