BLOGI: Suomen suurin aarrejahti

Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan uusia tapoja tehdä tuttuja juttuja. Aloittaessani osallisuussuunnittelijana kesäkuussa 2020 koronatilanne näytti kääntyvän paremmaksi ja kaikkien keskuudessa vallitsi ajatus siitä että pian palataan takaisin normaaliin. Kesällä suunnittelimme innolla tulevaa syksyä. Erityisen innoissani olin nuorille järjestettävistä työpajoista, joissa he pääsisivät pohtimaan oman elinympäristönsä haasteita ja kehittämään niihin ratkaisuja. Kesän jälkeen tilanne kuitenkin muuttui ja oli mietittävä uudelleen miten nuorille suunnatut työpajat saadaan taipumaan etätoteutukseen ja miten tieto työpajoista saataisiin myös kouluihin. Järjestämissämme työpajoissa nuoret pääsevät pohtimaan erilaisia yhteiskunnallisia haasteita ja ideoimaan niihin ratkaisuja. Taivoitteenamme on kerätä 1000 ratkaisua keväseen 2023 mennessä.

Syksy kului ja pallottelimme työparini Vihtori Suomisen kanssa mitä villeimpiä ideoita työpajojen järjestämiseksi. Osa ideoista jalostui eteenpäin ja osan todettiin olevan mahdottomia. Yhtenä keväisenä perjantaina se sitten keksittiin: mitä jos tekisimme yhteistyötä jonkun tunnetun tubettajan kanssa? Tehtäisiin video, jossa nuoret pääsisivät konkreettisesti tekemään jotain ja samalla tuotaisiin tietoa meistä ja järjestämistämme työpajoista. Alkoi sopivan tubettajan etsiminen ja kohderyhmän määrittely.

Roni Back nousi keskustelussa nopeasti  esille. Roni osaa videoillaan tuoda tärkeitä ja vakaviakin teemoja esille, säilyttäen kuitenkin hauskan pilkeen silmäkulmassa. Onneksemme myös Roni innostui tästä aiheesta ja yhteistyön suunnittelu saattoi alkaa. Pian syntyikin Suomen historian suurin  aarrejahti.

Aarrejahtiin ilmoittautumisen alkaessa jännitys oli taivaassa. Mitä jos nuoret ei lähde mukaan? Montako osallistujaa tähän uskaltaa odottaa? Muistan pohtineeni että jos saadaan 1000 nuorta mukaan ollaan ylitetty kaikki odotukset. Vähänpä tiesin. Aarrejahtiin tiensä löysi lopulta yli 6800 nuorta. Osallistujamäärä on pienen kunnan verran, esimerkiksi Virroilla on juuri 6800 asukasta.

Aarrejahdin telegram-ryhmään tuli viikon ajan päivittäin uusi tehtävä, jota nuoret pääsivät ratkomaan. Jokaisesta ratkaistusta arvoituksesta sai koodin, joita tarvittiin aarrejahdin lopussa. 100 nopeinta koodin ratkaisijaa pääsi finaaliin ja finaalin voittaja sai palkinnoksi 1000 euroa. Koko aarrejahdista toteutettiin video Ronin kanavalle, jossa käytiin jahdin aikana tulleet haasteet läpi ja nähtiin otteita kisasuorituksista.

Video on saanut tähän mennessä yli 116 000 näyttökertaa ja aarrejahti mahdollisti yli 6800 nuorelle turvallista tekemistä poikkeusolojen keskelle ja mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Aarrejahti oli siis erittäin onnistunut. Videon lopussa kerrottiin myös mahdollisuudesta kutsua Osallisuuden Osaamiskeskus kylään kouluun järjestämään työpaja. Työpajojen avulla nuoret pääsevät esimerkiksi ideoimaan keinoja, joilla nuorten hyvinvointia voidaan kunnissa parantaa, vaikkapa tällaisen leikkimielisen kilpailun avulla. Kutsuja saapua kyläilemään kouluihin on saapunut myös runsaasti ja odotankin  innolla niiden toteutumista myöhemmin tänä vuonna.

Lopulta koronan luomat haasteet kääntyivät voitoksi. Tuhannet nuoret saivat viikoksi kivaa tekemistä ja me kutsuja kouluihin pohtimaan mitä nuoret ajattelevat yhteiskunnasta ja millaisiin haasteisiin he keksivät ratkaisuja. Jos juuri sinä tahdot kutsua meidät kylään voit tehdä sen kätevästi tällä lomakkeella.

