nuoret Archives - Sivu 4 7:stä - Nuoret ja osallisuus

Nuorten kuuleminen valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyössä

Suomen hallitus tekee suunnitelman, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suunnitelmaa kutsutaan valtakunnalliseksi nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi (VANUPO). Nuoret halutaan ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun. Osallisuuden osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallisen nuorten kuulemisen osana nuorisopoliittisen ohjelman valmistelutyötä.

Kuulemisen tulokset

Nuorten valtakunnallisen kuulemisen tulokset on julkaistu. Kuulemisen tulokset ovat löydettävistä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta https://okm.fi/nuorten-kuuleminen (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Kuulemisen raportti on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Kuulemisen raportista tehty tiivistelmä on luettavissa tästä! (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)

Minimielenosoitus-kuvagalleria

Työpajoissa osallistujat saavat kirjoittaa viestejä ja ratkaisuja päättäjille, jotka toimitetaan kuulemisessa eteenpäin. Viestit kootaan mielenosoitukseksi ja siitä otetaan kuva. Ohessa kuvagalleria osaamiskeskuksen fasilitaattorien ja opettajien toteuttamien työpajojen nuorten mielenosoituksista ja viesteistä päättäjille!

**Tammisaaren 9-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmä, yhteisöllisyysteema**

**15.12. Helsingin Medialukio, ilmastoteema**

**13.12. Koulutuskeskus Salpaus, toimeentuloteema**

**7.12. Lauttasaaren yhteiskoulu ilmastoteema**

**7.12. Otaniemen lukio tasa-arvoteema**

**2.12. Espoon Omnia yhteisöllisyysteema**

**22.11. Turun Ammatti-instituutti terveysteema**

**Jyväskylän kristillinen opisto 28.11. työllisyysteema**

**Turun Ammatti-instituutti 23.11. terveys-teema**

**Stadin Ammattiopisto 24.11. työllisyys-teema**

NUORTEN TYÖPAJAT

Marras-joulukuussa 2022 toteutamme yhteistyössä oppilaitosten ja muiden nuorten parissa toimivien kanssa nuorten ideointityöpajoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan seuraavan hallituksen nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Olemme kysyneet syksyllä 2022 valtakunnallisella kyselyllä 13–25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Kyselyyn vastasi yli 7000 nuorta ympäri Suomen. Kyselyn tulosten pohjalta toteutamme nuorten työpajoja seuraavista teemoista seuraaville kohderyhmille:

Miten voimme ratkaista ilmastokriisin yhdessä? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
- Mitä kuuluu kestävään elämäntapaan? Miten toimimme luonnon kantokykyä kunnioittaen? Mikä vähentäisi nuorten huolta ilmastonmuutoksesta? Millaisilla teoilla ja toimilla yhteiskunta voi tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
Millainen on yhteisöllinen nuorten maailma tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
- Miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa? Mitä koulu tai harrastusporukka voivat tehdä, jotta kaikki voivat osallistua? Millainen on tulevaisuudessa kaikille avoin eikä ketään ulossulkeva Suomi?
Mistä muodostuu nuoren hyvä terveys? (Pääkohderyhmäyläkoulut ja lukiot)
- Mitkä tekijät rakentavat hyvää terveyttä? Millaiset terveyspalvelut tukevat nuorten mielenterveyttä? Kuinka ja missä apua tulisi saada, jotta se olisi helposti saatavilla ja avuksi?
Miltä näyttää nuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi? (Pääkohderyhmä yläkoulut ja lukiot)
- Mistä rakentuu inklusiivinen ja kaikenlaiset nuoret hyväksyvä ympäristö? Mitä yhteiskunnan täytyy huomioida? Millainen on tulevaisuuden ihanne?
Miltä näyttää nuorten työllisyys ja työelämä tulevaisuudessa? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
- Kuinka nuoret näkevät oman tulevaisuutensa työelämässä? Mitkä asiat voivat estää työllistymästä tai työelämässä pärjäämisen? Millaista ja missä tilanteissa tukea erityisesti tarvittaisiin? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?
Miten nuorten taloudellista tilannetta parannetaan? (Pääkohderyhmä ammatilliset oppilaitokset)
- Mistä palasista koostuu hyvä arki, jossa toimeentulo on turvattu? Millaista tukea nuoren arjessa voisi tarvita? Millainen olisi tulevaisuuden ihanne?

