Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021 aiheena ovat kestävä kehitys ja ilmasto.
Nuorisobarometri 2021 tarkastelee 15–29-vuotiaiden nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä ja ilmastokysymyksistä. Tutkimukseen on haastateltu puhelimitse 1835 nuorta joulukuussa 2020 – maaliskuussa 2021. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2021/
Kuppi teetä, ole hyvä!
Mikkelin nuorisopalveluilla on käynnissä ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten ilmastotoimijuutta, kehittää nuorten osallisuutta paikallisessa päätöksenteossa ja muotoilla ilmastonuorisotyön työmuotoa. Puheenvuorossa ovat jakamassa kokemuksiaan ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hankkeen toiminnassa mukana ollut Eero Koikkalainen sekä yhteisöpedagogi Ulla Pötsönen Mikkelin nuorisopalveluista.
Kurkkaa tulevien TEEHETKIen aiheita ja katso kaikkien puheenvuorojen tallenteet.
Pst. Oletko kiinnostunut jatkamaan keskustelua kestävästä nuorisotyöstä? Liity mukaan Kanuunan Discord-serverille, jonne kokoontuu kuukausittain keskusteluryhmä jakamaan hyviä käytäntöjä nuorisotilan kestävään arkeen. Ryhmää vetää Ulla Pötsönen Mikkelin ja Anne Kärkkäinen Iisalmen nuorisopalveluista.
Napsuttele itsesi mukaan Osallisuuden vahvistajat -verkostoon. Varaa aikaa 4.4., jolloin on tapaamisen aiheena on osallisuus ja vaikuttaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Alustajaksi on lupautunut tutkija Niina Meriläinen. Linkin löydät Osallisuuden vahvistajat -FB-ryhmästä.
Kuppi teetä, ole hyvä!
Mitä yhteistä on pelaamista harrastavien nuorten kokemuksissa osallisuudesta? Puheenvuorossa tutkija Eeva Sinisalo-Juha esittelee havaintoja liittyen erityisesti peliharrastuneiden nuorten kokemuksiin. Havainnot perustuvat nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin keväällä 2021 toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi lähes 15 000 nuorta, joista 5 500 ilmoitti harrastavansa pelaamista.
Oppilaiden osallisuus edistää kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Oppilaat ovat tärkeitä toimijoita koulun arjessa. Osallisuuden kokemukset vahvistuvat ilmapiirissä, joka on turvallinen ja jossa pääsee osallistumaan. He tarvitsevat myös tietoa, tukea ja innostamista.
Osallisuus koulussa -verkkokurssi lähestyy osallisuutta osallistumisen ja vaikuttamisen, mutta myös kuulumisen tunteen näkökulmasta. Se avaa oppilaille sitä, että vaikuttaminen on monipuolista toimintaa, ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tavoitteena on innostaa oppilaita kiinnostumaan vaikuttamisesta ja löytämään itselle sopiva tapa osallistua.
Verkkokurssin voi tehdä esimerkiksi oppilaskunta- tai tukioppilastoiminnan esittelyn ja henkilövalintojen yhteydessä, tai kun kaikille oppilaille kerrotaan koulun vaikuttamismahdollisuuksista. Opettaja voi opetuskeskustelussa tuoda esille muitakin omassa koulussa toimivia nuorten osallisuutta tukevia ryhmiä.
Löydät kurssin osoitteesta https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/kiusaamisen-vastainen-tyo/oppilaiden-verkkokurssi-osallisuudesta/
Kurssi on toteutettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
Kuinka kuulla kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria? Syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskehittämisen keinoin on erityisen vaativaa, sillä kyse on usein nuorista, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuvat osallistumiseen penseästi. Vaarana on, että yhteiskehittäminen jää heidän kohdallaan kauniiksi puheeksi. Puheenvuorossa professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta tarkastelee, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuulemisessa.
Ungas välmående är ett aktuellt tema och en fråga som väcker känslor. Handlar frågan om den unga själv eller är det en samhällelig fråga som vi alla borde ta ställning till? Pia Öhman (Folkhälsan) talar om hur delaktighet kan öka den ungas välmående och kan vara svaret på att få slut på mobbningen i skolorna.
Haemme kiinnostuneita nuoria ja ikääntyviä ihmisiä mukaan keskustelemaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja esteistä. Aiheinamme ovat äänestäminen vaaleissa, vapaaehtoistoiminta sekä muu yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen. Osallistumalla voit olla mukana vaikuttamassa aiheista tehtäviin suosituksiin ja linjauksiin.
