Napsuttele itsesi mukaan Osallisuuden vahvistajat -verkostoon. Varaa aikaa 4.4., jolloin on tapaamisen aiheena on osallisuus ja vaikuttaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Alustajaksi on lupautunut tutkija Niina Meriläinen. Linkin löydät Osallisuuden vahvistajat -FB-ryhmästä.
Kuppi teetä, ole hyvä!
Mitä yhteistä on pelaamista harrastavien nuorten kokemuksissa osallisuudesta? Puheenvuorossa tutkija Eeva Sinisalo-Juha esittelee havaintoja liittyen erityisesti peliharrastuneiden nuorten kokemuksiin. Havainnot perustuvat nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin keväällä 2021 toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi lähes 15 000 nuorta, joista 5 500 ilmoitti harrastavansa pelaamista.
Sosiaali- ja terveysministeriö
TIEDOTE 21/2022
Lapset ja nuoret voivat nyt äänestää ideoista lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.
”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke”, toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin todella hyvin. Kaikki saadut ideat on käyty läpi ideointikampanjan raadin kanssa ja raatilaiset ovat valinneet jatkoon menneet ideat. Nyt näistä kolmestatoista toteuttamiskelpoisesta ideasta alkaa lasten ja nuorten äänestys.
”Kiitos paljon kaikille lapsille ja nuorille, jotka olette lähettäneet ideoita. Niitä oli paljon ja ne kaikki olivat todella hyviä. Kaikkia ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, mutta olemme ottaneet lähetetyt viestit ja ideat talteen ja niitä viedään eteenpäin mahdollisesti muillakin tavoin. Raati valitsi nyt lasten ja nuorten äänestykseen ne ideat, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.
Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Äänestämään pääsee kansallisen lapsistrategian kotisivulla.
Lasten ja nuorten äänestyksen pohjalta valitaan 2-6 ideaa, jotka toteutetaan osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vuoden 2022 aikana.
Äänestyksen tulos julkistetaan 14.2.2022 klo 9.30-10.30 Valtioneuvoston Youtube-kanavalla. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vierailee etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyy myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.
Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, p. 029 516 1177, johanna.laisaari@gov.fi
Kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, p. 029 516 3352, laura.e.saarinen@gov.fi
Osallisuuskampanja: Lapsi tai nuori, äänestä suosikkiasi ja edistä lapsen oikeuksiaLinkki toiselle sivustolle
Kansallisen lapsistrategian osallisuuskampanjan ideoiden julkistaminen 14.2.2022
Oppilaiden osallisuus edistää kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Oppilaat ovat tärkeitä toimijoita koulun arjessa. Osallisuuden kokemukset vahvistuvat ilmapiirissä, joka on turvallinen ja jossa pääsee osallistumaan. He tarvitsevat myös tietoa, tukea ja innostamista.
Osallisuus koulussa -verkkokurssi lähestyy osallisuutta osallistumisen ja vaikuttamisen, mutta myös kuulumisen tunteen näkökulmasta. Se avaa oppilaille sitä, että vaikuttaminen on monipuolista toimintaa, ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tavoitteena on innostaa oppilaita kiinnostumaan vaikuttamisesta ja löytämään itselle sopiva tapa osallistua.
Verkkokurssin voi tehdä esimerkiksi oppilaskunta- tai tukioppilastoiminnan esittelyn ja henkilövalintojen yhteydessä, tai kun kaikille oppilaille kerrotaan koulun vaikuttamismahdollisuuksista. Opettaja voi opetuskeskustelussa tuoda esille muitakin omassa koulussa toimivia nuorten osallisuutta tukevia ryhmiä.
Löydät kurssin osoitteesta https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/kiusaamisen-vastainen-tyo/oppilaiden-verkkokurssi-osallisuudesta/
Kurssi on toteutettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
Oletko 13–20-vuotias ja haluat oppia uutta liikenteestä sekä saada uusia kavereita ympäri Suomen? Haluatko järjestää liikenneturvallisuustempauksia? Hae mukaan Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään.
Etsimme liikenteestä kiinnostuneita nuoria Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään. Osallisuusryhmässä sinulla on eturivin paikka seurata liikenneturvallisuustyötä Suomessa ja Euroopassa. Saat tietoa ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista, kuten ajokorttilakiuudistuksesta, mopomiiteistä ja sähköpotkulaudoista. Pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liikenneturvallisuustempauksia. Lisäksi saat todistuksen, jota voit hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.
Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa livenä Helsingissä. Live-tapaamisten välillä tapaamme etänä noin kerran kuukaudessa. Osallistuminen toimintaan on ryhmän jäsenille ilmaista ja korvaamme matkakulut ja ruokakulut live-tapaamisten osalta.
Etsimme sinua, joka
Aiempi kokemus tai liikenneasioiden asiantuntemus ei ole tarpeen. Riittää, että olet kiinnostunut aihepiiristä ja sinulla on halua vaikuttaa.
Hae mukaan lähettämällä hakemus 06.02.2022 mennessä. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Hannaan, joka koordinoi nuorten osallisuusryhmää.
