Avainsana: osallisuus

Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja Suomen nuorisovaltuustojen liitto toteuttivat yhdessä kyselyn oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta 1.9.-31.10.2021. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ryhmissä, uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Myös toisen asteen opiskelijajärjestöt levittivät tietoa kyselystä.

Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista noin 80 % opiskeli tai työskenteli perusopetuksessa. Vastaajista valtaosa oli nuoria noin 70 % ja ammattilaisia (ohjaava opettaja, ohjaaja, toiminnan koordinaattori) noin 30 %. Vastaajia oli yhteensä 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, tosin yksi kertoi asuinpaikkakuntansa olevan Suomi.

Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitus

Oppilaskunnan hallitus valitaan pääsääntöisesti syyslukukauden alussa äänestämällä joko luokittain, luokka-asteittain tai äänestämällä kaikkien halukkaiden joukosta. Tuloksiin mahtui mukaan myös haastattelu, arpominen ja hallituspaikkojen jako yleiskokouksen päätöksen perusteella. Mukana oli myös malli, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua oppilaskunnan avoimiin kokouksiin ja siten tulla toimintaan mukaan milloin tahansa.

Hallituksen työskentelytavoissa oli variaatioita. Vastaajat kuvailivat sitä, miten hallituksen jäsenten aktiivisuuskin vaihtelee. Jotkut nuoret selvittävät usein luokkansa ideoida ja mielipiteitä. Hallituksen koko vaihtelee paljon Isojen koulujen ja oppilaitosten hallituksen koko saatettiin kokea liian pieneksi, tosin jotkut koulut puolestaan avaavat mahdollisuuden osallistua kaikille halukkaille. Hankaluutta aiheuttaa sekin, mikäli oppilaitoksella on useita eri toimipisteitä. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näyttäisi toiminta olevan paljolti ohjaavan opettajan varassa, joka kutsuu hallituksen koolle. Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin alle tunnin, mutta myös käsiteltävät asiat voivat määrittää kokouksen pituuden.

Hallitusten toiminta

Hallituksen jäsenillä on tavanomaisten puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi erilaisia vastuuta kuvaavia nimikkeitä kuten some- tai mediavastaava, tiedottaja, edunvalvontavastaava tai kummilapsivastaava. Vastuuta jäsenten kesken on jaettu esimerkiksi toimikunnittain tai vaikkapa siten, että oppilaskunnassa on nimetty henkilö linkiksi tukioppilaisiin tai ruokalatoimikuntaan. Kunnan nuorten vaikuttajaryhmien edustajat voivat kuulua myös oppilas- ja opiskelijakuntaan, jolloin näihin elimiin on luontainen yhteys koulusta. Toiminta on voitu jakaa tehotiimeihin kuten kioski-, huppari-, toiminta-, yhteisö- ja virkistystiimi. Myös oppilaitoksen säännölliset tapahtumat on voitu organisoida opiskelijakunnan kautta.

Kokoukset koettiin toimivan hyvin, mikäli noudatettiin kokouskäytäntöjä ja saatiin asioita käsiteltyä, mutta samalla ylläpidettiin rentoa ja kaikkia kuuntelevaa ilmapiiriä. Vastaajista yli 30% ei tiennyt oliko koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintasuunnitelmaa tai -kertomusta.

Oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja toimivia käytäntöjä

Oppilas- ja opiskelijakunnantehtäviin kuului yleisesti koulun ja sen turvallisuuden kehittäminen. Nuorten toiminta liittyi sekä koulun yhteisöllisen ilmapiiriin vaikuttaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia että opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi MOK (opetussuunnitelmaan kuuluvan monialaisen opintokokonaisuus) -viikon suunnitteluun osallistuminen. Koulun ulkopuolisista tahoista yhteistyökumppaneiksi mainittiin vanhempainyhdistykset ja nuorisovaltuustot. Sitä kuinka yleistä yhteistyö esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa on tämän aineiston perusteella vaikea arvioida.

Erityisen toimivia käytäntöjä oli kehitetty toiminnan avoimuuden parantamiseksi esimerkiksi avoimen Padletin avulla tai siten, että toiminnalle oli laadittu selkeä lukuvuosisuunnitelma. Toiminnan haasteiksi mainittiin innostuksen ylläpitäminen, toiminnan toteuttaminen voi jäädä vain muutaman aktiivin varaan ja toiminnalla on varsin niukat resurssit (aika ja raha). Toiminnassa on kuitenkin koettu myös onnistumisia silloin, kun esimerkiksi oppilaiden ehdotus on hyväksytty.

Kysyimme myös siitä, mihin asioihin ja miten nuoret pääsevät vaikuttamaan koulussa ja oppilaitoksessa. Vastauksissa nousi esille kunkin oma aktiivisuus puhumalla, kertomalla asioista opettajille, oppilaskunnalle tai suoraan rehtorille. Vaikuttamaan voi päästä myös erilaisten kyselyjen kautta. Vastausten perusteella tärkeimmät vaikutuskanavat ovat oppilaskunnan hallitus ja sen kokoukset ja aloitteet.

Kyselyn annista tehdään laajempi koonti ja se julkaistaan marraskuun aikana osoitteessa www.omaoppilaskunta.fi

Lisätiedot

tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi

puh. 050 515 0017