Avainsana: vaikuttaminen

Kohtaamisia ja turvallista arkea – nuorten viestejä aikuisille kevään työpajoista

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskuksen toimija Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on toteuttanut yhteensä yli 30 eri työpajaa nuorille erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä blogissa kerrotaan tarkemmin mitä Nuva ry:n oske-työntekijät oppivat kevään työpajoista.

Osallisuuden osaamiskeskus on toteuttanut tällä toimintakaudella nuorten työpajoja, joissa pohditaan nuorten kanssa yhdessä, mihin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa ja ideoidaan ratkaisuja nuorten sanoittamiin ongelmiin. Tänä keväänä työpajoissa on käsitelty aiheita ilmastonmuutoksesta mielenterveyteen ja kohdattu yhteensä yli 700 nuorta ympäri Suomea.

Kuntaprosessityöpajoissa kehitettiin kuntia

Tänä keväänä Osallisuuden osaamiskeskus on ollut mukana useammassa kuntaprosessissa Jyväskylässä, Inkoossa, Kaustisten seutukunnassa ja Imatralla. Kuntaprosessit koostuvat yleensä kolmesta työpajasta, jossa ensimmäisessä kuullaan kunnan nuoria, toisessa keskustellaan päättäjien kanssa ja kolmannessa saatetaan päättäjät ja nuoret yhteen. Näiden lisäksi osaamiskeskus on pitänyt myös kouluille omia työpajoja esimerkiksi ilmastoteemasta.

”Aikuiset voisivat kuunnella, mitä nuoret haluavat eikä luulla tietävänsä itse mitä nuoret haluavat”

nuoren kommentti kuntaprosessityöpajasta

Kuntaprosessityöpajoissa tänä keväänä nousi aiheiksi nuorten oikeus olla ja käyttää tilaa. Jokaisessa työpajassa nousi nuorisotilojen tärkeys omassa kunnassa merkityksellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa ja hengailla kavereiden kanssa. Harrastusmahdollisuudet ja niiden vähyys myös puhuttivat nuoria.

Aikuisten ja nuorten välinen vuoropuhelu nousi myös selkeäksi kehityskohteeksi kuntaprosesseissa. Nuoret toivoivat enemmän kohtaamisia erityisesti päättäjien kanssa ja dialogin lisäämistä nuorten ja aikuisten välille.

Yhteistyöpajoja järjestöjen kanssa

Viimeisenä hankevuonna olemme tavoittaneet nuoria erilaisten harrasteyhteisöjen ja järjestöjen kautta. Tänä keväänä työpajoja on toteutettu esimerkiksi Romaniyhdistyksen, SPR Nuorten ja Loisto setlementin kanssa. Työpajoissa on käsitelty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä nuorten osallistumista järjestötoimintaan.

”Ongelmista kasvaa epävarma trolli, joka pelkää elää elämäänsä”

nuoren kommentti työpajassa

Järjestötyöpajoissa nostettiin esiin esimerkiksi syrjintäkokemuksien vaikutusta mielenterveyteen sekä vähemmistönuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Työpajassa nuoret painottivat turvallisten aikuisten ja kannustuksen merkitystä nuorten elämässä.

Myös nuorien osallisuus järjestötoiminnan kehittämiseen puhututti nuoria. Osaamiskeskuksen työpajassa SPR Nuorten yleiskokouksessa kehitettiin esimerkiksi keinoja nuorten osallistamiseksi, jotka ovat lähteneet eteenpäin järjestön johdon käsiteltäväksi.

Uudet konseptit ja tutut kasvot

Osaamiskeskuksella oli myös ilo olla mukana Nuvan Aktiivipäivillä Kuopiossa. Aktiivipäivien työpajoissa pureuduttiin nuorisovaltuutettujen kanssa esimerkiksi erilaisiin vaikuttajarooleihin, lobbaamiseen sekä kehitettiin ratkaisua niinkin suureen aiheeseen kuin suomalaiseen demokratiaan.

Osaamiskeskus on myös kokeillut tänä keväänä uusia työpajakonsepteja ja -menetelmiä. Tänä keväänä on pilotoitu esimerkiksi neljä avoimen vaikuttamisiltaa, jotka ovat olleet kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Verkossa pidettävissä vaikuttamisilloissa on käsitelty esimerkiksi vaaleissa, koulussa ja kunnassa vaikuttamista sekä vaikuttavaa viestintää. Työpajoissa käytettyjä menetelmiä kerätään ensi keväänä julkaistavaan menetelmäpankkiin.