Työpajojen sisällöt suunnitellaan ikäryhmät huomioiden, ja ne ovat sovellettavissa opettajan kanssa.

KUULEMISKYSELY

Kysymme opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä 13-25-vuotiailta nuorilta, mitä he pitävät tärkeänä. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi nuorten hyväksi tehdä? Kysely koostuu taustakysymyksistä ja kolmesta (3) sisältökysymyksestä. Luethan kysymykset huolellisesti!

Vastauksia käytetään suunnitelman tekemiseen ministeriössä, joten vastaamisella on todella merkitystä! Vastausaikaa on 14.10.2022 saakka. Kyselyn vastausten perusteella tullaan järjestämään syksyn 2022 aikana nuorten työpajoja, joissa nuorille tärkeitä aiheita käsitellään tarkemmin.

Tälle sivulle kootaan kuulemisen tuloksia ja tiedotetaan kuulemisen kulusta.

KYSELYN VASTAUSAIKA ON PÄÄTTYNYT, KYSELYYN SAATIIN YLI 7000 VASTAUSTA YMPÄRI SUOMEN!

KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!

Kuulemisen toteuttaa Osallisuuden osaamiskeskus ja Nuorten Akatemia. Jos sinulla herää kysyttävää, voit olla yhteydessä:

Antti Ollikainen
projektikoordinaattori
+358 50 3384485
antti.ollikainen@nuortenakatemia.fi
Nuorten Akatemia / Osallisuuden osaamiskeskus

Marja Pulkkinen
ylitarkastaja
+358 2953 30113
marja.n.pulkkinen@gov.fi
opetus- ja kulttuuriministeriö

Osallisuuden resepti -verkkokoulutus nuorten osallisuudesta on julkaistu

Osallisuuden osaamiskeskus on tuottanut uuden verkkokoulutuksen nuorten osallisuudesta. Osallisuuden resepti –niminen koulutus tarjoaa ajatuksia herätteleviä puheenvuoroja, tehtäviä sekä konkreettisia välineitä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

Ilmainen ja itseopiskeltava koulutus on suunnattu erityisesti julkishallinnossa työskenteleville, mutta koulutuksen voi tehdä kuka vain, joka haluaa kehittää omaa osaamistaan osallisuudesta ja sen edistämisestä.

Koulutuksessa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja merkitykseen sekä nuorten omaan kokemukseen osallisuudesta ja esitellään konkreettisia välineitä osallisuustyöhön. Esiin nousevat esimerkiksi kysymykset: Miksi joku ei osallistu, vaikka kenties voisi ja haluaisi? Voisiko tulevaisuus olla erilainen, parempi?

Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista, vaan materiaaleja voi suorittaa silloin ja sen verran, kuin itselle sopii. Koko koulutuksen suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Osallisuuden resepti löytyy osoitteesta https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/.

Osallisuuden osaamiskeskus on tehnyt koulutusta laatiessa yhteistyötä moninaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Sitra, Itä-Suomen yliopisto, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Into ry, Seta ry sekä Suomen Lukiolaisten Liitto.

Kuinka lapset ja nuoret voivat olla demokratian tekijöitä?

Tervetuloa keskustelemaan, kuinka lapset ja nuoret voivat olla demokratian tekijöitä 9.6.2022 klo 13.00 – 15.00. Dialogi pidetään Teams-ympäristössä etänä ja sen järjestää Kehittämiskeskus Opinkirjo. Dialogi on osa Sitran demokratian puolustusdialogien sarjaa.

Mitä demokratia merkitsee sinulle? Miten sinä ymmärrät demokratian? Mitä sinä voit tehdä demokratian vahvistamiseksi? Entä yhteisösi? Määrittelevätkö aikuiset lasten ja nuorten roolit demokratiassa? Entä demokratian muodot ja kysymykset lasten ja nuorten osalta?

Demokratian puolustusdialogit tarjoavat mahdollisuuden kokoontua käsittelemään rakentavasti käsillä olevaa kriisiä ja pohtia keinoja vahvistaa demokratiaa.