Hanna Rutila
020 7282 348 (maksullinen)
Suunnittelija
Nuoret
Uutinen Liikenneturvan sivuilla:
https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/liikenneturva-hakee-nuoria-mukaan-liikenneturvallisuustyohon
Kuinka kuulla kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria? Syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskehittämisen keinoin on erityisen vaativaa, sillä kyse on usein nuorista, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuvat osallistumiseen penseästi. Vaarana on, että yhteiskehittäminen jää heidän kohdallaan kauniiksi puheeksi. Puheenvuorossa professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta tarkastelee, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuulemisessa.
Ungas välmående är ett aktuellt tema och en fråga som väcker känslor. Handlar frågan om den unga själv eller är det en samhällelig fråga som vi alla borde ta ställning till? Pia Öhman (Folkhälsan) talar om hur delaktighet kan öka den ungas välmående och kan vara svaret på att få slut på mobbningen i skolorna.
Internet ja sosiaalinen media on avannut ovia vapaalle sanankäytölle, mielipiteiden kohtaamiselle ja osallistumiselle. Kun annetaan kaikenlaisten näkemysten osallistua keskusteluun ja kohdata toisensa edistetään totuutta ja demokratiaa. Parhaimmillaan internet voi auttaa perinteisen sanavapauden ideaalin toteutumiselle. Samalla on kuitenkin huomattu, että internetissä on löydettävä itse aihepiirit ja Ihmiset valikoi yhä tarkemmin keskustelut, mistä on jo valmiiksi kiinnostuneita. Tämä kaventaa käyttäjien näkökulmia. (Pöyhtäri, Haara, Raittila 2013, 44-46.)
Voidaan puhua myös kuplaantumisilmiöstä. Samanmieliset kokoontuvat yhteen ja antavat toisten ajatuksille tykkäyksiä ja kannustuksia. Kukapa ei olisi kokenut olonsa turvalliseksi samanmielisten kanssa. Se on jopa voimaannuttanut. Kääntöpuoli on kuitenkin karu. Kun on rohjennut menemään oman kuplan ulkopuolelle kertomaan eri näkemyksen tai kyseenalaistamaan erimielisten ajatuksen. Pahimmillaan samassa kuplassa viihtyvät hyökkäävät yhdessä puolustamaan omaa kantaansa, jopa kiusaamiseksi asti. Kuplat saavat olla rauhassa, kun lopulta kukaan ei halua olla hyökkäyksen kohde.
Kannattaa miettiä yhdessä nuorten kanssa tapoja, jolla viestin saa vaikuttavasti parhaiten perille. Onko sittenkin parempi tapa opetella kuuntelemaan muita ja ymmärtämään eri näkökulmia? Kun otat itse vastaan ajatuksia, niin voisiko vastapuoli kuunnella myös sinua? Voiko toisella osapuolella olla ajatuksia, joita et ole tullut ajatelleeksi? Samaa keskustelua olisi hyvä käydä kaikenikäisten kanssa.
Vaikuttamisrauhasta tulee itselleni mieleen myös joulurauhanjulistus. Joulurauhanjulistus lausutaan vuosittain jouluaattona klo 12 Brinkkalan parvekkeelta, ja sen kuunteleminen kuuluu monen perheen traditioon. Julistus on keskiajalta asti pysynyt muuttumattomana. Joulurauhan julistuksessa muistutetaan kansalaisia juhlimaan sopuisasti ja rikkomuksen tekijöitä uhataan rangaistuksilla. (evl; Turku) Pitäisikö samanlainen julistus tehdä myös vaikuttamisrauhasta näin joulun alla? Sopisi nykyiseen digitalisoituneeseen yhteiskuntaan: ”Nyt täten kehotamme, että jokainen sosiaalisessa mediassa vaikuttava ottaa huomioon myös muiden ajatukset ja mielipiteet. Keskittykää lukemaan ja pohtikaa, miten monenlaisia näkökulmia voi samasta asiasta olla. Älkää vastatko provosoivasti, piikittelevästi tai vähättelevästi. Argumentoikaa luotettavalla tiedolla, opetelkaa medialukutaitoja ja tarkistakaa lähteenne. Varsinkin aikuiset ottakaa asiaksenne kuunnella nuoria ja antakaa heidän ajatuksillensa tilaa. Nyt on aika kohdata toinen toisemme turvallisesti netissä, ilman vihapitoa ja laskeutua vaikuttamisrauhaan. Hän, joka ei tottele, niin rangaistus häntä odottakoon. Hänet bannataansosiaalisesta mediasta ikuisiksi ajoiksi.”
Lue Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanjasta, jonka tavoitteena on vähentää erityisesti nuorten vaikuttamisviestintään kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää.
Vaikuttamisrauhaa ja yhdessäoloa jouluun!