”Oli todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jonka ansioista tulen vaikuttamaan varmasti entistä aktiivisemmin”

– palautetta työpajasta

Vaikka kevään työpajoissa käsiteltiin paikoin todella vaikeita teemoja, niin työpajoista paistoi läpi kuitenkin toivo paremmasta. Lisäämällä turvallisten aikuisten määrää, tarjoamalla turvallisia hengailupaikkoja ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia, lisäämällä dialogia sekä kannustamalla nuoria tuomaan omat mielipiteet esiin voidaan vaikuttaa jo todella suuresti nuoren elämään ja hyvinvointiin.

Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajat jatkuvat syksyllä. Mikäli sinulla on nuorten ryhmä, joka voisi olla kiinnostunut tilaamaan työpajan, ota yhteyttä osallisuussuunnittelija Camilla Bergmaniin.

Tämä blogi on julkaistu myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton blogissa 23.05.2023.

Lasten ja nuorten kuuleminen osana Espoon seurakuntien strategiaprosessia

”Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.    

Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.  

Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.

Strategian valmistelu

Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.  

Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita.​ Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).

Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.

Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:

1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä

2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä

3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä

4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa

5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta

6. Kannamme vastuuta luomakunnasta

7. Toimitila-ajattelumme uudistuu

8. Verkostomme vahvistuvat                                        

Kuulemisen toteutus

Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso. 

Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät. 

Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä. 

Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta

Varhaiskasvatusikäiset 

  • 2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
    • Millainen on turvallinen paikka?
    • Miten olla ystävä toiselle?
    • Millaisessa kirkossa on hauska olla?
    • Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
  • Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat​ toimintaa.

Rippikouluikäiset​

  • 14–15-vuotiaiden kysymykset:
    • Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
    • Millaiseen kirkkoon on hyvä kuulua?
    • Millaiseen nuorisotoimintaan haluaisit osallistua?
    • Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
  • Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa​. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.

Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.

Kuulemisen keskeisiä löytöjä

  • Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.  
  • Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan. 
  • Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt. 
  • Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. 
  • Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. 
  • Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.   
  • Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset). 
  • Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.  
  • Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”. 
  • Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).  

Kuulemisen vaikutukset

  • Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
  • Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
  • Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
  • Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
  • Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
  • Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
  • Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
  • Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.

Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. ​Esimerkki partiolaisten työskentelystä.

The kiteytys 

Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.  

Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.

Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen.  Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.

BLOGI: Nuoret osana asukasvuorovaikutusta kuntien eri toimialoilla

Mitä pitäisi tapahtua, että nuorten mielipiteet saataisiin laajasti ja aidosti esiin kunnan palveluita tai lähiympäristöä kehitettäessä? Yksi ratkaisu on poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen. Nuoret tulisi huomioida kunnan kaikilla toimialoilla. 

Seuratessa kuntien ja kaupunkien eri toimialojen viestintää huomaa nopeasti, että osallistumismahdollisuuksia on olemassa runsaastikin. Kaupunkien tiedotuskanavissa kannustetaan osallistumaan milloin mihinkin: strategiakyselyyn, kaavarungon kuulemistilaisuuteen tai puistosuunnitelman kommentointiin. Osallistuminen on periaatteessa avointa kaikille, vauvasta vaariin. Kuitenkin yhä uudelleen törmätään siihen tilanteeseen, että kyselyyn vastanneista 0 % on alle 18-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita vastaajia saattaa olla joukossa yksi tai kaksi. 

Mistä lähteä liikkeelle, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuuluviin näissä kaikkia asukkaita koskevissa osallisuusprosesseissa? Meidän täytyy lisätä sekä yhteistyötä että osaamista nuorista ja nuorten osallisuudesta. Osaamista tulee vahvistaa etenkin niillä toimialoilla, joilla nuoria ei yleensä kohdata. Miten saada esimerkiksi viheraluesuunnittelijat, liikenneinsinöörit, hallintoasiantuntijat tai kulttuurintuottajat oppimaan aiheesta lisää, jotta heillä olisi valmiuksia huomioida nuorten vaikuttamismahdollisuudet omassa työssään?

Kokonaisuudessaan tämä osallisuusyhtälö ei ole aivan helppo. Asiantuntijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti työskentele nuorten kanssa, ei ole helppoa saada käyttämään aikaa ja resursseja nuorten osallistumiseen panostamiseen. Monella asiantuntijalla ei tunnu riittävän aika edes aikuisten osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen. 

