Avainsana: koulu

Seuraa Nuorten parlamentin tapahtumia 20.3.2026

Nuorten parlamentin toiminta huipentuu perjantaina 20.3.2026. Eduskuntaan kokoontuu noin 350 nuorta maan eri osista. Kyseessä lienee suurin demokratiakasvatukseen liittyvä tapahtuma Suomessa. Se aktivoi laajasti nuoria myös ennen istuntoa.

Koulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun

Viime syksynä kouluissa käytiin keskustelua siitä, mitkä asiat nuoria askarruttaa. Mistä asiasta se haluavat saada vastauksia poliittisilta päättäjiltä? Koululla toimintaa organisoitiin erilaisissa pienryhmissä, kerhoissa ja osana koulun oppilaskunnan luottamusoppilaiden toimintaa. Tavoitteena on ollut antaa laajalle joukolle nuoria mahdollisuus ideoida kysymysten aiheita ja tuoda siten oma äänensä kuuluviin poliittisille päättäjille. Osa ministereille osoitettavista kysymyksiä valittiin äänestämällä. Äänestys oli avoin kaikille.

Digiraadeissa keskusteltiin nuorten vaikuttamisesta

Lapsen oikeuksien viikolla 2025 Nuorten parlamentin toimintana järjestettiin digiraateja, joissa nuoret keskustelevat siitä, miten he haluavat vaikuttaa, millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan ja millaisia vaikuttamiskanavia on nuorille jo olemassa ja millaisia kanavia olisi syytä kehittää. Raatien yhteenveto luovutetaan 20.3. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontulalle. Yhteenveto julkaistaan luovuttamisen jälkeen Opinkirjon sivuilla.

Etävaalipiiritilaisuudet tavoittivat lähes 2000 nuorta

Nuorten  parlamenttiin osallistuvilla nuorilla tarjoutui mahdollisuus keskustella oman vaalipiirinsä kansanedustajien kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tilaisuudet järjestettiin tammi-helmikuussa ja ne saivat hyvää palautetta. Palautteen mukaan valtaosan mielestä keskustelut liittyvät nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Nuoret kohtaavat kansanedustajia eri valiokunnissa

Kahdeksan eri eduskunnan valiokuntaa ovat valmistelleet ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän ohjelman nuorille. Keskusteluja käydään humanoidiroboteista  aina krääsätalouteen asiantuntija-alusten ja erilaisten kirjallisten materiaalien avulla. Suuressa valiokunnassa käsitellään EU:n Demokratiakilpeä ja asiantuntijana on akatemiatutkija Timo Miettinen. Tilaisuus striimataan. Striimi ja tallenne on katsottavissa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Nuoret kysyvät – ministerit vastaavat

Nuorten parlamentin täysistunto televisioidaan ja se on seurattavissa YLE 1 -kanavalla sekä Yle Areenassa. Istunnon tallenteen löytää YleAreenasta. Istuntoa voi katsoa vaikkapa osana oppituntia ja keskustella erityisesti ministereiden vastauksista.

Toimittajaoppilaat raportoivat päivästä

Päivään osallistuu reilusti yli 100 nuorta, jotka toimivat median edustajina päivässä. He pääsevät tekemään juttuja paikallisiin lehtiin, koulun omiin lehtiin, somekanaviin ja blogeihin.  Päivän raportoinnista huolehtivat myös Nuorten Ääni -toimitus sekä edustajat Opinkirjon nuorten aloiteryhmästä. Somefiidiä voi seurata  Opinkirjon Instagram-tililtä.

Valmistautumismateriaali avoimesti käytössäsi

Nuorten parlamenttiin liittyvä materiaali on avoimesti käytettävissä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun käsitellään valiokuntien toimintaa tai pohditaan kansanedustajien työtä. Myös eduskunnan tuottamat oppimateriaalit ovat käytössäsi.