Milloin? Torstaina 20.1.2022 klo 9-12
Missä? Teams-verkkotyöpaja
Työpajan työskentelykieli: Suomi
Ilmoittautuminen:
Tilaisuuteen mahtuu enintään 40 osallistujaa.
Työpajan keskeisenä näkökulmana on mahdollistaa ylisukupolviset keskustelut ja tästä syystä kutsummekin työpajaan Sinut 16-29 -vuotias ja Sinut yli 55 -vuotias. Toivomme eri-ikäisiä ja eritaustaisia osallistujia eri puolilta Suomea. Jos tapahtuma tulee täyteen, osallistujat pyritään valitsemaan niin, että osallistujajoukko on mahdollisimman monipuolinen eri ikäryhmien ja alueellisen kattavuuden osalta. Ilmoittaudu työpajaan seuraavien linkkien kautta.
Sinä 16-29 vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä.
Sinä yli 55 -vuotias, ilmoittaudu mukaan tästä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään perjantaina 14.1.2022.
Mistä on kyse?
Työpaja liittyy kansallisen demokratiaohjelman 2025 ja kansallisen ikäohjelman 2030 toteuttamiseen. Oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta ja uudenlaista vuorovaikutusta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman poikkihallinnollisen ikäohjelman tavoitteena on puolestaan varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti. Molemmissa ohjelmissa valmistellaan parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä linjauksia demokratian ja osallisuuden kehittämiseksi sekä väestön ikääntymiseen varautumiseksi.
Tämän työpajan tarkoituksena on tuottaa konkreettisia ideoita ja suosituksia näiden linjausten valmisteluun.
Mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan?
Työpajassa pureudutaan siihen, mikä kannustaa ja toisaalta estää meitä erilaiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Työpajan keskustelujen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin eri ikäryhmien näkökulmia aiheeseen. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia konkreettisia tapoja ja toimintamalleja, joiden avulla eri ikäryhmien osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voidaan edistää.
Lähestymme aihetta mm. seuraavien kysymysten avulla: Miksi äänestän / en äänestä vaaleissa? Miksi osallistun / en osallistu vapaaehtoistoimintaan? Onko vapaaehtoisena toimiminen lisännyt tuntemustani siitä, että voin vaikuttaa lähiympäristöni asioihin? Minkälaisia keinoja minulla on käytössäni, kun haluan vaikuttaa oman kuntani palveluiden sisältöihin? Miksi haluan / en halua osallistua oman alueeni kehittämiseen? Millaiset osallistumisen tavat sopivat minulle parhaiten ja miksi?
Tule siis mukaan jakamaan omia kokemuksiasi ja ajatuksiasi yhteisen keskustelun äärelle! Nappaa työpajaan kaveriksi vaikka lapsenlapsi tai isotäti, ja tulkaa yhdessä linjoille keskustelemaan tai kuuntelemaan. Tunnistetaan yhdessä osallistumisen esteitä ja mietitään parhaita käytäntöjä eri ikäisten ja eri taustaisten ihmisten innostamiseksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Ohjelma
9.00 Tervetuloa! Marjaana Pennanen, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö
9.05 Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen – mitä se on? Niklas Wilhelmsson, yksikönpäällikkö, oikeusministeriö
9.15 Vapaaehtoistoiminta ja vaalien välillä tapahtuva vaikuttaminen käytännössä Sirkka Ruikkala, Matinkylä-Seura ry
9.35 Äänestys: Parhaat keinot osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Petri Eerola, BroadScope
9.45 Vapaa!-Fri! –hankkeen havaintoja vapaaehtoistoiminnasta eri ikäryhmissä ja vaalien välillä tapahtuvasta vaikuttamisesta kunnissa Sini Lahdenperä, hankepäällikkö Vapaa!-Fri! –hanke, oikeusministeriö
10.00 Tauko
10.15 Työpajatyöskentely pienryhmissä
11.15 Pienryhmätyöskentelyn tulokset ja kommentit
11.50 Tilaisuuden yhteenveto
12.00 Tilaisuuden päätös ja kiitos!
Lisätietoja: Hankepäällikkö Sini Lahdenperä, sini.lahdenpera@gov.fi, puh. 02951 50013.