Onneksi nuorten osallistuminen on kuitenkin selkeästi perusteltavissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta nuoret ovat tulevaisuuden kaupungin käyttäjiä. Nuoret tulevat elämään nyt suunniteltavassa ympäristössä vuosikymmeniä aikuisten jälkeenkin. Ja onneksi kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin. Yksi avaintekijä nuorten osallisuudessa on tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka nuorten parissa toimivat. Esimerkiksi koulut, nuorisopalvelut ja erilaiset järjestötoimijat ovat oivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Näiden pohdintojen pohjalta lähdin ideoimaan koulutusta, joiden ensimmäiset kokeilut herättivät laajaa kiinnostusta kunnissa. Marraskuussa 2022 järjestettyihin kahteen ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui yhteensä yli 100 innokasta asiantuntijaa ympäri Suomen.

Koulutukset päätettiin kohdentaa aina tietyn toimialan asiantuntijoille, jotta pystytään huomioimaan alan erityiskysymykset. Ensimmäiset nimellä Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan? kulkeneet koulutukset suunnattiin lähiympäristön suunnittelijoille. Kolmen tunnin koulutus tarjosi osallistujille valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. Koulutuksessa käytiin läpi keinoja nuorten tavoittamiseen, käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen sekä kuultiin, miten tehdä osallistumisesta nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. Lisäksi koulutus tarjosi osallistujille konkreettisen työkalupakin oman työn tueksi. 

Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten osallistumista myös nuorten näkökulmaan eläytyen. Nuoria ei esimerkiksi välttämättä motivoi vaikuttaa kuntien ja kaupunkien pitkiin ja monimutkaisiin suunnitteluprosesseihin, jos tulokset näkyvät vasta nuorten itsensä aikuistuttua. Tästä syystä osallistuminen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Sisällöstä voi tehdä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa pitämällä asian tiiviinä ja selkeästi rajattuna. Mikä on se näkökulma, johon nuorilla voisi olla sanottavaa? 

Nuorten kannalta myös sanoituksilla on paljon väliä. Sisällöt on ”käännettävä” asiantuntijajargonista arkikielelle, mikä auttaa paitsi nuorten myös aikuisten osallistumisessa. Teoksessa Tehdään kaupunkia! – Arkkitehtuuri monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (Opinkirjo) ysiluokkalaiset nuoret sanallistavat kaupungin tehtäviä omalla kielellään: ”Arkkitehdin työtä on miettiä ”et miten ne talot asettelee, et esimerkiksi ei niin, et matalia ja korkeita taloja vierekkäin eikä liian lähelle kannata laittaa. Kaavoituksessa mietitään, et mihin tää sopis.” Kieli on yksi tasavertaisen osallistumisen lähtökohdista ja kun ilmaisu on ymmärrettävää, voi osallistuminenkin alkaa kiinnostaa.

Mitä opimme ensimmäisistä koulutuksista? Toiminnallisissa koulutuksissa kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistumisessa hyödynnettäviä menetelmiä sekä yritettiin ajatella esimerkiksi nuorten tavoittamista myös laatikon ulkopuolelta. Mitä jos yrittäisit tavoittaa nuoria koululle laitettavan sähköpostin lisäksi lähtemällä itse toimistolta ulos seikkailulle nuorten pariin? Koulutuksessa ideoimme, että nuoria voisi tavoittaa vaikkapa huoltoasemilta, metroasemilta, opiskelijaravintoloista tai frisbeegolfradalta. 

Ryhmät ideoivat myös innostavia osallistumisen menetelmiä konkreettisiin omien töiden ajankohtaisiin suunnitteluprosesseihin. Miten olisi vaikkapa parkour-kävely suunnittelualueella? Tai torikalusteiden suunnittelu kuvanmuokkauksen keinoin? Pohjana voisi olla valokuva tyhjästä torialueesta, jonka päälle kalusteita sommitellaan. Innostavat osallistumismenetelmät ovat yksi osallistumismotivaatiota lisäävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan nuorten osallistumisessa on valtava potentiaali. Yhtäältä kuntien eri toimialoilla voitaisiin järjestää osallistumismahdollisuudet nykyistä paremmin nuorille soveltuviksi ja toisaalta nuoret voitaisiin saada vaikuttamaan vielä nykyistä aktiivisemmin. Tämän toteutuminen vaatii työkaluja ja yhteistyötä, mutta myös osaamista.

Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat -kilpailun voitto selvillä

Euroopan nuorison teemavuoden päätöstapahtumaa vietettiin torstaina 19.1.2023 Kulttuuritehdas korjaamolla Helsingissä. Päivä huipentui päätösjuhlaan, jossa Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat-kilpailun voittaja(t) julkistettiin. Kilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Kilpailussa etsittiin Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja sen kautta haluttiin nostaa esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Kilpailuehdotuksia sai jättää aikavälillä 9.5-15.11.2022 ja niitä tuli yhteensä 51 kappaletta. Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva sisäinen raati valitsi tulleista ehdotuksista 10 finalistia. Kaikkien kymmenen finalistin edustajat on kutsuttu Opetushallituksen toimesta Brysseliin opintomatkalle, jossa he saavat mahdollisuuden sekä kertoa omista osallistamisen malleistaan, että saada ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Voit tutustua tarkemmin kaikkiin kymmeneen finalistimalliin täällä: https://www.oph.fi/fi/euroopan-nuorisovuoden-awards-suomen-parhaat-osallistajat.

Finalisteista lopullisen voittajan valitsi seitsemänhenkinen ulkopuolinen raati johon kuuluivat Elina Eerola, Sitran asiantuntija Uudet vaikuttamisen tavat-tiimissä, Viveca Hagmark, toiminnanjohtaja Folkhälsans förbund, Ahmad Hosseini, yhteiskuntarauhan asiantuntija, Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, Jenna Koikkalainen, lastensuojelun kokemusasiantuntija, Satu Rantakärkkä, nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, SPR sekä Lotta Tuominen, Suomen nuorten EU-delegaatti. 

Kaikki finalistiehdokkaat olivat korkealaatuisia ja keskenään hyvin erilaisia. Tästä syystä raati lopulta päätyi jaettuun ensimmäiseen sijaan ja voittajiksi valittiin kaksi erilaista toimijaa ja mallia, jotka vaikuttavat eri koossa ja eri tasoilla. Nämä olivat Mentoring for future-hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto).

Mallit ovat pitkälti vastinpareja toisilleen: Toinen on ison organisaation malli, toinen pieni ja nuorten itsensä aloittama malli.  Toisessa osallisuus toteutuu kasvokkain, toisessa digimuodossa. Toinen liittyy vapaa-aikaan, toinen koulutukseen. Mentoring for future-hanke puhutteli, sillä se puuttuu rakenteelliseen ja yhteiskunnalliseen ongelmaan, joka vaikuttaa nuorten elämään, ja tätä ongelmaa on itse lähdetty konkreettisesti ratkomaan nuorten toimesta. Malli nähtiin yhteiskuntarauhaa edistävänä ja se avaa ovia myös muille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille.  Nuortennetti taas tarjoaa sekä osallisuutta että osallistumista ja jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Nuoret ovat mukana toiminnassa monessa eri roolissa ja malli tavoittaa nuoria ympäri Suomen. Malli käsittelee erittäin ajankohtaisia teemoja nuorten elämässä ja yhteiskunnassa yleisesti.

Lisäksi yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Kaiken kaikkiaan ääniä tuli 984 kappaletta ja voittaja sai näistä 203 kappaletta. Yleisön suosikiksi valittiin Mentoring for Future-hanke.

Kaikki 10 finalistia:

1. Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke)

2. Sijaishuollon haastekisa (Pesäpuu ry) 

3. Muuttajat! (Plan International Suomi)

4. SKUNK ungdomsstyrd förening – makt på riktigt (SKUNK skärgårdsungdomarnas intresseorganisation)

5. Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

6. Nuoret mukaan! – Nuorten vapaaehtoistyö- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eläinsuojelukentällä (SEY Suomen eläinsuojelu)

7. Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli (Sastamalan kaupunki/ Liikunta- ja nuorisopalvelut)

8. Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa (Nuorten Palvelu ry)

9. NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen (NYT! -tutkimushanke, Tampereen yliopisto)

10. Future Mentors programme (Espoon kaupunki)

Kuva: Voittajamallien edustajat vasemmalta Nuortennetin Kaisa Önlen, Eve-Linda Lassila, Suvi Myllärniemi ja Paula Aalto sekä Mentoring for future-hankkeen Salaado Qasim ja Faisa Qasim. (Kuvaaja Jenny Ekblad)

BLOGI: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatii yhteistyötä ja rohkeutta toimia uudella tapaa

Osallisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2022 Ylöjärvellä osallisuuden kehittämisprosessin. Prosessi keskittyi nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämiseen kaupungissa. Osallisuuden kehittämisprosessilla haluttiin yhtäältä ottaa strategian uudistuksessa nuoret mukaan ja toisaalta löytää uusia tapoja edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista Ylöjärvellä. 

Rohkeus kokeilla ja toimialat ylittävä yhteistyö kaupungissa olivat Ylöjärven prosessin suurimmat opit. Mutta millainen prosessi sitten oli ja mitä konkreettista saatiin aikaan? 

Ratkaisuna mm. nuorten ja päättäjien yhteinen ulkoilutapahtuma

Kehittämisprosessi sisälsi keskustelutilaisuuksia, työpajoja, kehittämispäiviä sekä nuorille suunnatun laajan kyselyn. Näiden eri toimenpiteiden avulla törmäytettiin kaupungin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä nuoria. Prosessin aikana käytiin läpi mitä nuorten osallisuuden kehittämisellä halutaan kaupungissa saavuttaa, miten asukkaiden osallisuutta voidaan mahdollistaa ja mitä konkreettisia ratkaisuja kaupungissa lähdetään kokeilemaan. 

Ratkaisuina nuoret nostivat osallistumisen mahdollistajina nuorten edustajaryhmät, mutta myös uudenlaiset kohtaamiset sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Osallisuutta ja vaikuttamista päätettiin lähteä edistämään seuraavilla konkreettisilla kokeiluilla: 

  • Vuosittainen Vaikuttamisen päivä -tapahtuma. Tapahtumassa viranhaltijat ja päättäjät jalkautuvat yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
  • Fyysinen tai virtuaalinen palautelaatikko, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä tai sähköisesti Discordissa.
  • Nuorten chat-palvelu kunnan sivuilla, jossa voisi matalalla kynnyksellä anonyymisti esittää ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita.
  • Nettisivu tai appi, jonka toteutuksesta vastaisivat hyvinvointilautakunta yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Sovellus toimisi viestintäkanavana päättäjien ja nuorten välillä.
  • Nuorten ja päättäjien vuotuinen ulkoilutapahtuma. Tapahtumassa voidaan pelata ja ulkoilla yhdessä. Nuorten ja päättäjät vaihtelevat vuosittain kumpi järjestää tapahtuman. Tapahtuma on rento ja hauska, ja sen aikana nuoret voivat kysellä päättäjiltä asioita.

Prosessissa kehitetyistä kokeiluista kaupungissa on toteutumassa päättäjien ja nuorten yhteinen ulkoilutapahtuma, jota nuoret ovat suunnittelemassa, ja johon ollaan yhdistämässä muita aktiviteetteja kohtaamista helpottamaan. Tapahtuman lisäksi prosessin jälkeen kaupunginhallitus päätti nostaa osallistuvan budjetoinnin määrää 50 000 euroon ja ottaa nuoret vahvemmin mukaan ideoimaan, mitä budjetilla kaupungissa tehdään. 

Mitä opittiin nuorten osallisuuden vahvistamisesta?

Turvallisemman tilan periaatteet

Osallisuuden mahdollistaminen kuntapäätöksenteossa lähtee toimintaa ohjaavista arvoista. Ylöjärvellä hyvinvointilautakunnan keskusteluissa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nousivat rohkeus kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten osallistuminen edellyttää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta toimintatavoissa. Konkreettisena toimenpiteenä osallisuuden edistämisessä tunnistettiinkin turvallisemman tilan periaatteiden luominen kaupunkiorganisaatiossa. 

Vuorovaikutuksen tärkeys

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä kunnissa painottuu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutusta voidaan konkreettisesti edistää lisäämällä arkisia kohtaamisia kunnan viranhaltijoiden ja nuorten välillä.  
 
On huomioitava, että nuorten kohtaamisessa on usein hyödynnettävä uudenlaisia tulokulmia kohtaamiseen. Sen sijaan, että toteutettaisiin asukasilta kunnantalolla tai kaupunginkirjastossa, viranhaltijat tai kuntapäättäjät voivat vierailla oppilaitoksissa tai nuorisotiloilla. Kohtaaminen vaatii heittäytymistä, mutta kohtaamiset ja tilaisuudet voidaan järjestää yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten, opettajien ja ohjaajien kanssa. Tuttujen aikuisten läsnäolo myös madaltaa nuorten kynnystä ilmaista mielipiteitään.  
 
Vuorovaikutuksen tulee toimia niin sanotusti molemmissa päissä. Kun lapsilta ja nuorilta kysytään mielipidettä päätöksenteon tueksi, päättäjillä ja viranhaltijoilla on myös velvollisuus viestiä nuorille asioiden etenemisestä. Käytännön työssä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisovaltuuston, oppilaitosten hallitusten tai nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Viestimiseen on syytä panostaa vaikuttamisen jälkeen. Viestiminen nuorille voi tuntua haastavalta, jos heidän vaatimia toimia ei ole voitu toteuttaa. Tämä voidaan taklata perustelemalla selkeästi, miksi päätettiin niin kuin päätettiin.  