BLOGI: Nuorten osallisuus ei saa jäädä vain sanahelinäksi

Nuorten hyvinvointi on hyvin suosittu aihe kuntavaaliehdokkaiden vaalilupauksissa. Kuntavaaleissa hyvinvointi onkin hyvin tärkeä tavoite, sillä lähes kaikki nuoren päivittäiseen elämään vaikuttavat palvelut tuotetaan kunnissa. Kuntavaalien alla Nuva ry. on kerännyt yhteen suomalaisten nuorten äänen ja huolet kunnissa kuntavaalikampanjaamme.

Nuoria tulee osallistaa heitä koskevissa päätöksissä

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitossa toimivat nuoret ovat varsinkin korona-aikana huomanneet omissa kunnissaan nuorten heikentyneen hyvinvoinnin, ja ajoittain kompastuskivet nuorten hyvinvointia edistävissä palveluissa. Nuoria tulee osallistaa heitä koskevissa päätöksissä, ja teeseissämme olemme nostaneet esille tutkitusti nuorten hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, joita nuoret ovat esittäneet ympäri Suomea. Nuorten osallisuus ei saa jäädä vain sanahelinäksi, vaan tarvitaan oikeita vaikutusmahdollisuuksia edistäviä ratkaisuja. Nuorille tulee tarjota edustuspaikat kaikissa kunnan toimielimissä, varsinkin kunnan- ja kaupunginhallituksissa sekä lautakunnissa.

Tarvitsemme konkreettisia tekoja

Kunnissa tarvitaan konkreettisia tekoja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eräs mahdollisuus nuorten elinolojen parantamiseksi on kouluverkon suunnitteleminen niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua niin peruskouluun kuin toisen asteen opetukseen yhdenvertaisesti. Mikäli koulumatka on kohtuuttoman pitkä, tulisi mielestämme jokaiselle nuorelle tarjota ilmaiset koulumatkat. Oikeus koulutukseen tulee tarjota jokaiselle suomalaiselle nuorelle, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta taustasta.

Teeseissä nostetaan esille myös se, että nuorten työllistymistä tukemalla kunnat voivat edistää nuorten hyvinvointia. Työ luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Kuntien kesätyösetelit ja työn hakemisen tukeminen ovat keinoja, joilla kunta voi edistää nuorten työllistymistä. Kesätyökokemukset nuorena kehittävät nuorten työelämätaitoja ja aktiivisuutta, joka on omiaan edistämään nuorten työllisyyttä tulevaisuudessa.

Ennalta ehkäisyä ja matalan kynnyksen palveluja

Varsinkin koronavuoden aikana nuorten hyvinvointi on heikentynyt huomattavasti. Kunnissa tehtävässä työssä tuleekin tulevaisuudessa huomioida kelkasta pudonneiden nuorten tukeminen, sekä ennaltaehkäisevä työ esimerkiksi kouluissa. Matalan kynnyksen palvelut kuten koulun sosiaali- ja terveystyö sekä niin sanotut “yhden luukun periaatteen” palvelut, kuten Ohjaamo, ovat loistavia tapoja tukea nuoria kunnissa.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kuntavaaliteeseissä on korostettu nuorten hyvinvoinnin merkitystä koko suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Ilman hyvinvoivia nuoria ei ole tulevaisuutta!

BLOGI: Dialogi osallisuudesta ja muotoilusta

Marjo Kenttälä kutsui Hanna Kapasen kanssaan keskustelemaan siitä, miten osallisuus ja muotoilukasvatus liittyvät toisiinsa. He ovat yhdessä toimineet kouluttajina valtakunnallisissa Opetushallituksen pitkäkestoisissa muotoilukasvatuksen opettajien täydennyskoulutuksissa. Marjo toimii parhaillaan nuorten osallisuuden erityisasiantuntijana ja vastaa Osallisuuden osaamiskeskuksen toiminnasta Opinkirjossa. Hanna toimii Designmuseon museolehtorina sekä vastaa A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen valtakunnallisesta oppimiseen innostavasta kiertonäyttelystä A&DO Labrasta.

Marjo: Osallisuuden kokemus on nuorella merkittävä hyvinvoinnin tekijä. Sen vastakäsitteinä voidaan pitää osattomuutta, syrjäytymistä tai välinpitämättömyyttä, ja näiden ehkäisemiseksi tehdään monenlaisia toimia. On muistettava, että osallisuus on nuoren perus- ja ihmisoikeus. Se ei ole jotain, mitä me voimme joko toteuttaa tai olla toteuttamatta. 

Onneksi erilaiset kuntalaisia osallistavat menetelmät ovat jalkautuneet ympäri Suomea. Sillä, että asukas itse saa päättää kehittämisen kohteista tai olla mukana parantamassa palveluja, on iso merkitys kokemuksessa olla yhteisön jäsenenä. Osallisuudessahan on kyse muun muassa tästä: tuntea kuuluvansa joukkoon ja tuntea, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa.  

