Avainsana: kuuleminen

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa

Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.

Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.

– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.

Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun

Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille. 

Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi. 

Digiraadin käyttöönoton yhteydessä oikeusministeriön Nuortenideat.fi-palvelu poistuu käytöstä elokuussa 2022.

www.digiraati.fi
Raatien järjestämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteydenotot: demokratia.om@gov.fi

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi
kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi

Peru tilaus

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@gov.fi

18. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana

Kuppi teetä, ole hyvä! 

Mikkelin nuorisopalveluilla on käynnissä ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten ilmastotoimijuutta, kehittää nuorten osallisuutta paikallisessa päätöksenteossa ja muotoilla ilmastonuorisotyön työmuotoa. Puheenvuorossa ovat jakamassa kokemuksiaan ”Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana” -hankkeen toiminnassa mukana ollut Eero Koikkalainen sekä yhteisöpedagogi Ulla Pötsönen Mikkelin nuorisopalveluista.

Hyväksy toiminnalliset evästeet katsoaksesi videon.

Kurkkaa tulevien TEEHETKIen aiheita ja katso kaikkien puheenvuorojen tallenteet.

Pst. Oletko kiinnostunut jatkamaan keskustelua kestävästä nuorisotyöstä? Liity mukaan Kanuunan Discord-serverille, jonne kokoontuu kuukausittain keskusteluryhmä jakamaan hyviä käytäntöjä nuorisotilan kestävään arkeen. Ryhmää vetää Ulla Pötsönen Mikkelin ja Anne Kärkkäinen Iisalmen nuorisopalveluista.

17. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Nuorten peliharrastajien erityiskysymyksiä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Mitä yhteistä on pelaamista harrastavien nuorten kokemuksissa osallisuudesta? Puheenvuorossa tutkija Eeva Sinisalo-Juha esittelee havaintoja liittyen erityisesti peliharrastuneiden nuorten kokemuksiin. Havainnot perustuvat nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin keväällä 2021 toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi lähes 15 000 nuorta, joista 5 500 ilmoitti harrastavansa pelaamista.

Hyväksy toiminnalliset evästeet katsoaksesi videon.

Lasten ja nuorten ideointikampanjan äänestys

Sosiaali- ja terveysministeriö
TIEDOTE 21/2022

Lapset ja nuoret voivat nyt äänestää ideoista lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.

”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke”, toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin todella hyvin. Kaikki saadut ideat on käyty läpi ideointikampanjan raadin kanssa ja raatilaiset ovat valinneet jatkoon menneet ideat. Nyt näistä kolmestatoista toteuttamiskelpoisesta ideasta alkaa lasten ja nuorten äänestys.

”Kiitos paljon kaikille lapsille ja nuorille, jotka olette lähettäneet ideoita. Niitä oli paljon ja ne kaikki olivat todella hyviä. Kaikkia ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, mutta olemme ottaneet lähetetyt viestit ja ideat talteen ja niitä viedään eteenpäin mahdollisesti muillakin tavoin. Raati valitsi nyt lasten ja nuorten äänestykseen ne ideat, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.

Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Äänestämään pääsee kansallisen lapsistrategian kotisivulla.

Lasten ja nuorten äänestyksen pohjalta valitaan 2-6 ideaa, jotka toteutetaan osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vuoden 2022 aikana.

Äänestyksen tulos julkistetaan 14.2.2022 klo 9.30-10.30 Valtioneuvoston Youtube-kanavalla. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vierailee etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyy myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.

Lisätietoja

Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, p. 029 516 1177, johanna.laisaari@gov.fi
Kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, p. 029 516 3352, laura.e.saarinen@gov.fi

Osallisuuskampanja: Lapsi tai nuori, äänestä suosikkiasi ja edistä lapsen oikeuksiaLinkki toiselle sivustolle
Kansallisen lapsistrategian osallisuuskampanjan ideoiden julkistaminen 14.2.2022

Liikenneturva hakee nuoria mukaan liikenneturvallisuustyöhön

Oletko 13–20-vuotias ja haluat oppia uutta liikenteestä sekä saada uusia kavereita ympäri Suomen? Haluatko järjestää liikenneturvallisuustempauksia? Hae mukaan Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään.