Nuorten parlamentissa esitettävät kysymykset

Nuorten parlamentin istunnossa 20.3.2026 esitettävien suullisten kysymysten valintaan voi vaikuttaa osallistumalla äänestykseen. Noin puolet kysymyksistä valitaan äänestyksen perusteella.

Äänestä enintään 10 kysymystä, joiden haluaisit tulevan valituiksi Nuorten parlamentin istunnon 20.3.2026 päiväjärjestykseen. Äänestysaikaa on 16.1.-1.2.2026. Äänestyksen perusteella valitaan noin puolet päiväjärjestykseen tulevista kysymyksistä. Äänestys toteutetaan määräaikaan eli 9.1.2026 mennessä saapuneiden suullisten kysymysten kesken.

Osallistu äänestykseen

Äänestys on avoin kaikille.

Osallisuuden rakenteet ja vertaissuhteet: hyvinvoinnin kivijalka koulussa

Osallisuutta ei voi rakentaa vain yksilön aktiivisuuden varaan. Tarvitaan koulun rakenteita, jotka avaavat ovia kaikille, eivät vain niille, jotka ovat valmiiksi rohkeita, sanavalmiita tai valittuja.

Kouluyhteisö on nuorelle enemmän kuin paikka oppia matematiikkaa tai kirjoittaa esseitä. Se on myös tila, jossa nuori harjaantuu demokraattiseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteisössä toimimiseen. Osallisuuden kokemus ei ole vain kaunis ajatus. Se on nuoren hyvinvoinnin ydintä. 

Roosa Räty (2025) nostaa opinnäytetyössään kaksi hyvinvointiin liittyvää ulottuvuutta: osallisuuden ja toimijuuden. Opinnäytetyössään hän tutki niiden vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Häntä kiinnosti erityisesti se, millainen vaikutus hyvinvointiin on sillä, että nuoret ovat osallisia koulun sisäiseen toimintaan.

Mahdollistavatko vai rajoittavatko rakenteet osallisuutta?

Rädyn (2025) opinnäytetyössä tuli esiin, että esimerkiksi oppilaskunnan muodollinen jäsenyys ei automaattisesti tuota kokemusta vaikuttamisesta. Sen sijaan tukioppilastoiminnan vapaaehtoisuus ja sen kautta syntyvä merkityksellisyys koettiin hyvinvointia vahvistavina.

Hyvät osallisuusrakenteet koulussa

  • tarjoavat todellisia vaikuttamismahdollisuuksia, ei vain näennäisiä rooleja
  • ovat läpinäkyviä ja saavutettavia – myös hiljaisemmille tai eri tavoin osallistuville nuorille
  • perustuvat vapaaehtoisuuteen ja mielekkyyteen, jotta osallistuminen ei kuormita vaan kannattelee

Rakenteita onkin syytä tarkastella kriittisesti: tuottavatko ne aitoa osallisuuden tunnetta vai vain hallinnollista velvollisuuksien täyttöä? Aito osallisuus syntyy silloin, kun nuori kokee tekevänsä jotain, jolla on merkitystä itselle ja muille.

Opetussuunnitelman (2014) mukaan koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus ei kuitenkaan saa jäädä pintatasolle, vaan sen on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa aidosti arjen asioihin.

Vertaissuhteet ja usko omiin mahdollisuuksiin ovat osallisuuden polttoaine

Yhtä tärkeitä kuin rakenteet, ovat vertaissuhteet. Ne ovat osallisuuden sosiaalinen liima. Rädyn (2025) haastattelemat nuoret kuvasivat, kuinka ystävät ja hyvä ilmapiiri motivoivat osallistumaan koulun toimintaan. Ilman hyväksyvää ja turvallista vertaisryhmää osallisuus voi jäädä etäiseksi, jopa mahdottomaksi.

Toimintaan osallistuminen tarjosi monille nuorille myös uusia ystävyyssuhteita yli luokkarajojen, mikä puolestaan vahvisti kokemusta yhteisöllisyydestä ja vähensi yksinäisyyttä.