Hanna: Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen näkyvät tosiaan jo laajasti ympäröivässä yhteiskunnassa, on kyse sitten koulujen arjesta tai kaupunkikehittämisestä. Muotoilun merkitystä on nostettu voimakkaasti vuosien varrella kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa. Erilaiset muotoilukasvatuksen hankkeet (esim. Muotoilupakki) ovat auttaneet hahmottamaan muotoilun hyödyntämistä esimerkiksi koulujen opetuksessa, jolloin muotoilumenetelmät ovat kannustaneet osallisuuteen ja vaikuttamiseen

Helsinkiläisenä olen iloinen kotikaupungistani, joka kutsuu kaupunkilaisia mukaan kaupungin palveluiden ja alueiden kehittämiseen. Osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa kaupunkilaiset ideoivat ja päättävät kohteita, joita kehitetään eteenpäin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Ruuti taas on hyvä esimerkki juuri nuorten osallisuuden edistämisestä.

Marjo: Omassa kotikunnassani Tuusulassa toteutetaan #osbua (osallistava budjetointi). Olipa hienoa itsekin nyt ensimmäisen kerran ideoida lähipuiston parannusehdotuksia. Ei tarvinnut montaa kertaa pyytää kouluikäisiä lapsiani kavereineen mukaan miettimään, miten puistosta tulisi keidas kaikenikäisille. Kaiken lisäksi kunnan palveluista juuri #osbu mahdollistaa lapselle ymmärrettävän kehittämiskiertokulun ja -keston: Tuusulassa syksyllä ideoidaan, vuoden alussa äänestetään, seuraavaksi suunnitellaan ja lopuksi vielä viilataan, kunnes seuraavana syksynä rakentaminen on jo käynnissä ja valmiiksi saamisen kokemus tulee silloin, kun itsekin vielä muistaa, mitä on tullut ideoitua. Ymmärrys prosessin etenemisestä on hyvin #osbuissa läsnä.

Hanna: Kuulostaa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatukselta! Suunniteltu ja rakennettu ympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja uutta syntyy. Tulee uudenlaisia esineitä, rakennuksia, ympäristöjä, liikennejärjestelmiä, palveluita… Lapset ja nuoret ovat hyviä pohtimaan ja ideoimaan uutta. Ideat voivat perustua tuttuun ja turvalliseen tai mielikuvitus voi lähteä hyvin rajattomasti lentoon. Ajatuksia on hyvä laittaa liikkeelle ja kysyä, minkälaisessa ympäristössä haluamme elää? Kaikilla on kiinnostavia ideoita oman ympäristön kehittämiseksi. Ideoinnin tekeminen ja niiden jakaminen on tärkeää. Samalla luodaan kuvaa tulevaisuudesta, joka on tavoittelemisen arvoinen. Muotoilun menetelmät ovat oivia välineitä näiden ajatusten esille saamiseen.

Marjo: Kyllä, juuri muotoilumenetelmät ovat laajasti käytössä näissä osallisuustoimissa ja yhteiskehittämisessä. Onkin hienoa nähdä, millaisia mahdollisuuksia muotoiluosaaminen voi antaa, kun kehitetään yhdessä. Samalla, kun osallistetaan, annetaan mahdollisuuksia harjoitella muotoilutaitoja käytännössä. Niistä on hyötyä joka päivä!

Nuorten osallisuuteen kuuluu tiettyjä perusprinsiippejä, jotta se on onnistunutta ja kaikkien osapuolten näkökulmasta rikastavaa. Niihin kuuluvat nuoren omat kokemukset osallisuudesta, ja se, että nuoret nähdään voimavarana, sekä nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja rakenteelliset edellytykset nuorten osallisuudelle. Nämä pitävät sisällään muun muassa nuorten kanssa käytävän vuorovaikutuksen laadun, vapaaehtoisuuden, monipuoliset osallistumisen tavat, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat, tarkoituksenmukaisuuden, merkityksellisyyden, ikä- ja kehitystasoisuuden ja rakenteiden olemassaolon.  

Hanna: On tärkeää vahvistaa myös meidän aikuisten ymmärrystä näistä tekijöistä lasten ja nuorten osallisuudessa. Ehdotusluonnos uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi Apoli2020 tuo esille, kuinka hyvin suunniteltu ympäristö lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Näin on myös nuorten kohdalla. Nuorten kutsuminen mukaan suunnitteluun mahdollistaa nuorten ideoiden ja kokemuksellisen tiedon hyödyntämistä ja tuottaa käyttäjänäkökulmasta parempia tuloksia sekä kokemusta osallisuudesta. Apoli2020 esittää myös toimenpiteitä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen vahvistamiseksi Suomessa. Tämä on hieno ja tärkeä asia. Tämäkin kannustetaan aktiivista suhdetta muotoiltuun ja rakennettuun ympäristöön sekä lisää osallisuutta yhteisestä ympäristöstä.