LÄHTEET:
Pöyhtäri, Reetta, Haara, Paula, Raittila, Pentti. (2013). Vihapuhe sanavapautta kaventamassa. Tampere University Press. (PDF)
Turku: https://www.turku.fi/joulurauha (viitattu 29.11.2021)
EVL: https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Joulurauhan+julistus (viitattu 29.11.2021)
Vaikuttamisrauha ja materiaalit: https://alli.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/vaikuttamisrauha/ (viitattu 29.11.2021)
KUVA: Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanja
Miten demokratiaa kokeillaan? Miten osallisuutta vahvistetaan muuttuvassa maailmassa? Puheenvuorossa Elina Eerola valottaa Sitran Demokratiakokeilujen 2020 oppeja.
Osallisuuden osaamiskeskus kehittää verkkokoulutuskokonaisuutta nuorten osallisuudesta, jossa tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja syvällisesti monista eri näkökulmista ja teorian sekä käytännön kannalta. Aihe on tärkeä, sillä kansalaisten osallisuus yhteiskunnasta on demokratian ja toimivan yhteiskunnan keskeinen piirre. Nuoretkin kansalaiset ovat kansalaisia, vaikka osalla heistä ei vielä olekaan äänioikeutta. Nuoret määritellään joko 15-24 -vuotiaiksi (YK) tai alle 29 -vuotiaiksi (Suomen nuorisolaki).
Osallisuutta voi kokea monessa eri yhteydessä perheestä työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Määritelmällisesti nuorten osallisuus yhteiskunnasta on yhtäältä sitä, että kyseiset nuoret kokevat olevansa osa yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttavansa siihen. Toisaalta nuorten osallisuus yhteiskunnasta on sitä, että heidän toiminnallaan todella on vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla (ks. Nivala & Ryynänen, 2013).
Nuoren ihmisen osallisuuden kokemus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hän toimii kansalaisena nyt ja tulevaisuudessa. Yksi käytännön esimerkki tästä on paljon puhuttu äänestysinto: jos henkilö kokee, että oma toiminta voi vaikuttaa yhteiskuntaan, äänestäminen (tai poliittinen tietoinen äänestämättä jättäminen) näyttäytyy henkilölle mielekkäänä mahdollisuutena. Jos henkilö ei koe osallisuutta yhteiskunnasta, äänestäminen näyttää pelkältä ajanhukalta. Miksi vaivautua äänestyspaikalle, jos sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei henkilö tietäisi, miten äänestäminen toimii, vaan henkilöltä voi puuttua perustavanlaatuinen usko omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta (ks. Martikainen, 2021). Kyseinen usko ei ole rationaalista tietoa, vaan syvempää kokemusta omasta olemisesta ja toiminnasta maailmassa.
Äänestämisen lisäksi osallisuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kansalaistoimintaan, kuten puoluetoimintaan, asukastoimintaan, julkiseen keskusteluun tai mielenosoituksiin. Demokraattinen yhteiskunta on pitkälti aktiivisten kansalaistensa summa, joten kansalaisten osallisuuden kokemus määrittää yhteiskunnan demokraattisuuden. Jos aktiivisia kansalaisia on vain muutamassa viiteryhmässä, he äänestävät valtaan heille edullisia päättäjiä ja määrittävät julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia, jolloin päätöksetkin painottuvat heidän edukseen.
Jokaisen hyvinvointi ja mukanaolo yhteiskunnassa ei ole pelkkää solidaarisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus tulee esille erityisesti kriiseissä ja muissa poikkeustilanteissa, kuten koronapandemiassa. Jos kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnasta ja siten luottavat valitsemiinsa päättäjiin (heillä on valtaa siihen, kuka heitä edustaa), he ovat herkemmin mukana toimimassa yhteisen edun eteen. Karuja esimerkkejä erilaisista yhteiskunnista löytyy ihan läheltä.
Nuoruus on se hetki, kun ihminen suurimmaksi osaksi kasvaa tai on kasvamatta osallisuuden kokemukseen ja kansalaisuuden toteuttamisen tapoihin. Siksi nuorten osallisuus tänään vaikuttaa olennaisesti kansalaisten osallisuuteen huomenna. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokraattisuuden takaamiseksi on edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kokemuksen kuin objektiivisen vaikuttamisen tasolla.
Nuorten osallisuus on monitahoinen tilanne, jonka edistämiseksi sitä on ymmärrettävä monipuolisesti ja syvällisesti. Tähän Osallisuuden osaamiskeskuksen kehittämä verkkokoulutuskokonaisuus tarjoaa välineitä. Koulutus on itseopiskeltava, joten sitä voi nauttia palasittain muun työn lomassa. Ensimmäinen palanen ilmestyy 15.11. alkavalla viikolla nuoretjaosallisuus.fi -sivulla. Koska nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meidän jokaisen etu, jokaisen, jolla on tavalla tai toisella valtaa nuorten osallisuuteen, olisi hyvä käydä tutustumassa koulutukseen.
Lähteet
Martikainen, Joonas (2021). Political poverty as the loss of experiential freedom. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6328-8
Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Nivala Elina, Ryynänen Sanna. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, s. 9-41.