Keskustelujen tavoitteena on ymmärtää paremmin, mitä demokratia kullekin merkitsee. Mikä huolestuttaa ja mitkä asiat luovat luottamusta tässä kriisissä? Mitä voimme tehdä demokratian puolustamiseksi? Mikä saa sinut ja yhteisösi toimimaan demokratian vahvistamiseksi? Kutsumme keskusteluun osallisuudesta ja demokratiasta kiinnostuneita.

Dialogien kirjausten pohjalta tehdään yhteenveto siitä, kuinka yksilöt ja yhteisöt voivat vahvistaa demokratiaa omalla toiminnallaan sekä miten paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen demokratian puolustaminen kytkeytyvät toisiinsa. Yhteenveto julkaistaan kaikkien käyttöön ja valtiovarainministeriö toimittaa sen myös valtion ja kuntien hallintoon.

Ilmoittautuminen 3.6. klo 16.00 mennessä osoitteessa
https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/64833962-8f63-4ef5-a844-85b6063a3be6?displayId=Fin2551455

Keskusteluun mahtuu mukaan 8 henkilöä. Vahvistuksen ja Teams-linkin saa maanantaina 6.6.2022.

Tervetuloa mukaan! Sinua tarvitaan!

Lisätietoja tiina.karhuvirta(at)opinkirjo.fi

20. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Nuoren osallisuus ja vastuunotto kiusaamisen ehkäisyssä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Miten nuorelle annettu vastuullinen rooli kiusaamisen ehkäisyssä vaikuttaa nuoren osallisuuden kokemukseen? Maija Mahon Vantaan kaupungin nuorisopalveluista / osaamiskeskus Nuoskasta kertoo nuoren osallisuudesta ja vastuunotosta kiusaamisen ehkäisyssä. Esimerkkinä toimii vantaalainen kiusaamisen ehkäisyn malli M-Crew. M-Crewn tavoitteena on tarjota nuorille vaihtoehtoinen väylä kiusaamisesta sekä samalla kasvattaa toiminnassa mukana olevien nuorten vastuunottokykyä sekä antaa heille mahdollisuus uudelleen roolitukseen.

Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä -julkaisu

Nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri keräsi keväällä 2021 laajan kyselymateriaalin, jossa nuorilta tiedusteltiin heidän järjestö- ja harrastustoiminnastaan. Kysely toteutettiin osana Talous ja Nuoret TAT ry:n tulevaisuuskyselyä. Kyselyyn vastasi kaikkineen 14 939 nuorta. Suurin osa vastaajista (96 %) on syntynyt vuosina 2002–2007.

Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä -julkaisussa käytetyn kyselyn taustalla on tutkimuskysymys siitä, miten nuorten harrastus- ja järjestötoiminta vaikuttaa nuorten kasvuun ja osallisuuteen, sekä mikä niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on. Kentaurissa tutkitaan tulevina vuosina tämän ja muun aineiston perusteella kysymyksenasettelua eri näkökulmista. Tässä julkaisussa on alustavia havaintoja ja tutkimustuloksia aineiston perusteella.

Materiaalin suunnittelu ja sen kerääminen toteutettiin Osaamiskeskus Kentaurin, Talous ja Nuoret TAT ry:n, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Insight360 Oy:n yhteistyönä. Webropol-kyselyn linkki toimitettiin yläkouluihin, lukioihin sekä ammatillisiin toisen asteen oppilaitoksiin. Linkki välitettiin yhteistyössä Opetushallituksen, AMKE ry:n ja Sure Fire, Suomen rehtorit ry:n kanssa oppilaitosten rehtoreille. Oppilaitosten opiskelijat vastasivat toimitettuun linkkiin pääsääntöisesti koulutyönsä lomassa.

Pekka Kaunismaa (toim.)

Linkki julkaisuun: https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2022/04/harrastus-ja-jarjestotoiminnan-merkitys-nuorten-elamassa.pdf

19. TEEHETKI #nuoretjaosallisuus: Digitaaliset pelit osallisuustoiminnan välineenä

Kuppi teetä, ole hyvä!