Marjo: On upeaa, että arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus on näin tunnustettua Apoli2020-luonnoksessa. Se antaa vahvistusta siihen, että olemme olleet oikean äärellä, kun olemme kehittäneet työkaluja arkkitehtuuri- ja muotoilukasvattajille menneinä vuosina.

Nuorten osallistamisessa aito vuorovaikutus nuorten kanssa on olennaista: osaammeko olla nuoria kuuntelevia ja arvostavia, uskallammeko irrottautua ammattiroolistamme ja -kielestämme? Olemmeko aidosti kiinnostuneita nuorten näkökulmista ja kokemuksista? Tunnustammeko nuorten asiantuntijuuden? Kiinnostus, arvostaminen ja aito läsnäolo auttavat nuoria omien mielipiteiden ilmaisuun.

Hanna: Hyviä kysymyksiä pohdittavaksi. Lapset ja nuoret tulee nähdä tasavertaisina toimijoina aikuisten rinnalla ja heidät voi parhaassa tapauksessa ottaa mukaan koko toiminnan suunnitteluun. On tärkeää ymmärtää myös sanallistamisen rajat ja hyödyntää esimerkiksi kuvallista ilmaisua ja kolmiulotteista hahmottamista, kuten muotoilukasvatuksessa tehdään. Mielestäni erityisesti tähän seikkaan on tärkeää kiinnittää huomiota, kun työskennellään yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Marjo: Erityisesti pienten lasten kanssa muotoilukasvatuksesta tutut kuvalliset tavat ja kolmiulotteiset rakentelut toimivat kuulemisen ja osallistamisen tapoina erinomaisesti (esim. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu). Nuorten osallistaminen ei olekaan läpihuutojuttu, vaan se on suunniteltava hyvin. Onnistuneesti toteutettu ja merkityksellinen osallistaminen tuottaa myönteisiä kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta nuorille. Näistä nuori saa vahvistusta omaan osaamiseensa, ja ne voivat kantaa pitkälle tulevaisuuteen kannustaen aktiivisuuteen myöhemminkin. Meidän tulisi tarjota erilaisia osallistumisen paikkoja nuorille siten, että he voivat harjoitella vaikuttamisen taitojaan kehitystasonsa mukaisesti. Siinä nuoret tarvitsevat aikuisten tukea ja apua.

Hanna: Muotoilukasvatuksessa avataan silmiä suunnitellulle ja rakennetulle ympäristölle sekä harjoitellaan suunnittelutaitoja ja osallistumista yhteisen ympäristön kehittämiseen. Myös tietomäärä kasvaa ja käsitteet tulevat tutuksi. Tämä kaikki auttaa aktiivista osallistumista ja tukee yhteisen kielen löytämistä. Esimerkiksi koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden viikolla toteutuva muotoiluprojekti voi kutsua lapset ja nuoret mukaan oman ympäristön kehittämiseen, samalla harjaannutaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen. Vinkkejä voi hakea esimerkiksi Designakatemian muotoiluhaasteesta, joka kutsuu ideoimaan parempaa lähiympäristöä muotoilun keinoin. Muotoiluhaaste on kaikille kouluasteille tarkoitettu tehtävä, jonka avulla tutustutaan muotoiluun ja sen menetelmiin. Tavoite on lähestyä omaa lähiympäristöä muotoilijan silmin, sekä kehittää yhdessä tunnistettuihin haasteisiin ratkaisuja.

Marjo: Nuoret ovat voimavara, joten heidät kannattaa ottaa mukaan yhteiseen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kun kuuleminen on oikea-aikaista, sillä on myös merkitystä. Kaikenikäisiä tulisi kutsua mukaan päätöksenteon prosesseihin, eikä ketään tulisi sulkea ulos vain ikärajojen vuoksi. Nuorten tuottama tieto on yhtä tärkeää aikuisten tuottaman tiedon kanssa. On kuitenkin tärkeää pohtia etukäteen, miksi juuri näitä nuoria halutaan kuulla ja missä asiassa.

Nuorille tulee tarjota turvallisia kokemuksia mielipiteiden ilmaisemiseen. Niiden pohjaksi meidän on tarjottava ymmärrettävää tietoa nuorille, jotta he voivat muodostaa oman mielipiteensä asiasta itsenäisesti. Meidän aikuisten tulee olla tarkkoja siinä, että emme ohjaile nuoria omien mielipiteidemme suuntaan tai näkemyksiimme. Nuorilla on kyllä kykyä muodostaa omia mielipiteitään!