Oppilaitosyhteistyö

Ylöjärvellä nuorilta kysyttäessä konkreettisina vaikuttamisen paikkoina nousivat koulut. Sama huomio nostettiin esiin myös hyvinvointilautakunnan keskusteluissa. Käytännön työssä nuorten vaikuttamista voidaan vahvistaa hyödyntämällä oppilaitosten hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä.  
 
Oppilaitoksissa on helppoa vaikuttaa, kun ympäristö ja aikuiset ovat tuttuja. Vaikuttamisen menetelminä voivat toimia keskustelutilaisuudet ja työpajat, mutta myös kevyemmät kyselyt, joihin on helpommin aikaa ja kiinnostusta vastata. Kun yhteistyötä tehdään opettajien kanssa, vaikuttaminen voidaan viedä myös osaksi oppimista, jolloin se palvelee myös osana demokratiakasvatusta. 

Vaikuttamismahdollisuudet lähelle nuoren arkea

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen vaatii kaupunkiorganisaatiossa poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikuttava osallisuustyö ei rajoitu yksittäisen toimen tai toimialan raameihin vaan se tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin toimialasta riippumatta.  
 
Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä toimenpiteistä tavoittaa ja aktivoida nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan rakenteellisista toimintatavoista, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen. Tällöin kysymys ei olekaan siitä, kuinka nuoret saadaan aktivoitumaan olemassa oleviin päätöksenteon rakenteisiin (äänestäminen, valtuustot ja lautakunnat), vaan kuinka rakenteita voidaan yhteistyössä muokata nuorilähtöisemmiksi. Yksinkertaistetusti, kuinka vaikuttaminen viedään lähelle nuorten arkea.  

Ylöjärven osallisuuden kehittämisprosessin viranhaltijoiden ja nuorten yhteiskehittämistyöpajassa käsiteltiin konkreettisesti kohtaamisen dilemmaa. Ratkaisuja kehitettiin paljon, mutta pääperiaatteen voi kiteyttää seuraavaan lainaukseen eräältä työpajan osallistujalta:  

”Aikuisten pitää tulla nuorten lähelle.” 

Teksti on julkaistu myös Nuorten Akatemian blogissa 13.1.2023 sekä tulee osaksi Osallisuuden osaamiskeskuksen tuottamaa osallisuusteemaista julkaisua.

Toimivat ja yhdenvertaiset rakenteet askeleena vaikuttavaan osallistumiseen

”Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.”

Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja Arttu Vuori kirjoittaa Opinkirjon blogissa vaikuttamisesta oppilaskunnissa. Tampereella nuorisovaltuusto on edistänyt aktiivisesti yhdenvertaisten oppilaskuntarakenteiden kehittämistä. Näin voidaan mahdollistaa nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet kouluympäristössä.

Lue Artun blogiteksti kokonaisuudessaan täältä.

Lapset keskustelevat skididialogeissa

Lahdessa järjestetään skididialogeja koulumatkojen turvallisuudesta lapsen oikeuksien viikolla. Keskustelusta jaetaan oivalluksia #LapsenOikeuksienViikko’lla sosiaalisessa mediassa muiden tahojen iloksi ja hyödynnettäväksi.

Skididialogi järjestetään keskiviikkona 16.11.2022 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Keskustelemaan on kutsuttu oppilaita, opettajia ja vanhempia lahtelaisista yhtenäiskouluista. Mukana järjestelyissä ovat Opinkirjo ja Suomen vanhempainliitto.

Kannustamme vanhempaintoimijoita ja kouluja ottamaan koulumatkojen turvallisuuden yhteisen keskustelun aiheeksi ja kutsumaan keskusteluun myös lapsia ja nuoria, jotka ovat oman koulumatkansa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää:

14.–20.11.2022 vietettävästä Lapsen oikeuksien viikosta

Skididialogista

”Puhutaan koulumatkojen turvallisuudesta vanhempainiltamallin” myös Opinkirjon materiaalipankista 

#LapsenOikeuksienViikko #MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #Skididialogi

Euroopan nuorison teemavuosi etsii Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia! Löytyykö se sinun organisaatiostasi?

Euroopan nuorison teemavuosi kutsuu kaikki nuorten kanssa tavalla tai toisella toimivat mukaan Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat -kilpailuun!

Onko teidän organisaatiossanne nuorten osallistaminen otettu vakavasti? Oletteko kenties luoneet uusia nuorten kuulemisen tapoja? Löytyykö teiltä yllättäviäkin tilanteita ja paikkoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan? Euroopan nuorison teemavuosi haluaa kuulla teistä! Suomen parhaat osallistajat -kilpailu on lanseerattu, jotta osaaminen nuorten osallistamisen saralla Suomessa pääsee esiin. Kilpailussa etsitään nimensä mukaisesti Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja samalla kartoitetaan osallistamisen hyviä käytäntöjä sekä kannustetaan toimijoita kehittämään omaa toimintaansa. 

Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Koska kilpailuun osallistuminen tuo näkyvyyttä omalle organisaatiolle ja motivoi kehittämään toimintaa edelleen. Kilpailun 10 finalistia kutsutaan opintomatkalle Brysseliin ja heidän osallistamismalleistaan viestitään Euroopan nuorison teemavuoden toimesta. Kilpailun lopullinen voittaja saa näkyvyyttä, mainetta ja kunniaa sekä Suomessa että Euroopassa. 

Mitä osallistuminen vaatii? Vain hyvän osallistamisen mallin! Itse kilpailuun osallistuminen ei vaadi paljoa. Tutustu kilpailun sääntöihin täällä.

Jätä kilpailuehdotus omasta mallistasi täällä.

Kilpailuehdotuksia voi jättää 15.11 asti. 

Lisätietoa kilpailusta antaa Euroopan nuorison teemavuoden projektipäällikkö Anna Peltoniemi, anna.peltoniemi@oph.fi.

KOULUTUS 2.11. ja 23.11.2022: Asukasvuorovaikutus lähiympäristön suunnittelussa – miten saada nuoret mukaan?

Kaipaatko konkreettisia työkaluja suunnitteluhankkeiden asukasvuorovaikutukseen? Painottuuko osallistujien joukko vanhempiin ikäpolviin? Tule mukaan oppimaan, miten suunnitteluhankkeissa saadaan myös nuorten eli tulevaisuuden kaupungin käyttäjien näkemykset esiin!  

Osallisuuden osaamiskeskuksen toteuttama koulutus on suunnattu ensisijaisesti kuntatekniikan ja lähiympäristön suunnittelijoille, esimerkiksi viheraluesuunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja katuinsinööreille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.  

Tervetuloa mukaan 2.11.2022 klo 13-16! HUOM! 2.11. koulutus on täynnä. Suuren suosion vuoksi järjestämme toisen vastaavan sisältöisen koulutuksen 23.11.2022. Tervetuloa!

Koulutus järjestetään etäyhteyksin ja se on osallistujille maksuton.  

Kouluttajina toimivat Osallisuuden osaamiskeskuksen asiantuntijat. Koulutus sisältää asiantuntija-alustusten lisäksi yhteistyöskentelyä, joten valmistauduthan keskustelemaan muiden kanssa.  

Ohjelmassa myös puheenvuoro: 

Kokemuksia nuorten osallistumisesta Vantaan liikennesuunnitteluun 
Emmi Pasanen, liikenteen kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki 

Käytyäsi tämän 3 tunnin koulutuksen sinulla on valmiudet saada nuorten näkemykset esiin suunnitteluhankkeissa mahdollisimman helposti. 

  • Tiedät, millä keinoin nuoria tavoitetaan. 
  • Hallitset käytännön menetelmiä nuorten näkemysten keräämiseen. 
  • Osaat tehdä osallistumisesta myös nuorille kiinnostavaa ja mielekästä. 

Koulutuksesta saat matkaasi konkreettisen työkalupakin oman työsi tueksi. Kokeile ja käytä heti seuraavassa suunnitteluhankkeessa! 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24.10. täällä. Ilmoittautuminen on mahdollista enää 23.11. koulutukseen. Jos et pääse mukaan 23.11., olethan yhteydessä sähköpostitse laura.lettenmeier@opinkirjo.fi niin katsotaan löytyisikö 2.11. koulutuksesta peruutuspaikka. 

Lähetämme osallistumislinkin sekä aiheeseen orientoivan lyhyen ennakkotehtävän ilmoittautumisen päätyttyä. 

Jos olet kiinnostunut aiheesta toisen toimialan näkökulmasta, olethan yhteydessä sähköpostitse. Suunnitteilla on järjestää vastaavia koulutuksia lisää eri toimialoille suunnattuna vuoden 2023 aikana. Muotoilemme Osallisuuden osaamiskeskuksessa koulutuskonseptia eteenpäin marraskuun koulutusten pohjalta. 

Tervetuloa! 