Sosiaalisia suhteitakin tärkeämpää on usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Tämä puolestaan lisäsi toimijuuden tunnetta riippumatta siihen, osallistuiko oppilas koulun sisäiseen toimintaan.

Vertaissuhteet vaikuttavat

  • nuoren haluun osallistua
  • nuoren joukkoon kuulumisen kokemukseen
  • nuoren hyvinvointiin yleisesti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL 2024) korostaa yhteisöön kuulumisen kokemusta nuorten hyvinvoinnin ydintekijänä. Vastaavasti vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että heikko osallisuuden kokemus ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä (Helenius & Kivimäki 2023).

Hyvinvointi rakentuu osallisuudesta

Osallisuuden rakenteet ja vertaissuhteet eivät ole toisistaan irrallisia. Ne ruokkivat toisiaan. Hyvä rakenne kutsuu mukaan, mutta vasta hyväksyvä yhteisö antaa tunteen, että mukanaolo kannattaa.

Kouluyhteisölle se tarkoittaa vastuuta luoda rakenteita ja ilmapiiriä, jossa jokaisella on tilaa kasvaa osallistuvaksi, hyvinvoivaksi kansalaiseksi.

Lähteet 

Nuorten parlamentin televisioitava istunto tulkataan viittomakielelle

Nuorten parlamentin istunto 12.4.2024 televisioidaan klo 12-13. Istunnossa nuoret esittävät ministereille valmistelemiaan kysymyksiä. Puhemiehen johtamaa istuntoa voi seurata viittomakielelle tulkattuna Ylen lähetyksessä ykköskanavalla.

Viittomia on käytetty aikaisemminkin istunnossa silloin, kun oppilasedustaja tarvitsi tulkkausta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun suora lähetys on viittomakielellä tulkattu.

Tämän vuoden  Nuorten parlamentissa  on mukana 150 koulua. Kouluista eduskuntatalossa järjestettävään Nuorten parlamentti -päivää osallistuu lähes 350 oppilasta ja 150 opettajaa. Poliitikkoja osallistuu arvioiden mukaan lähes 100.

Osallistujille on ohjelmaa koko päiväksi. Mukana on kuusi valiokuntaa, joiden kanssa nuoret työstävät eri aiheita. Toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin. Lisätietoa oppilaiden ohjelmasta löytyy valmistautumismateriaalista  linkki: https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2024/

Mukana on myös Nuorten ääni -toimitus, joka raportoi lähes reaaliaikaisesti päivän tapahtumista. Voit seurata päivää osoitteessahttp://nuortenparlamentti.blogspot.com

Nuorten parlamentti on eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistä toimintaa, jota on toteutettu vuodesta 1998 alkaen. Nuorten parlamentin sivut ovat osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sivut/default.aspx

Lisätietoa 

Tiina Karhuvirta puh. 050 515 0017

Koulunuorisotyöntekijät avainasemassa kouluyhteisöllisyyttä rakentamassa

Koulunuorisotyön työnkuvan luominen koulunuorisotyöntekijöille oli tavoitteena Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen tilaamassa opinnäytetyössä. Työnkuvan selkeyttäminen, koulunuorisotyön järjestäminen ja sen asema koulussa ovat tarpeen, jotta koulunuorisotyötä voidaan kehittää järjestelmällisesti.

Koulunuorisotyöntekijä, kohtaamisen ammattilainen 

Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija Camilla Bergmanin haastattelututkimuksessa ilmeni, että koulunuorisotyöntekijät näkivät itsensä kohtaamisen ammattilaisina. Opinnäytetyössä haastateltiin kahdeksaa eri pituista työkokemusta ja eri paikkakunnalla toimivaa koulunuorisotyöntekijää. Haastatteluissa keskityttiin koulunuorisotyöntekijöiden työtehtäviin, työmuotoihin, yhteistyökumppaneihin ja verkostoihin sekä työn johtamiseen.

Koulunuorisotyöntekijät toteuttivat nuorisotyöllisiä menetelmiä kouluympäristössä: he ryhmäyttivät luokkia, aktivoivat välitunteja ja ohjasivat pienryhmiä. Haastateltavat näkivät vahvuutena sen, että heillä ei ollut vastuuta opetuksesta. Koulunuorisotyöntekijöiden vahvuutena on heidän erityisasema, jonka ansiosta he voivat toimia ”turvallisena aikuisena” koulussa ja edistää kouluyhteisöllisyyttä kokonaisvaltaisesti.

”Mun mielestä niin paras päivä on sitä, kun […] mahdollisimman paljon pystynyt olemaan noitten oppilaiden kanssa. On se sitten välitunnilla tai on se sitten luokkatilanteessa tai on se pienryhmässä. Silloin musta työpäivä on paras, kun mä pystyn tekemään sitä.”

Tärkeä osa kouluyhteisöä

Koulunuorisotyöntekijät eivät kuitenkaan tehneet työtään tyhjiössä, vaan he tunsivat olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Tutkimukseen osallistuneiden keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat koulun rehtorit, opinto-ohjaajat, kuraattorit sekä opettajat.  Koulunuorisotyöntekijät näkivät itsensä nuorisotyön edustajina koulun sisällä ja kiinnittyivät vahvemmin kouluyhteisöön, kuin nuorisotyön yhteisöön kunnassa.

”Että vaikka oon hankkeella, niin mua haluttiin mieltää enemmän [kunnan] nuorten palveluiden työntekijäksi. Mutta mä oon yrittäny pitää itseni mahdollisimman niinku tasavälissä kumpaankin, kouluun ja nuorisopalveluihin.”

Koulunuorisotyöntekijät myös kokivat, että heille annettiin työrauha eikä heitä pyydetty tai velvoitettu toistuvasti tekemään työtehtäviä, jotka eivät heille kuuluneet. Vankka ammatti-identiteetti ja työkokemus vahvistivat haastateltujen mahdollisuuksia asettaa itselleen rajoja ja pitää niistä kiinni kouluyhteisössä.

”Mä koen, että tän hetken mun tehtävissä on vain sellaisia, jotka oikeasti kuuluu nuorisotyöhön ja siihen, mitä koulunuorisotyö on, koska mä oon itse saanut olla silloin suunnittelemassa ja perustamassa se tähän kuntaan.”

Arvostettuja asiantuntijoita koulussa

Haastatellut koulunuorisotyöntekijät kokivat, että heidän asiantuntijuuttaan arvostettiin ja he saivat vapaasti määrittää omat tavoitteet ja työtehtävät. Koulunuorisotyön paikkakuntakohtainen rahoitusmuoto eli hankerahoitus vai  pysyvä rahoitus vaikutti siihen, miten koulunuorisotyön tavoitteet määritellään. Koulunuorisotyöntekijät raportoivat työnsä tavoitteista ja tuloksista yleensä nuorisotyön puolelle, mutta suurin osa haastatelluista raportoi myös suullisesti työstään koulun sisällä.

”Samoin myös raportoin, koska mä toimin täällä koululla […] rehtorin hiekkalaatikolla, että tää ei ole nuorisopalvelun tila, ja totta kai rehtorin täytyy tietää, ja opettajien täytyy tietää […] mitä teen.”

Opinnäytetyö osoitti, että koulunuorisotyö on avainasemassa kouluyhteisöllisyyden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Koulunuorisotyötä työmuotona olisi syytä jatkaa, vahvistaa ja laajentaa myös esimerkiksi perusasteelle.

Teksti: Camilla Bergman, osallisuusasiantuntija, Nuva/Osallisuuden osaamiskeskus

Kuva: Sanna Nuutinen, Foto Bakery

Osallisuuden teehuone 23.3. järjestetään osana Uusi koulu-seminaaria: Ilmoittaudu mukaan 17.3. mennessä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Tervetuloa Teehuoneelle 23.3. klo 12:30-14 kuulemaan ja keskustelemaan nuorten osallisuudesta!