Hanna: Näin on! Osallisuus ja yhteissuunnittelu ovat muuten myös tänä vuonna käynnistyvän A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen valtakunnallisen kiertävän A&DO Labran kärkiä. Näyttelyn aiheena on hyvä lähiympäristö, jota tarkastellaan yhdessä kaikenikäisten ihmisten kanssa. Ensimmäisenä Labran sisältöihin tutustuvat Tamperelaiset eskarit. Nuoret abiturientit on kutsuttu mukaan tuottamaan kuvia ja ajatuksia tulevaisuuden hyvästä lähiympäristöstä ja oman lähiympäristön havainnoinnista. Vuosina 2021-2023 kiertävä Labra on paikka kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle, jolla tuetaan entistä monimuotoisempaa vuoropuhelua muotoillun ja rakennetun ympäristön äärellä. Hanke yhdistää arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen. Kuuluville halutaan myös nuorten ääni.

Apoli2020. Kohti kestävää arkkitehtuuria. Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi
Designakatemia ja koulujen muotoiluhaaste
A&DO – Arkkitehtuurin ja  muotoilun oppimisen keskus
Muotoilupakki  – koulujen työkalupakki yhteiskehittämiseen

BLOGI: Osallisuutta luovia kansalaistaitoja opetellaan Nuorisovaalien avulla

Nuorten äänestysaktiivisuus puhuttaa aina vaalien yhteydessä. Kuntavaaleissa koko kansan äänestysaktiivisuus on alhainen, ja nuorten kohdalla viime kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain 35% äänestysikäisistä. Alhainen äänestysprosentti kielii osaltaan osallisuuden puutteesta; nuoret kokevat ettei heidän äänellään ole vaikutusta. Yhteiskunnallisen osallisuuden puute on poliittisen järjestelmän elinvoimaisuudenkin vuoksi huolestuttavaa. Miten nuorten osallisuuden kokemuksia voisi lisätä? Yhtenä ratkaisuna on demokratiakasvatuksen lisääminen ja osallisuuden taitojen aktiivinen opettaminen koulussa.

Tutkimustulokset osoittavat, että nuorena opitut käytännön toimintamallit ja kansalaistaidot lisäävät poliittisen osallisuuden todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Kiinnostus ja halu osallistua ei kuitenkaan kehity itsestään. Nuorille tulee tarjota tilaisuuksia harjoitella aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittavia taitoja esimerkiksi koulussa tehtävän demokratiakasvatuksen avulla.

Yksi konkreettinen tapa opettaa nuorille äänestämiseen vaadittavia taitoja on järjestää Nuorisovaalit. Se on demokratiakasvatustapahtuma, joka järjestetään kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotoimessa aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaalien kautta nuoret pääsevät tutustumaan poliittiseen päätöksentekoon ja ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin ohjatusti oman ryhmänsä kanssa. Äänioikeus on kaikilla alle 18-vuotiailla nuorilla, ja äänestys suoritetaan perinteisenä uurnavaalina äänestäen samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Nuoret osallistuvat vaalien järjestämiseen ja toimivat vaalitoimitsijoita vaalipäivän aikana.

Kuntavaaleihin tutustuminen on nuorille helposti puuduttava – aihe kun ei varsinaisesti herätä suurta innostusta kaikkien aikuistenkaan keskuudessa. Vaaleihin on siksi hyvä tutustua kiinnostavan tekemisen kautta, jolloin perehtyminen ei ole tylsää puurtamista. Vaaleja käsitellään kouluissa monin toiminnallisin keinoin: pelien ja tietovisojen kautta, järjestämällä vaalipaneeleita ja väittelyitä sekä tekemällä vaalikoneita. Osallistava vaalitapahtuma tuo politiikan lähelle nuoria ja kasvattaa ymmärrystä siitä, miten oman ympäristön asioihin voi vaikuttaa.

Tapahtuma tarjoaa siis nuorille mahdollisuuden oppia niitä taitoja ja tietoja, joita lähiympäristön asioihin vaikuttaminen vaatii. Nuorisovaalit tarjoaa nuorille käytännön toimintamallin äänestämisestä, ja antaa tarvittavia taitoja äänestyspäätöksen punnitsemiseen. Samalla Nuorisovaalit on usein ensimmäinen kokemus poliittisesta osallisuudesta. Onnistunut kokemus Nuorisovaaleista tuo nuorelle toimintamallin, joka parhaassa tapauksessa madaltaa äänestämisen kynnystä täysi-ikäisyyden tullen.

Demokratiakasvatus lisää nuorten osallisuutta

Kouluissa tehtävä demokratiakasvatus osallistaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole aktiivisesti mukana koulun ulkopuolisessa toiminnassa. Monet nuoria osallistavat rakenteet edellyttävät nuorilta omaa aktiivisuutta: nuorisovaltuustoihin ja järjestötoimintaan osallistuvat esimerkiksi ne nuoret, joilla on resursseja hakeutua oma-aloitteisesti mukaan toimintaan. Nuoret, jotka ovat heikommassa asemassa jäävät usein näistä osallisuushankkeista syrjään. Onkin tärkeää, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua vaikuttamistoimintaan myös omien lähtökohtiensa puitteissa. Nuorisovaalit tarjoaa mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista ja osallisuutta ohjatussa ympäristössä matalalla kynnyksellä.

Nuorisovaalien järjestäminen ei riitä yksinään luomaan osallistavaa kokemusta: yhtä tärkeää on tulosten purkaminen ja käsittely. Nuorten täytyy kokea, että heidät otetaan vakavasti ja he ovat merkityksellinen osa yhteisöä onnistuneen osallisuuden kokemuksen muodostumiseksi. Vaalitulosta on hyvä purkaa yhdessä ryhmän kanssa keskustelemalla esimerkiksi siitä, mitkä asiat kunnassa muuttuisivat nuorten vaalituloksen perusteella.

Vaikka Nuorisovaalien tuloksella ei ole vaikutusta varsinaiseen vaalitulokseen, se huomioidaan mediassa ja sille annetaan painoarvoa. Nuorisovaalien tulokset julkistetaan tänä vuonna yhteistyössä Ylen kanssa Uutisluokan vaalipäivänä, jolloin nuorten vaalitulos saa taas laajaa näkyvyyttä. Vaalitulosta on kommentoimassa pääministeri ja puolueiden puheenjohtajat nuoret haastattelemina. Maamme vaikutusvaltaisimpien poliitikkojen osallistuminen vaalituloksen käsittelyyn kertoo siitä, että nuorten ääntä kuunnellaan ja sillä on merkitystä.

Kokemukset jotka osoittavat nuorelle oman toiminnan merkityksen, lisäävät tunnetta osallisuudesta. Koulujen demokratiakasvatuksella on tässä saralla olennainen rooli: koulussa opitut taidot kannustavat aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimijuuteen, ja edesauttavat siten nuorten sitoutumista yhteiskuntaan. Parhaimmillaan kouluissa tapahtunut opetus ja kokemukset tuovat nuorille paitsi tietoa ja taitoa, myös halua vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö, jonka jäseninä on 135 nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Allianssi on koordinoinut Nuorisovaaleja 90-luvulta lähtien, ja Nuorisovaalit kuntavaaleissa 2021 pidetään 17.-21.5. Lisätietoa löytyy Allianssin sivuilta osoitteesta www.alli.fi/nuorisovaalit.

BLOGI: ”Nuorten nuotiotuokiot” on toimiva konsepti etäkohtaamiseen nuorten kanssa

Nuorten nuotiotuokiot kokoavat yhteen nuoret ja aikuiset keskustelemaan ajankohtaisista aiheista paneelikeskustelun muodossa. Jokaisen Nuorten nuotiotuokion teema valitaan nuorten omista kysymyksistä. Nuorten nuotiotuokiot toteutetaan etänä, joten osallistuminen on nuorille helppoa.

Mikä ihmeen nuotiotuokio?

Tapahtuman konsepti ideoitiin yhdessä Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden osallisuustiimin ja Pirkanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa. Konseptia suunnitellessa nimen merkitys korostui. Tapahtumalle haluttiin löytää mahdollisimman houkutteleva nimi, joka herättäisi kiinnostusta nuorten keskuudessa. Nimeä suunnitellessa ensimmäinen vaihtoehto oli “Nuorten kynttiläillalliset”. Nimi ei saanut suuremmalta joukolta kannatusta ja lopulta nuoret ideoivat nimeksi “Nuorten nuotiotuokio”. Nimi kuvastaa sitä, miten nuotion äärelle kokoonnutaan yhteen keskustelemaan tärkeistä asioista, rauhassa ja ilman kiirettä. Nuotion äärellä voi pysähtyä pohtimaan omaa itseään, ympärillä tapahtuvia ilmiöitä tai koko maailmaa.

Käytännössä nuorten nuotiotuokiot ovat paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Pirkanmaan alueen nuotiotuokioissa on käsitelty muun muassa mielenterveyttä, ilmastonmuutosta sekä huumeita. Paneeleissa on ollut puhujina muun muassa asiantuntijoita, aiheeseen perehtyneitä nuoria vaikuttajia ja toimijoita, poliitikkoja sekä muita julkisuuden henkilöitä. Nuotiotuokiot on toteuttanut Tampereen kaupungin nuorisopalvelut ja Nuorten ääni Pirkanmaalla -hanke.

Keskustelut rakennetaan aina ennakkokysymysten pohjalta. Ennakkokysymyksiä kerätään sähköisellä kyselylomakkeella noin viikko ennen nuotiotuokiota. Saadut kysymykset käydään läpi ja niistä rakennetaan runko nuotiotuokiota varten. Pirkanmaan nuotiotuokioissa panelistit keskustelevat Teams-kokousalustalla ja keskusteltu lähetetään suorana verkkolähetyksenä eli live streamina Discord-sovellukseen, jossa muutama nuoriso-ohjaaja moderoi ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa. Tilaisuuden aikana kuuntelijoilla on myös mahdollisuus kysyä kysymyksiä asiantuntijoilta Discordin kautta.

Ensimmäistä kertaa nuotion äärelle

Ensimmäisen nuotiotuokion aihe oli ”Faktaa jaksamisesta ja mielenterveydestä”. Panelisteina olivat kriisityöntekijä ja ratkaisukeskeinen terapeutti Tarja Saurio kriisikeskus Osviitasta, kouluterveydenhoitaja Outi Koskinen sekä tubettajat Ella & Heli ja Mona Ilona. Paikalle kutsuttujen tubettajien mainostukset tapahtumasta vetivät Discordin serverille kymmenittäin henkilöitä seuraamaan keskustelua.

Ensimmäisen nuotiotuokion pohjalle luotu Discord-serveri sai myös melkoisen ensikoitoksen suuresta yleisöstä. Kaikki sujui aluksi hyvin, pieniä teknisiä haasteita lukuun ottamatta. Ilta sai kuitenkin humoristisen käänteen, kun kesken paneelikeskustelun Discordin puolella alkoi soida Kai Hyttisen Dirlanda-kappale. Moderaattorit alkoivat kuumeisesti etsiä musiikin alkulähdettä ja keinoa musiikin pysäyttämiselle. Samalla paneelikeskustelua juonnettiin eteenpäin, musiikin edelleen soidessa. Panelistit eivät valitettavasti päässeet nauttimaan musiikista heidän ollessa eri alustalla. Tilanne saatiin kuitenkin ratkaistua ja panelistitkin suhtautuivat asiaan huumorilla.

Kokemuksia nuotiotuokioista

Nuotiotuokio oli nopeasti muotoiltu malli, jonka tarkoituksena oli toteuttaa nuorisotyötä kevään 2020 tiukkojen rajoitusten aikaan, kun kaikki työ tuli siirtää pelkästään verkossa toteutettavaan muotoon. Toisin kuin perinteinen, paikan päällä toteutettu paneelikeskustelu, verkossa toteutettu versio mahdollisti myös paneelin aikana tapahtuvan keskustelun. Myös tilaisuuden aikana esitetyt kysymykset pystyttiin välittämään helposti tilaisuuden juontajalle kysyttäväksi.

Discord-alusta antoi mahdollisuuden osallistua niin, ettei osallistujaa voida tunnistaa. Nimimerkin takaa tapahtuva osallistuminen toi mukanaan niin hyviä kuin huonojakin puolia. Esimerkiksi huumeita käsittelevässä nuotiotuokio-keskustelussa pystyi kysymään ja keskustelemaan ilman pelkoa siitä, että tulisi tunnistetuksi. Toisaalta anonymiteetti antaa osallistujille mahdollisuuden pelleilyyn, josta hyvänä esimerkkinä Dirlanda-kappaleen soittaminen kesken lähetyksen. Anonymiteetti loi myös mahdollisuuden muiden osallistujien kiusaamiselle. Onkin tärkeää, että nuotiotuokiossa on mukana osaavat moderaattorit, jotka pystyvät hoitamaan tilanteen kuin tilanteen ammattitaidolla ja oikealla asenteella. Meidän onneksemme kaikista biisivaihtoehdoista Dirlanda on kuitenkin melko lempeä vaihtoehto häiriköinnille.

Laura Saartoala

Kirjoittaja on nuorten osallisuuden parissa toimiva nuoriso-ohjaaja Tampereen kaupungin nuorisopalveluista.

BLOGI: Nuortenideat.fi-palvelun tulisi olla jokaisen kunnan osallisuustyökalujen joukossa

Nuortenideat.fi-palvelu on monipuolinen nuorten osallisuuden työkalu

Kaikilla meillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa meitä koskeviin asioihin yhteiskunnassa, myös lapsilla ja nuorilla. Näin ohjeistavat kuntalaki ja yhdenvertaisuuslaki, joiden tehtävinä on edistää yhdenvertaisuutta ja näin vähentää syrjintää. Suomeen on juuri valmistunut kansallinen lapsistrategia, jonka tavoitteena on luoda lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta, mikä tulee edelleen lisäämään lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen tärkeyttä yhteiskunnassamme. Lapsistrategian valmistelun pohjana on ollut YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Mikä Nuortenideat.fi-palvelu on?