Etsimme liikenteestä kiinnostuneita nuoria Liikenneturvan nuorten osallisuusryhmään. Osallisuusryhmässä sinulla on eturivin paikka seurata liikenneturvallisuustyötä Suomessa ja Euroopassa. Saat tietoa ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista, kuten ajokorttilakiuudistuksesta, mopomiiteistä ja sähköpotkulaudoista. Pääset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liikenneturvallisuustempauksia. Lisäksi saat todistuksen, jota voit hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa livenä Helsingissä. Live-tapaamisten välillä tapaamme etänä noin kerran kuukaudessa. Osallistuminen toimintaan on ryhmän jäsenille ilmaista ja korvaamme matkakulut ja ruokakulut live-tapaamisten osalta.

Etsimme sinua, joka

  • olet 13–20-vuotias
  • olet kiinnostunut liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta
  • haluat vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin

Aiempi kokemus tai liikenneasioiden asiantuntemus ei ole tarpeen. Riittää, että olet kiinnostunut aihepiiristä ja sinulla on halua vaikuttaa.

Hae mukaan lähettämällä hakemus 06.02.2022 mennessä. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Hannaan, joka koordinoi nuorten osallisuusryhmää.


Hanna Rutila

020 7282 348 (maksullinen)

050 572 7042

hanna.rutila@liikenneturva.fi

Suunnittelija
Nuoret

Uutinen Liikenneturvan sivuilla:
https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/liikenneturva-hakee-nuoria-mukaan-liikenneturvallisuustyohon

16. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Somen hyödyntäminen nuorten palvelujen yhteiskehittämisessä

Kuinka kuulla kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria? Syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskehittämisen keinoin on erityisen vaativaa, sillä kyse on usein nuorista, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuvat osallistumiseen penseästi. Vaarana on, että yhteiskehittäminen jää heidän kohdallaan kauniiksi puheeksi. Puheenvuorossa professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta tarkastelee, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuulemisessa.

Hyväksy toiminnalliset evästeet katsoaksesi videon.

BLOGI: Nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meille elintärkeää – siksi meidän tulee oppia siitä

Osallisuuden osaamiskeskus kehittää verkkokoulutuskokonaisuutta nuorten osallisuudesta, jossa tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja syvällisesti monista eri näkökulmista ja teorian sekä käytännön kannalta. Aihe on tärkeä, sillä kansalaisten osallisuus yhteiskunnasta on demokratian ja toimivan yhteiskunnan keskeinen piirre. Nuoretkin kansalaiset ovat kansalaisia, vaikka osalla heistä ei vielä olekaan äänioikeutta. Nuoret määritellään joko 15-24 -vuotiaiksi (YK) tai alle 29 -vuotiaiksi (Suomen nuorisolaki).

Osallisuutta voi kokea monessa eri yhteydessä perheestä työyhteisöön ja yhteiskuntaan.  Määritelmällisesti nuorten osallisuus yhteiskunnasta on yhtäältä sitä, että kyseiset nuoret kokevat olevansa osa yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttavansa siihen. Toisaalta nuorten osallisuus yhteiskunnasta on sitä, että heidän toiminnallaan todella on vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla (ks. Nivala & Ryynänen, 2013).

Nuoren osallisuuden kokemuksen vaikutukset demokraattisessa yhteiskunnassa

Nuoren ihmisen osallisuuden kokemus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hän toimii kansalaisena nyt ja tulevaisuudessa. Yksi käytännön esimerkki tästä on paljon puhuttu äänestysinto: jos henkilö kokee, että oma toiminta voi vaikuttaa yhteiskuntaan, äänestäminen (tai poliittinen tietoinen äänestämättä jättäminen) näyttäytyy henkilölle mielekkäänä mahdollisuutena. Jos henkilö ei koe osallisuutta yhteiskunnasta, äänestäminen näyttää pelkältä ajanhukalta. Miksi vaivautua äänestyspaikalle, jos sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei henkilö tietäisi, miten äänestäminen toimii, vaan henkilöltä voi puuttua perustavanlaatuinen usko omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta (ks. Martikainen, 2021). Kyseinen usko ei ole rationaalista tietoa, vaan syvempää kokemusta omasta olemisesta ja toiminnasta maailmassa.