Seuraava Teehuone järjestetään osana Uusi koulu -seminaaria, joka on tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Uusi koulu -seminaarin toteuttavat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Olet tervetullut osallistumaan koko seminaaripäivään, mutta voit osallistua myös vain tähän kyseiseen Teehuone-työpajaan. Työpaja järjestetään etäyhteyksin.

Ilmoittautuminen ja osallistumislinkki

Ilmoittaudu Teehuone -työpajaan tästä 17.3. mennessä. Valitse ilmoittautumislinkistä etäosallistuminen, jonka jälkeen voit valita työpajan numero 6. Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä. Saat ennen seminaaria sähköpostiisi linkin, josta pääset osallistumaan työpajaan.

Teehuone-työpajan sisältö ja alustajat

Osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöön ja opintoihin kiinnittymiselle. Miltä osallisuuden kokemus tuntuu? Millaiset pienet asiat ja teot vahvistavat osallisuuden kokemusta? Miten voin omasta roolistani käsin edistää nuorten osallisuutta kouluyhteisössä?

Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Osallisuuden teehuone: Osallisuuden edistämisen toimintamallit ja hyvät käytännöt kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavassa nuorisotyössä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Teehuone 23.3. järjestettiin osana Uusi koulu -seminaaria, joka oli tarkoitettu kaikille koulujen ja oppilaitosten monialaisten kasvattajayhteisöjen jäsenille sekä yhteisöjen johtajille. Työpajassa käsitellään hyviä käytäntöjä, koko kasvattajayhteisön sitouttamisen merkitystä osallisuuden edistämiseksi sekä nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi. Saat vinkkejä monialaisen yhteistyön osaajilta sekä tietoa ja tukea osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen omasta ammattiroolistasi käsin.

Uusi koulu -seminaarin toteuttivat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. 

Alustamassa ovat osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen / Opinkirjo, Ninni Parviainen / Kanuuna, Maija Mahon & Hannele Sorri / Vantaan kaupunki.

Hyväksy toiminnalliset evästeet katsoaksesi videon.

Katso tästä 23.03.2023 Teehuoneen esitykset:

Teehuone-23.03.23-DiaesitysLataa

Teehuoneen Sway-esitys

Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.

Kurkkaa myös menneiden Teehetkien tallenteet.

Toimivat ja yhdenvertaiset rakenteet askeleena vaikuttavaan osallistumiseen

”Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.”

Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja Arttu Vuori kirjoittaa Opinkirjon blogissa vaikuttamisesta oppilaskunnissa. Tampereella nuorisovaltuusto on edistänyt aktiivisesti yhdenvertaisten oppilaskuntarakenteiden kehittämistä. Näin voidaan mahdollistaa nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet kouluympäristössä.

Lue Artun blogiteksti kokonaisuudessaan täältä.

Lapset keskustelevat skididialogeissa

Lahdessa järjestetään skididialogeja koulumatkojen turvallisuudesta lapsen oikeuksien viikolla. Keskustelusta jaetaan oivalluksia #LapsenOikeuksienViikko’lla sosiaalisessa mediassa muiden tahojen iloksi ja hyödynnettäväksi.

Skididialogi järjestetään keskiviikkona 16.11.2022 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Keskustelemaan on kutsuttu oppilaita, opettajia ja vanhempia lahtelaisista yhtenäiskouluista. Mukana järjestelyissä ovat Opinkirjo ja Suomen vanhempainliitto.

Kannustamme vanhempaintoimijoita ja kouluja ottamaan koulumatkojen turvallisuuden yhteisen keskustelun aiheeksi ja kutsumaan keskusteluun myös lapsia ja nuoria, jotka ovat oman koulumatkansa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää:

14.–20.11.2022 vietettävästä Lapsen oikeuksien viikosta

Skididialogista

”Puhutaan koulumatkojen turvallisuudesta vanhempainiltamallin” myös Opinkirjon materiaalipankista 

#LapsenOikeuksienViikko #MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #Skididialogi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.