Miten demokratiaa kokeillaan? Miten osallisuutta vahvistetaan muuttuvassa maailmassa? Puheenvuorossa Elina Eerola valottaa Sitran Demokratiakokeilujen 2020 oppeja.
Osallisuuden osaamiskeskus kehittää verkkokoulutuskokonaisuutta nuorten osallisuudesta, jossa tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja syvällisesti monista eri näkökulmista ja teorian sekä käytännön kannalta. Aihe on tärkeä, sillä kansalaisten osallisuus yhteiskunnasta on demokratian ja toimivan yhteiskunnan keskeinen piirre. Nuoretkin kansalaiset ovat kansalaisia, vaikka osalla heistä ei vielä olekaan äänioikeutta. Nuoret määritellään joko 15-24 -vuotiaiksi (YK) tai alle 29 -vuotiaiksi (Suomen nuorisolaki).
Osallisuutta voi kokea monessa eri yhteydessä perheestä työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Määritelmällisesti nuorten osallisuus yhteiskunnasta on yhtäältä sitä, että kyseiset nuoret kokevat olevansa osa yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttavansa siihen. Toisaalta nuorten osallisuus yhteiskunnasta on sitä, että heidän toiminnallaan todella on vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla (ks. Nivala & Ryynänen, 2013).
Nuoren ihmisen osallisuuden kokemus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hän toimii kansalaisena nyt ja tulevaisuudessa. Yksi käytännön esimerkki tästä on paljon puhuttu äänestysinto: jos henkilö kokee, että oma toiminta voi vaikuttaa yhteiskuntaan, äänestäminen (tai poliittinen tietoinen äänestämättä jättäminen) näyttäytyy henkilölle mielekkäänä mahdollisuutena. Jos henkilö ei koe osallisuutta yhteiskunnasta, äänestäminen näyttää pelkältä ajanhukalta. Miksi vaivautua äänestyspaikalle, jos sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei henkilö tietäisi, miten äänestäminen toimii, vaan henkilöltä voi puuttua perustavanlaatuinen usko omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta (ks. Martikainen, 2021). Kyseinen usko ei ole rationaalista tietoa, vaan syvempää kokemusta omasta olemisesta ja toiminnasta maailmassa.
Äänestämisen lisäksi osallisuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kansalaistoimintaan, kuten puoluetoimintaan, asukastoimintaan, julkiseen keskusteluun tai mielenosoituksiin. Demokraattinen yhteiskunta on pitkälti aktiivisten kansalaistensa summa, joten kansalaisten osallisuuden kokemus määrittää yhteiskunnan demokraattisuuden. Jos aktiivisia kansalaisia on vain muutamassa viiteryhmässä, he äänestävät valtaan heille edullisia päättäjiä ja määrittävät julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia, jolloin päätöksetkin painottuvat heidän edukseen.
Jokaisen hyvinvointi ja mukanaolo yhteiskunnassa ei ole pelkkää solidaarisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus tulee esille erityisesti kriiseissä ja muissa poikkeustilanteissa, kuten koronapandemiassa. Jos kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnasta ja siten luottavat valitsemiinsa päättäjiin (heillä on valtaa siihen, kuka heitä edustaa), he ovat herkemmin mukana toimimassa yhteisen edun eteen. Karuja esimerkkejä erilaisista yhteiskunnista löytyy ihan läheltä.
Nuoruus on se hetki, kun ihminen suurimmaksi osaksi kasvaa tai on kasvamatta osallisuuden kokemukseen ja kansalaisuuden toteuttamisen tapoihin. Siksi nuorten osallisuus tänään vaikuttaa olennaisesti kansalaisten osallisuuteen huomenna. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokraattisuuden takaamiseksi on edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kokemuksen kuin objektiivisen vaikuttamisen tasolla.