Lisätietoja koulutuksesta:  

Laura Lettenmeier 
Asiantuntija, Osallisuuden osaamiskeskus 
laura.lettenmeier@opinkirjo.fi 

Kuva: Ksenia Senkova

BLOGI: Vaikuttamiskyselyllä lisää tietoa nuorten vaikuttamistaidoista ja halusta vaikuttaa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Osallisuuden Osaamiskeskuksen työntekijät teettivät yhteistyössä somettaja Ellan ja Helmin kanssa vaikuttamiskyselyn nuorille. Ella ja Helmi jakoivat kyselyä omissa somekanavissaan ja kannustivat nuoria vastaamaan kyselyyn. Somettajat valikoituivat sillä perusteella, että heidän yleisönsä koostui suurimmalta osin nuorista eli tässä tapauksessa alle 18 vuotiaista. Kyselyn teemoina olivat kokemus vaikuttamisesta; sitä mihin haluaisi vaikuttaa ja millä keinoilla.

Vastaajia kyselyyn saatiin 221 nuorta. Taustatietoina heiltä kysyttiin ikää, sukupuolta ja maakuntaa, jossa asuu. Suurin osa vastaajista eli 80 % oli alle 15-vuotiaita ja melkein puolet vastasi olevansa 12-vuotiaita. 91% vastaajista ilmoittivat olevansa naisia. Jokaisesta maakunnasta oli vähintään yksi vastaaja. Naisten suuri osuus ei yllättänyt, koska kyseiset somettajat tavoittavat pääosin vain naisia. Sen sijaan yllätti vastaajien nuori ikä. 

Kyselyssä kysyttiin nuorten kokemusta vaikuttamisesta, kuinka tärkeänä he pitävät vaikuttamista ja mikä olisi nuoren mielestä paras keino vaikuttaa. Vastaajista lähes puolet eli 46% vastasi ettei heillä ole juuri mitään tai yhtään mitään kokemusta vaikuttamisesta. Kuitenkin 99% vastaajista piti vaikuttamista tärkeänä. Vastaajien mielestä paras keino vaikuttaa oli mielipiteen kertominen esimerkiksi somessa (38 %) ja toiseksi eniten nuoret olivat käyttäneet tai halusivat käyttää vaikuttamisen välineenä mielipidekirjoitusta (33 %). 30 % tai yli saivat myös vaihtoehdot ympäristövalinnat (31 %) ja oppilas- tai opiskelijakunnan toimintaan osallistuminen (30 %). Vähiten kiinnostusta herättivät kuntalaisaloite, kansalaisaloite ja puoluetoimintaan osallistuminen, joita vain 5 % nuorista piti hyvänä tapana vaikuttaa.

Avoimissa kysymyksissä kysyttiin sitä mihin nuori on vaikuttanut tai mihin hän tahtoisi vaikuttaa. Vastauksissa toistuu sellaiset teemat kuten se, että vaikuttaminen on tärkeää, koska haluaa muuttaa asioita tai tehdä jotain merkittävää. Vastaajat kertovat myös kuinka asia mihin vaikuttaa ei tarvitse olla edes iso, vaan riittää myös joku pieni asia, johon vaikuttaa esimerkiksi hyvän mielen luominen ympärilleen. Oman mielipiteen kertomista pidettiin tärkeänä ja sen kerrottiin myös mahdollisesti inspiroivan muita kertomaan oman mielipiteensä. Vaikuttaminen koettiin myös mahdollisuudeksi tutustua toisiin ja tehdä yhdessä jotain mukavaa. Osa vastaajista ei kokenut vaikuttamista tärkeäksi ja tähän syynä oli pääasiassa tiedon puute tai se, ettei ollut ikinä itse vaikuttanut.

Johtopäätöksinä kyselystä voi todeta sen, että suurimmalla osalla vastaajista oli kiinnostusta vaikuttamiseen, mutta he kokivat, ettei heillä kuitenkaan ole juurikaan osaamista vaikuttamiseen. Moni vastaaja ei siis välttämättä tunnista kaikkea vaikuttamista ja ehkä ajattelee sen olevan jotain suurta ja isoa tai että heillä ei ole voimavaroja siihen. Moni vastaaja osasi hyvin kuvata sitä miksi vaikuttaminen on tärkeää ja mihin he vaikuttavat, mutta osa taas ei. Vastauksista erottuukin siis vaikuttamisesta jo hyvin perillä oleva joukko, joka haluaa vaikuttaa ja tietää miten vaikutetaan, sekä porukka, joilla ei ole tietoa eikä taitoja vaikuttamisesta. Osa myös kertoi vaikuttavansa siksi, etteivät kaikki muut osaa tai pysty siihen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret pitävät vaikuttamista tärkeänä, mutta vain osalla on osaamista ja kykyjä vaikuttaa. Nuoret siis tarvitsevat vielä lisää tietoa vaikuttamisen tavoista ja kohteista mutta myös varmasti kannustusta vaikuttamiseen.

Lisätietoja löytyy laajemmasta raportista.

Blogin kuva: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kuvapankki