Äänestämisen lisäksi osallisuuden kokemus vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kansalaistoimintaan, kuten puoluetoimintaan, asukastoimintaan, julkiseen keskusteluun tai mielenosoituksiin. Demokraattinen yhteiskunta on pitkälti aktiivisten kansalaistensa summa, joten kansalaisten osallisuuden kokemus määrittää yhteiskunnan demokraattisuuden. Jos aktiivisia kansalaisia on vain muutamassa viiteryhmässä, he äänestävät valtaan heille edullisia päättäjiä ja määrittävät julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia, jolloin päätöksetkin painottuvat heidän edukseen.

Jokaisen hyvinvointi ja mukanaolo yhteiskunnassa ei ole pelkkää solidaarisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus tulee esille erityisesti kriiseissä ja muissa poikkeustilanteissa, kuten koronapandemiassa. Jos kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnasta ja siten luottavat valitsemiinsa päättäjiin (heillä on valtaa siihen, kuka heitä edustaa), he ovat herkemmin mukana toimimassa yhteisen edun eteen. Karuja esimerkkejä erilaisista yhteiskunnista löytyy ihan läheltä.

On edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi

Nuoruus on se hetki, kun ihminen suurimmaksi osaksi kasvaa tai on kasvamatta osallisuuden kokemukseen ja kansalaisuuden toteuttamisen tapoihin. Siksi nuorten osallisuus tänään vaikuttaa olennaisesti kansalaisten osallisuuteen huomenna. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokraattisuuden takaamiseksi on edistettävä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kokemuksen kuin objektiivisen vaikuttamisen tasolla.

Nuorten osallisuus on monitahoinen tilanne, jonka edistämiseksi sitä on ymmärrettävä monipuolisesti ja syvällisesti. Tähän Osallisuuden osaamiskeskuksen kehittämä verkkokoulutuskokonaisuus tarjoaa välineitä. Koulutus on itseopiskeltava, joten sitä voi nauttia palasittain muun työn lomassa. Ensimmäinen palanen ilmestyy 15.11. alkavalla viikolla nuoretjaosallisuus.fi -sivulla. Koska nuorten osallisuus yhteiskunnasta on meidän jokaisen etu, jokaisen, jolla on tavalla tai toisella valtaa nuorten osallisuuteen, olisi hyvä käydä tutustumassa koulutukseen.

Lähteet

Martikainen, Joonas (2021). Political poverty as the loss of experiential freedom. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6328-8 

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Nivala Elina, Ryynänen Sanna. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, s. 9-41.

”Kouluun parempia oltavia kaikille”

Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koordinaatti ja Suomen nuorisovaltuustojen liitto toteuttivat yhdessä kyselyn oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta 1.9.-31.10.2021. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ryhmissä, uutiskirjeissä ja nettisivuilla. Myös toisen asteen opiskelijajärjestöt levittivät tietoa kyselystä.

Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista noin 80 % opiskeli tai työskenteli perusopetuksessa. Vastaajista valtaosa oli nuoria noin 70 % ja ammattilaisia (ohjaava opettaja, ohjaaja, toiminnan koordinaattori) noin 30 %. Vastaajia oli yhteensä 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, tosin yksi kertoi asuinpaikkakuntansa olevan Suomi.

Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitus

Oppilaskunnan hallitus valitaan pääsääntöisesti syyslukukauden alussa äänestämällä joko luokittain, luokka-asteittain tai äänestämällä kaikkien halukkaiden joukosta. Tuloksiin mahtui mukaan myös haastattelu, arpominen ja hallituspaikkojen jako yleiskokouksen päätöksen perusteella. Mukana oli myös malli, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua oppilaskunnan avoimiin kokouksiin ja siten tulla toimintaan mukaan milloin tahansa.

Hallituksen työskentelytavoissa oli variaatioita. Vastaajat kuvailivat sitä, miten hallituksen jäsenten aktiivisuuskin vaihtelee. Jotkut nuoret selvittävät usein luokkansa ideoida ja mielipiteitä. Hallituksen koko vaihtelee paljon Isojen koulujen ja oppilaitosten hallituksen koko saatettiin kokea liian pieneksi, tosin jotkut koulut puolestaan avaavat mahdollisuuden osallistua kaikille halukkaille. Hankaluutta aiheuttaa sekin, mikäli oppilaitoksella on useita eri toimipisteitä. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näyttäisi toiminta olevan paljolti ohjaavan opettajan varassa, joka kutsuu hallituksen koolle. Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin alle tunnin, mutta myös käsiteltävät asiat voivat määrittää kokouksen pituuden.