Internet ja sosiaalinen media on avannut ovia vapaalle sanankäytölle, mielipiteiden kohtaamiselle ja osallistumiselle. Kun annetaan kaikenlaisten näkemysten osallistua keskusteluun ja kohdata toisensa edistetään totuutta ja demokratiaa. Parhaimmillaan internet voi auttaa perinteisen sanavapauden ideaalin toteutumiselle. Samalla on kuitenkin huomattu, että internetissä on löydettävä itse aihepiirit ja Ihmiset valikoi yhä tarkemmin keskustelut, mistä on jo valmiiksi kiinnostuneita. Tämä kaventaa käyttäjien näkökulmia. (Pöyhtäri, Haara, Raittila 2013, 44-46.)
Voidaan puhua myös kuplaantumisilmiöstä. Samanmieliset kokoontuvat yhteen ja antavat toisten ajatuksille tykkäyksiä ja kannustuksia. Kukapa ei olisi kokenut olonsa turvalliseksi samanmielisten kanssa. Se on jopa voimaannuttanut. Kääntöpuoli on kuitenkin karu. Kun on rohjennut menemään oman kuplan ulkopuolelle kertomaan eri näkemyksen tai kyseenalaistamaan erimielisten ajatuksen. Pahimmillaan samassa kuplassa viihtyvät hyökkäävät yhdessä puolustamaan omaa kantaansa, jopa kiusaamiseksi asti. Kuplat saavat olla rauhassa, kun lopulta kukaan ei halua olla hyökkäyksen kohde.
Kannattaa miettiä yhdessä nuorten kanssa tapoja, jolla viestin saa vaikuttavasti parhaiten perille. Onko sittenkin parempi tapa opetella kuuntelemaan muita ja ymmärtämään eri näkökulmia? Kun otat itse vastaan ajatuksia, niin voisiko vastapuoli kuunnella myös sinua? Voiko toisella osapuolella olla ajatuksia, joita et ole tullut ajatelleeksi? Samaa keskustelua olisi hyvä käydä kaikenikäisten kanssa.
Vaikuttamisrauhasta tulee itselleni mieleen myös joulurauhanjulistus. Joulurauhanjulistus lausutaan vuosittain jouluaattona klo 12 Brinkkalan parvekkeelta, ja sen kuunteleminen kuuluu monen perheen traditioon. Julistus on keskiajalta asti pysynyt muuttumattomana. Joulurauhan julistuksessa muistutetaan kansalaisia juhlimaan sopuisasti ja rikkomuksen tekijöitä uhataan rangaistuksilla. (evl; Turku) Pitäisikö samanlainen julistus tehdä myös vaikuttamisrauhasta näin joulun alla? Sopisi nykyiseen digitalisoituneeseen yhteiskuntaan: ”Nyt täten kehotamme, että jokainen sosiaalisessa mediassa vaikuttava ottaa huomioon myös muiden ajatukset ja mielipiteet. Keskittykää lukemaan ja pohtikaa, miten monenlaisia näkökulmia voi samasta asiasta olla. Älkää vastatko provosoivasti, piikittelevästi tai vähättelevästi. Argumentoikaa luotettavalla tiedolla, opetelkaa medialukutaitoja ja tarkistakaa lähteenne. Varsinkin aikuiset ottakaa asiaksenne kuunnella nuoria ja antakaa heidän ajatuksillensa tilaa. Nyt on aika kohdata toinen toisemme turvallisesti netissä, ilman vihapitoa ja laskeutua vaikuttamisrauhaan. Hän, joka ei tottele, niin rangaistus häntä odottakoon. Hänet bannataansosiaalisesta mediasta ikuisiksi ajoiksi.”
Lue Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanjasta, jonka tavoitteena on vähentää erityisesti nuorten vaikuttamisviestintään kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää.
Vaikuttamisrauhaa ja yhdessäoloa jouluun!
LÄHTEET:
Pöyhtäri, Reetta, Haara, Paula, Raittila, Pentti. (2013). Vihapuhe sanavapautta kaventamassa. Tampere University Press. (PDF)
Turku: https://www.turku.fi/joulurauha (viitattu 29.11.2021)
EVL: https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Joulurauhan+julistus (viitattu 29.11.2021)
Vaikuttamisrauha ja materiaalit: https://alli.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/vaikuttamisrauha/ (viitattu 29.11.2021)
KUVA: Allianssin Vaikuttamisrauha-kampanja
Miten demokratiaa kokeillaan? Miten osallisuutta vahvistetaan muuttuvassa maailmassa? Puheenvuorossa Elina Eerola valottaa Sitran Demokratiakokeilujen 2020 oppeja.