Miten digitaaliset pelit voivat toimia nuorten osallisuustyön välineenä? Tervetuloa kuulolle nuorisoalan osaamiskeskusten TEEHETKEEN! Tällä kertaa videona toteutettavassa tietoiskussa Panu Räsänen ja Juha Kiviniemi keskustelevat mm. projekteista, joita toteutettiin Jyväskylän nuorisotoimessa. Onko muita toimijoita vaikea sitouttaa digitaalisten pelien avulla toteutettavaan nuorten osallistumiseen? Mitä lisäarvoa pelien käyttö tuottaa? Miten pääsen alkuun?

Näkökulmia videolla sivuttavaan Minecraft -osallisuuprojektiin saat myös tältä videolta: https://www.youtube.com/watch?v=fAs-2FwiMP0

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa

Oikeusministeriön uusi verkkopalvelu Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten kuulemiseen ajankohtaisista aiheista sekä vuoropuheluun lasten, nuorten ja päättäjien välillä.

Digiraadissa osallistujilla on parin kolmen viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. Keskusteltavana olevasta aiheesta muodostetaan sen jälkeen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta.

– Digiraadin ohjatut verkkokeskustelut ovat yksi keino tuoda lasten ja nuorten ääntä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Toivomme, että Digiraadin kautta on mahdollista löytää suora keskusteluyhteys myös sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät muutoin välttämättä tule kuulluiksi tai osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo yksikön päällikkö Niklas Wilhelmssonoikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.

Organisaatioille tukea digiraatien suunnitteluun

Digiraati avataan nyt pilottikäyttöön ja kehitystyö jatkuu palvelun käyttäjiltä saadun palautteen perusteella vuosien 2022-2023 ajan. Pilottivaiheeseen osallistuville organisaatioille kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan tukea digiraatien suunnittelussa ja käynnistämisessä. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.

Digiraati on kehitetty yhteistyössä kansallisen lapsistrategian, opetus- ja kulttuuriministeriön, nuorisoalan osallisuuden osaamiskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Digiraati on yksi oikeusministeriön ylläpitämistä demokratiaverkkopalveluista, jotka löytyvät kootusti osoitteesta www.demokratia.fi.

Digiraadin käyttöönoton yhteydessä oikeusministeriön Nuortenideat.fi-palvelu poistuu käytöstä elokuussa 2022.

www.digiraati.fi
Raatien järjestämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteydenotot: demokratia.om@gov.fi

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 113, etunimi.N.sukunimi@gov.fi
kansallisen lapsistrategian asiantuntija Laura Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 352, etunimi.E.sukunimi@gov.fi

Peru tilaus

Oikeusministeriön verkkopalvelu | oikeusministerio.fi | viestinta.om@gov.fi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila kasvatuslaitoksissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.

Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.

Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.

Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.

Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.

Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa, opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä.

Hankkeen toteuttajat: Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö.

Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.

Seuraa Nuorten parlamentin suoraa lähetystä!

Koulujen parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Nuorten parlamentin istuntopäivä 25.3.2022 toteutetaan koronatilanteen vuoksi etätapahtumana.

Suuren valiokunnan EU-tulevaisuuskonferenssi ja EU:n suunta– nuorten näkemykset -tilaisuutta voi seurata klo 10.00 alkaen. Suullinen kyselytunti alkaa klo 12 eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen johtaessa istuntoa.

Verkkolähetykset löytyvät osoitteesta https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/ .

Osallisuuden resepti -itseopiskeltava verkkokoulutus nuorten osallisuudesta

Osallisuuden resepti on Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottama verkkokoulutus nuorten osallisuudesta julkishallinnon työntekijöille ja päättäjille erityisesti kunnissa. Koulutus syventää ja monipuolistaa ymmärrystä nuorten osallisuudesta ja siihen vaikuttamisesta.

Koulutus koostuu johdannosta, kolmesta eri näkökulmasta osallisuuteen sekä yhteenvedosta. Koulutus ei vaadi kirjautumista tai kerralla suorittamista. Kukin voi valita koulutuksesta ne sisällöt, jotka ovat oman työn kannalta tärkeitä. Koulutukseen pääset tästä linkistä: https://nuoretjaosallisuus.fi/osallisuudenresepti/