Hallitusten toiminta

Hallituksen jäsenillä on tavanomaisten puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi erilaisia vastuuta kuvaavia nimikkeitä kuten some- tai mediavastaava, tiedottaja, edunvalvontavastaava tai kummilapsivastaava. Vastuuta jäsenten kesken on jaettu esimerkiksi toimikunnittain tai vaikkapa siten, että oppilaskunnassa on nimetty henkilö linkiksi tukioppilaisiin tai ruokalatoimikuntaan. Kunnan nuorten vaikuttajaryhmien edustajat voivat kuulua myös oppilas- ja opiskelijakuntaan, jolloin näihin elimiin on luontainen yhteys koulusta. Toiminta on voitu jakaa tehotiimeihin kuten kioski-, huppari-, toiminta-, yhteisö- ja virkistystiimi. Myös oppilaitoksen säännölliset tapahtumat on voitu organisoida opiskelijakunnan kautta.

Kokoukset koettiin toimivan hyvin, mikäli noudatettiin kokouskäytäntöjä ja saatiin asioita käsiteltyä, mutta samalla ylläpidettiin rentoa ja kaikkia kuuntelevaa ilmapiiriä. Vastaajista yli 30% ei tiennyt oliko koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintasuunnitelmaa tai -kertomusta.

Oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja toimivia käytäntöjä

Oppilas- ja opiskelijakunnantehtäviin kuului yleisesti koulun ja sen turvallisuuden kehittäminen. Nuorten toiminta liittyi sekä koulun yhteisöllisen ilmapiiriin vaikuttaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia että opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi MOK (opetussuunnitelmaan kuuluvan monialaisen opintokokonaisuus) -viikon suunnitteluun osallistuminen. Koulun ulkopuolisista tahoista yhteistyökumppaneiksi mainittiin vanhempainyhdistykset ja nuorisovaltuustot. Sitä kuinka yleistä yhteistyö esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa on tämän aineiston perusteella vaikea arvioida.

Erityisen toimivia käytäntöjä oli kehitetty toiminnan avoimuuden parantamiseksi esimerkiksi avoimen Padletin avulla tai siten, että toiminnalle oli laadittu selkeä lukuvuosisuunnitelma. Toiminnan haasteiksi mainittiin innostuksen ylläpitäminen, toiminnan toteuttaminen voi jäädä vain muutaman aktiivin varaan ja toiminnalla on varsin niukat resurssit (aika ja raha). Toiminnassa on kuitenkin koettu myös onnistumisia silloin, kun esimerkiksi oppilaiden ehdotus on hyväksytty.

Kysyimme myös siitä, mihin asioihin ja miten nuoret pääsevät vaikuttamaan koulussa ja oppilaitoksessa. Vastauksissa nousi esille kunkin oma aktiivisuus puhumalla, kertomalla asioista opettajille, oppilaskunnalle tai suoraan rehtorille. Vaikuttamaan voi päästä myös erilaisten kyselyjen kautta. Vastausten perusteella tärkeimmät vaikutuskanavat ovat oppilaskunnan hallitus ja sen kokoukset ja aloitteet.

Kyselyn annista tehdään laajempi koonti ja se julkaistaan marraskuun aikana osoitteessa www.omaoppilaskunta.fi

Lisätiedot

tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi

puh. 050 515 0017

Lasten ja nuorten verkko-osallistumista päätöksentekoon vahvistetaan

TIEDOTE Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 27.10.2021 

Oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kehittävät uudenlaista digitaalisen osallistumisen alustaa sekä toimintamallia lasten ja nuorten osallistumisen tueksi.

Uusi, erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen osallistumisen alusta, työnimeltään ”digiraati”, on tarkoitus avata loppuvuonna 2021 oikeusministeriön otakantaa.fi-palvelussa. Alustan idea pohjautuu Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitettyyn Digiraati-konseptiin, jota muun muassa oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat pilotoineet kuluneen vuoden aikana. Pilotoinnista kertyneitä kokemuksia ja nuorilta saatua palautetta hyödynnetään uuden alustan kehitystyössä. 

Lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi ja raatien fasilitoimiseksi on suunnitteilla myös toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken. Toimintamallin vahvuutena on julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiivis vuoropuhelu, minkä toivotaan lisäävän nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen on yksi pääministeri Sanna Marininhallitusohjelman tavoitteista. Nyt käynnistetyn kehitystyön tarkoitus on vaiheittain uudistaa oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin myös lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan digitaalisten palvelujen avulla. 

Kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman puitteissa sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutettava osallistumisalusta rakennetaan osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluita. Kehitystyöhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskus, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto ja Oikeusrekisterikeskus. 

Uudistuksen yhteydessä luovutaan Nuortenideat.fi-palvelusta vuoden 2022 aikana. Palvelun nykyisiä käyttäjiä ohjataan otakantaa.fi-palveluun sekä muihin demokratiapalveluihin ja heitä tuetaan niiden käyttöönotossa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuvuonna 2022.

Lue lisää

Lisätietoja
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.sukunimi@gov.fi
projektisihteeri Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.sukunimi@gov.fi

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@om.fi

BLOGI: Osallistumiskokemukset näennäisdemokratiaa vai merkityksellistä ja vaikuttavaa

Lasten ja nuorten yhteiskunnallinen osallisuus on viime vuosina noussut yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi. On puhuttu osallisuuskäänteestä (Kuokkanen 2016), jonka myötä osallisuusvaatimukset ovat muokanneet virkamiesten työskentelytapoja kuntalaiset huomioiviksi (Kiilakoski 2021). Kiilakoski (2021,39) hahmottelee osallisuusvaadetta ja yleistä osallisuuspuhetta hallinnolliseksi doksaksi, joka on jotain ”joka täytyy ilman muuta ottaa huomioon.”

‘Osallisuus’ käsitteenä on epämääräinen ja vaikeasti tulkittava. ‘Osallisuus’ on voinut tuottaa lisää osattomuutta (Matthies 2017) tai osallisuustyössä on tehty irrallisia perustoimintoihin liittymättömiä toimintamalleja (Kiilakoski 2021). Kyse on erilaisista lasten ja nuorten tapahtumista ja toiminnoista, jotka hyvistä sisällöistään ja ammattimaisesti toteutetuista menetelmistä huolimatta jää kytkeytymättä päätöksentekoon tai liittymäpintaa on voinut olla hankala havaita.

Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen on turvattu Suomessa hyvin lainsäädännössä. Vaikuttamisoikeus on turvattu Perustuslaissa sekä monissa muissa laeissa. Perustuslain mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (6§) ja samalla julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).  Taustalla vaikuttaa muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka sisällön keskiössä ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen häntä koskevissa asioissa. Sopimus on ratifioitu Suomen lainsäädäntöön ja varsinkin viime aikoina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota lapsen edun ensisijaisuuteen ja  lapsivaikutusten arviointiin.

Myönteisten osallistumiskokemusten merkitys

Politiikan ja hallinnon ammattikielen monimutkaisuus on nähty haasteena ylipäätään innostaa kansalaisia mukaan aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan.  Kieleen ja termistöön liittyvät vaikeudet ovat varmasti iso kysymys, kun lapsia ja nuoria toivotaan mukaan erilaisiin kuulemisiin tai raateihin. On myös pohdittu, että kansalaisten osallistumista vähentää epäusko kansalaiskeskustelun merkityksestä päätöksenteossa ja toisaalta taas suomalaiset pitävät demokratian tilaa hyvänä eivätkä välttämättä sen puolesta koe tarvetta osallistua vaikkapa demokratian kehittämishankkeisiin. (Peura-Kapanen ja muut 2013.)

Vaikka ‘osallisuus’ käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä (Kiilakoski 2021), niin käsitteellä ymmärretään usein olevan ainakin kaksi erotettavissa olevaa ulottuvuutta. Puhutaan kokemuksellisesta osallisuudesta, jolloin yksilö havaitsee olevansa arvokas osa kulloistakin yhteisöä.  Osallisuus ymmärretään samalla mahdollisuutena saada vaikuttaa yhteisön päätöksentekoon Tällöin puhutaan usein poliittisesta osallisuudesta. (Kiilakoski ja muut 2012.)