Nuorten osallisuus on monitahoinen tilanne, jonka edistämiseksi sitä on ymmärrettävä monipuolisesti ja syvällisesti. Tähän Osallisuuden osaamiskeskuksen kehittämä verkkokoulutuskokonaisuus tarjoaa välineitä. Koulutus on itseopiskeltava, joten sitä voi nauttia palasittain muun työn lomassa. Ensimmäinen palanen ilmestyy 15.11. alkavalla viikolla nuoretjaosallisuus.fi -sivulla. Koska nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meidän jokaisen etu, jokaisen, jolla on tavalla tai toisella valtaa nuorten osallisuuteen, olisi hyvä käydä tutustumassa koulutukseen.
Lähteet
Martikainen, Joonas (2021). Political poverty as the loss of experiential freedom. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6328-8
Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Nivala Elina, Ryynänen Sanna. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, s. 9-41.
Kuinka lisätä nuorten osallisuutta organisaatiossa?
Puheenvuorossa esitellään käytännön esimerkkien kautta Plan Suomen tavoitetta kehittää nuorten osallisuutta koko organisaation tasolla. Äänessä Nuorten toiminnan suunnittelija Emmi Uutela sekä globaalikasvatuksen suunnittelija Linda Massa.
Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja Suomen nuorisovaltuustojen liitto toteuttivat yhdessä kyselyn oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta 1.9.-31.10.2021. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ryhmissä, uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Myös toisen asteen opiskelijajärjestöt levittivät tietoa kyselystä.
Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista noin 80 % opiskeli tai työskenteli perusopetuksessa. Vastaajista valtaosa oli nuoria noin 70 % ja ammattilaisia (ohjaava opettaja, ohjaaja, toiminnan koordinaattori) noin 30 %. Vastaajia oli yhteensä 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, tosin yksi kertoi asuinpaikkakuntansa olevan Suomi.
Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitus
Oppilaskunnan hallitus valitaan pääsääntöisesti syyslukukauden alussa äänestämällä joko luokittain, luokka-asteittain tai äänestämällä kaikkien halukkaiden joukosta. Tuloksiin mahtui mukaan myös haastattelu, arpominen ja hallituspaikkojen jako yleiskokouksen päätöksen perusteella. Mukana oli myös malli, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua oppilaskunnan avoimiin kokouksiin ja siten tulla toimintaan mukaan milloin tahansa.
Hallituksen työskentelytavoissa oli variaatioita. Vastaajat kuvailivat sitä, miten hallituksen jäsenten aktiivisuuskin vaihtelee. Jotkut nuoret selvittävät usein luokkansa ideoida ja mielipiteitä. Hallituksen koko vaihtelee paljon Isojen koulujen ja oppilaitosten hallituksen koko saatettiin kokea liian pieneksi, tosin jotkut koulut puolestaan avaavat mahdollisuuden osallistua kaikille halukkaille. Hankaluutta aiheuttaa sekin, mikäli oppilaitoksella on useita eri toimipisteitä. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näyttäisi toiminta olevan paljolti ohjaavan opettajan varassa, joka kutsuu hallituksen koolle. Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin alle tunnin, mutta myös käsiteltävät asiat voivat määrittää kokouksen pituuden.
Hallitusten toiminta
Hallituksen jäsenillä on tavanomaisten puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi erilaisia vastuuta kuvaavia nimikkeitä kuten some- tai mediavastaava, tiedottaja, edunvalvontavastaava tai kummilapsivastaava. Vastuuta jäsenten kesken on jaettu esimerkiksi toimikunnittain tai vaikkapa siten, että oppilaskunnassa on nimetty henkilö linkiksi tukioppilaisiin tai ruokalatoimikuntaan. Kunnan nuorten vaikuttajaryhmien edustajat voivat kuulua myös oppilas- ja opiskelijakuntaan, jolloin näihin elimiin on luontainen yhteys koulusta. Toiminta on voitu jakaa tehotiimeihin kuten kioski-, huppari-, toiminta-, yhteisö- ja virkistystiimi. Myös oppilaitoksen säännölliset tapahtumat on voitu organisoida opiskelijakunnan kautta.
Kokoukset koettiin toimivan hyvin, mikäli noudatettiin kokouskäytäntöjä ja saatiin asioita käsiteltyä, mutta samalla ylläpidettiin rentoa ja kaikkia kuuntelevaa ilmapiiriä. Vastaajista yli 30% ei tiennyt oliko koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintasuunnitelmaa tai -kertomusta.
Oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja toimivia käytäntöjä
Oppilas- ja opiskelijakunnantehtäviin kuului yleisesti koulun ja sen turvallisuuden kehittäminen. Nuorten toiminta liittyi sekä koulun yhteisöllisen ilmapiiriin vaikuttaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia että opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi MOK (opetussuunnitelmaan kuuluvan monialaisen opintokokonaisuus) -viikon suunnitteluun osallistuminen. Koulun ulkopuolisista tahoista yhteistyökumppaneiksi mainittiin vanhempainyhdistykset ja nuorisovaltuustot. Sitä kuinka yleistä yhteistyö esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa on tämän aineiston perusteella vaikea arvioida.
Erityisen toimivia käytäntöjä oli kehitetty toiminnan avoimuuden parantamiseksi esimerkiksi avoimen Padletin avulla tai siten, että toiminnalle oli laadittu selkeä lukuvuosisuunnitelma. Toiminnan haasteiksi mainittiin innostuksen ylläpitäminen, toiminnan toteuttaminen voi jäädä vain muutaman aktiivin varaan ja toiminnalla on varsin niukat resurssit (aika ja raha). Toiminnassa on kuitenkin koettu myös onnistumisia silloin, kun esimerkiksi oppilaiden ehdotus on hyväksytty.
Kysyimme myös siitä, mihin asioihin ja miten nuoret pääsevät vaikuttamaan koulussa ja oppilaitoksessa. Vastauksissa nousi esille kunkin oma aktiivisuus puhumalla, kertomalla asioista opettajille, oppilaskunnalle tai suoraan rehtorille. Vaikuttamaan voi päästä myös erilaisten kyselyjen kautta. Vastausten perusteella tärkeimmät vaikutuskanavat ovat oppilaskunnan hallitus ja sen kokoukset ja aloitteet.
Kyselyn annista tehdään laajempi koonti ja se julkaistaan marraskuun aikana osoitteessa www.omaoppilaskunta.fi
Lisätiedot
puh. 050 515 0017
Vaikuttamisrauha on Allianssin koordinoima hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kampanjan lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää. Vaikuttamisrauha on keskeinen osa vuoden 2021 Politiikkaviikon ohjelmaa.
Vaikuttamisrauha on 12-29-vuotiaiden nuorten vaikuttamis- ja viestintäkampanja, jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Sen lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää. Kampanjassa korostetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmia, kuten normikriittisyyttä ja nuoren omia vaikuttamisen reittejä niin lähiyhteisöissään kuin yhteiskunnassa laajemminkin.
Vaikuttamisrauha nuorille – viisi teesiä
Vaikuttamisrauha etsii myös konkreettisia politiikkatoimia yhteiskunnallisen muutoksen synnyttämiseksi. Politiikkatoimet jaetaan kolmeen kategoriaan: kansainväliset toimet, kansalliset toimet ja pidemmän aikavälin toimet.
Mitä toimia vihapuheesta vapaa yhteiskunta tarvitsee? Osallistu kyselyyn kampanjan lopullisista tavoitteista! Kysely on tarkoitettu kaikille nuorille heidän osallistamisekseen politiikkatoimien suunnitteluun.
Lisätietoja:
Sera Savolainen
Projektikoordinaattori (Vaikuttamisrauha)
044 4165 230
sera.savolainen@alli.fi
Vuonna 2021 vietämme Politiikkaviikkoa Vaikuttamisrauha-kampanjan merkeissä. Vaikuttamisrauha on kampanja, jonka tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kampanja julkaistaan Politiikkaviikolla 1.-7.11.2021. Lue lisää: Vaikuttamisrauha
Tarjoamme Politiikkaviikkoon osallistuville oppilaitoksille ja nuorten ryhmille laadukkaat opetusmateriaalit, joiden avulla voit käsitellä nuorten kanssa lähestyviä aluevaaleja, suomalaista demokratiaa, omia vaikutusmahdollisuuksia, vihapuhetta sekä omia oikeuksia yhteiskunnassa. Mukana on myös materiaali Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyen: Kiinnostavatko sinua ja oppilaitasi toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Entä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tai lasten ja nuorten oikeudet? Miltä tulevaisuuden talouden ja yhteiskunnan pitäisi näyttää? Millaisesta maailmasta oppilaasi unelmoivat? Millainen Eurooppa voisi parhaimmillaan olla?
Politiikkaviikon opetusmateriaalit
Kuinka luoda yläkoulussa puitteet luottamuksellisen ilmapiirin kehittymiselle ja oppilaslähtöiselle vaikuttamiselle?
Heikki Korhonen (Osaamiskeskus Nuoska) kertoo puheenvuorossaan luokanvalvojan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön perustuvasta Kasku-työparimallista, jolla edistetään yläkoululaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
.
TIEDOTE Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 27.10.2021
Oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kehittävät uudenlaista digitaalisen osallistumisen alustaa sekä toimintamallia lasten ja nuorten osallistumisen tueksi.
Uusi, erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen osallistumisen alusta, työnimeltään ”digiraati”, on tarkoitus avata loppuvuonna 2021 oikeusministeriön otakantaa.fi-palvelussa. Alustan idea pohjautuu Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitettyyn Digiraati-konseptiin, jota muun muassa oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat pilotoineet kuluneen vuoden aikana. Pilotoinnista kertyneitä kokemuksia ja nuorilta saatua palautetta hyödynnetään uuden alustan kehitystyössä.
Lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi ja raatien fasilitoimiseksi on suunnitteilla myös toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken. Toimintamallin vahvuutena on julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiivis vuoropuhelu, minkä toivotaan lisäävän nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen on yksi pääministeri Sanna Marininhallitusohjelman tavoitteista. Nyt käynnistetyn kehitystyön tarkoitus on vaiheittain uudistaa oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin myös lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan digitaalisten palvelujen avulla.
Kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman puitteissa sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutettava osallistumisalusta rakennetaan osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluita. Kehitystyöhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskus, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto ja Oikeusrekisterikeskus.
Uudistuksen yhteydessä luovutaan Nuortenideat.fi-palvelusta vuoden 2022 aikana. Palvelun nykyisiä käyttäjiä ohjataan otakantaa.fi-palveluun sekä muihin demokratiapalveluihin ja heitä tuetaan niiden käyttöönotossa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuvuonna 2022.
Lue lisää
Lisätietoja
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.sukunimi@gov.fi
projektisihteeri Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.sukunimi@gov.fi
Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@om.fi
Webinaari 27.10. klo 9.30-10.30
Työpaja 27.10. klo 11.00-11.45
Tervetuloa mukaan Kentaurin uuden osaamismerkkisarjan julkistustilaisuuteen! Webinaarissa esitellään valtakunnallinen seitsemän osaamismerkin sarja ja avataan osaamismerkkien käyttömahdollisuuksia sekä tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Webinaarin jälkeen alkavassa työpajassa on mahdollisuus tutustua osaamismerkkeihin ja niiden myöntämiseen käytännössä.
Tilaisuus on tarkoitettu nuorten vapaaehtoisten kanssa toimivien yhdistysten ja järjestöjen väelle, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille ja kehittäjille sekä kaikille nuorten osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta kiinnostuneille.
Voit ilmoittautua sekä webinaariin että työpajaan tai pelkästään webinaariin. Kun ilmoittaudut ennakoon, saat sähköpostiisi muistutuksen webinaarista sitä edeltävänä päivänä. Ilmoittautumalla myös varmistat, että saat jatkossa tietoa nuorten osaamismerkkisarjan kehityksestä ja työpajoista.
Ilmoittaudu 25.10. mennessä >>
Tilaisuus järjestetään verkossa: www.zoom.us/my/oksivis
Nuorille kertyy monipuolista osaamista opiskelun ja työnteon ohella myös vapaa-ajalta, harrastuksista ja luottamustoimista. Puheenvuorossa Osaamiskeskus Kentaurista Timo Sinivuori ja Eeva Jeronen esittelevät kuinka järjestöt voivat ottaa käyttöönsä Digitaalisen osaamiskiekon ja uuden nuorille suunnatun osaamismerkkiperheen.