Nuortenideat.fi-palvelu on yksi keskeisistä, kaikille avoinna olevista, valtakunnallisista digitaalisista vaikuttamisen välineistä, jota voidaan käyttää lasten ja nuorten kuulemiseksi ja heidän osallisuutensa lisäämiseksi. Tämän palvelun tuottavat yhteistyössä Koordinaatti, oikeusministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuortenideat.fi-palvelussa nuori voi esittää idean, jota muut voivat kommentoida ja kannattaa, ja johon nuori saa ideasta vastaavalta organisaatiolta vastauksen. Nuori voi palvelussa luoda ihan uuden idean tai nostaa esille kehittämistarpeen, joka liittyy hänen omaan lähiympäristöönsä, oman kunnan palveluihin, yhteiskuntaan ylipäätään, oppimiseen tai mihin vaan häntä kiinnostavaan asiaan.

Rekisteröitymällä Nuortenideat.fi-palveluun myös erilaiset organisaatiot (esim. kunnat, yhdistykset, järjestöt ja ministeriöt) voivat kuulla nuoria toteuttamalla palvelussa nuorille suunnattuja kyselyitä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on john-schnobrich-2FPjlAyMQTA-unsplash-1024x683.jpg

Mihin Nuortenideat.fi-palvelua voi käyttää?

Nuortenideat.fi-palvelun erinomaisuus tulee siitä, että palvelua voidaan käyttää hyvin monipuolisesti erilaisiin kohdennettuihin tarkoituksiin. Kouluissa palvelua voidaan käyttää opetuksen työkaluna vaikkapa ilmasto-, medialukutaito-, yrittäjyys- ja demokratiakasvatuksessa, tai monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää koulussa oman koulun asioiden kehittämisessä, vaikkapa koulun ruokailuun, välituntiliikkumiseen tai kierrätykseen liittyvään ideointiin ja ideoista äänestämiseen.

Tai jos mietitään kestävää kehitystä, lapset ja nuoret ovat juuri se ihmisryhmä, joissa ilmastonmuutos, luonnon moninaisuus ja ympäristömme tila erityisesti herättävät tunteita ja joita tämä teema erityisesti tulee koskettamaan tulevaisuudessa. Nuortenideat.fi-palvelu on tämän teeman ideointiin hyvä työkalu niin paikallisille kuin kansallisillekin ympäristöjärjestöille sekä koulujen, kuntien ja ministeriöidenkin ilmastotoimiin.

Kunnissa Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää yhdyskuntatoimen kehityshankkeissa, joissa halutaan kuulla erityisesti nuorten ajatuksia esimerkiksi liikenteen, tilojen ja ulkoalueiden suunnittelussa. Nuorisotoimen toimintojen ja palveluiden kehittämisessä Nuortenideat.fi on helposti käyttöön otettava, nuorisolähtöinen työkalu. Kunnan kirjastotoimi voi palvelun avulla kerätä ideoita kirja-, peli-, ja mediahankintoihin tai kirjaston tapahtumien järjestämiseen.

Osallistuva budjetointi (OSBU) on levinnyt yhä suositummaksi kaupunkikehittämisen prosessiksi myös Suomessa. OSBUn avulla kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia oman kaupunkinsa tai kuntansa kehittämiseksi ja äänestää parhaat ehdotukset toteutettaviksi. OSBU-prosessissa Nuortenideat.fi-palvelu sopii hyvin lasten ja nuorten ehdotusten keräämiseksi. Nuortenideat.fi-palvelua voidaan käyttää myös muista lapsille ja nuorille kohdennettavista määrärahoista ideoimiseen ja äänestämiseen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 2020_09_Oulun-kansainvälinen-koulu_0497_VERKKOON-1024x682.jpg
Oulun kansainvälinen koulu syyskuussa 2020.

Nuortenideat.fi-palvelu on hyödynnettävissä työkaluna Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteutuksessa kunnissa. Esimerkiksi Kirkkonummi on ottanut palvelun aktiiviseen käyttöön tässä tarkoituksessa. Heillä nuoret voivat palvelun avulla esimerkiksi tehdä kysymyksiä suoraan kuntapäättäjille.

Jos vielä lopuksi miettii kuntien osallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmia ja niiden toteutumisesta käytännön arjessa kokonaisuudessaan, niin Nuortenideat.fi-palvelu tulisi ehdottomasti olla jokaisen kunnan osallisuustyökalujen joukossa. Sen avulla saadaan helposti ja monipuolisesti varmennettua lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville.

Kirjoittaja: Monika Luukkonen, Koordinaatti

Valokuvat: Unsplash ja Oulun kaupunki

Lisätietoja palvelun sivulta www.nuortenideat.fi ja olemalla yhteydessä Koordinaattiin.