Kokemukset ovat puolestaan kullekin yksilölle ainutlaatuisia ja ne ovat kontekstisidonnaisia. Alhasen (2013) tulkinnan Deweyn kokemusfilosofiasta mukaan aiemmin saadut kokemukset myös vaikuttavat yksilön odotuksiin siitä, millaisia tulevat kokemukset ovat. Erilaisten kuulemistyötapojen tai vaikuttamiseen liittyvien työpajojen suunnittelijoilla ja toteuttajilla onkin varsin vaativa työtehtävä. Miten päättää se aihealue, josta valmistelutyön aikana halutaan kuulla lapsia ja nuoria? Miten varmistaa se, että käytetyt termit ja käsitteet ovat ymmärrettäviä?  Miten varmistaa, että osallistujien kokemus on myönteinen, merkityksellinen ja vaikuttava? Näyttää siltä, että ensimmäisten osallistumiskokemusten vaikutus myöhempään poliittiseen toimijuuteen on ratkaiseva (Eranti ja Boldt 2021 viitaen Cammaerts ym. 2016).  Mikäli käytetyt termit eivät avaudu, menetelmät eivät ole riittävän turvallisia vapaaseen mielipiteen muodostukseen tai osallistujat eivät tiedä, miten heidän osallistumisensa vaikuttaa kyseessä olevaan asiaan, voi osallistumiskokemus olla näennäisdemokraattinen ja peräti vähentää osallistujien uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Näkisin, että osallisuuden vaikuttamiseen liittyvä ulottuvuus, on muodostuvan kokemuksen kannalta oleellinen.

Dialogikeskustelun avulla vaikuttamisen, demokratian ja osallisuuden merkityksiä pohtimaan

On hyvä, mikäli me osallisuustyötä tekevät aina silloin tällöin pystyisimme pysähtymään kaiken kiireen keskellä, miettimään ja aprikoimaan tekemäämme. Vedetään henkeä ja käydään joskus dialogikeskustelua lasten ja nuorten kanssa siitä, minkälaisia merkityksiä  meillä on vaikuttamisesta, demokratiasta tai vaikkapa osallisuudesta. Mitä voisimme oppia heiltä?

Lähteet:

Alhanen, K. (2013) John Deweyn kokemusfilosofia.

Cammaerts, B., Bruter, M. , Manaji, S., Harrison, S. ja Anstead, N. (2016) Youth Participation in Democratic Life. Stories of Hope and Disillusion.

Eranti, V. ja Boldt, G. (2021) Arkinen, paikallinen, julkinen: nuorten demokratiakäsityksiä etsimässä. Teoksessa Paakkunainen, K. ja Mykkänen, J. (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 229. ss 64 – 92.

Kiilakoski, T., Gretschel, A. ja Nivala, E. (2012) Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Gretschel, A. ja Kiilakoski, T. (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 118  ss. 9 –33.

Kiilakoski, T. (2021) Osallisuuden doksat: kriittinen luenta. Teoksessa Paakkunainen, K. ja Mykkänen, J. (toim.) Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 229. ss. 31 – 63.

Kuokkanen, K. (2016) Developing Participation through Projects? A case study from the Helsinki Metropolitan area. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160808/DEVELOPI.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Matthies, A-L.  Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa (2017). Sosiologia 52(2), 149 – 165.

Peura-Kapanen, L. Rask, M.  Saastamoinen, M. Tuorila, H. (Kuluttajatutkimuskeskus) ja  Harju, A.  (Sivistysliitto Kansalaisfoorumi) (2013) Kansalaisraati suomalaista demokratiaa kehittämässä. Loppuraportti. Kuluttajatutkimuskeskus, työselosteita ja esitelmiä 147. https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4735113/Kansalaisraati_suomalaista_demokratiaa_kehittamassa.pdf/c01aa187-8572-4f15-b0a1-62a7e146bf91/Kansalaisraati_suomalaista_demokratiaa_kehittamassa.pdf?t=1495013328000

Perustuslaki 731/1999

YK:n lapsen oikeuksien sopimus https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan