Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään näkyvästi myös koulujen ulkopuolella! Jokainen järjestö, kunta tai muu organisaatio voi edistää lasten oikeuksia ja niistä puhumista järjestämällä toimintaa Lapsen oikeuksien viikon aikana. Voit järjestää erinäisiä tapahtumia Lapsen oikeuksien viikolla ympäri Suomea.
Vuoden 2023 lapsen oikeuksien viestinnän teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema näkyy järjestöjen, valtion, kuntien, seurakuntien ja vapaa-ajan toimijoiden toiminnassa ja viestinnässä pitkin vuotta. Erityishuomio on mielen hyvinvoinnin kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sekä yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset määrittävät erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia. Eri tavoin epäsuotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjintä heikentää mielen hyvinvointia. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.
#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin
Viime vuosina peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit – ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota – ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. Teemavalinnalla lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa sekä muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu että kiinnittää huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.
Vuoden aikana nostetaan esiin erilaisia hyvinvoinnin puolia ja näkökulmia. Erityisesti nuorten mielenterveys on viime vuosina ollut koetuksella ja mielen hyvinvointi on myös lapsen oikeuksien viestinnän erityisenä painopisteenä vuonna 2023.
Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä: joukkoon kuuluminen ja se, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – ja kääntäen, ulkopuolelle jääminen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista, elämäntilanteista ja taustoista keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu.
Syksyn viimeisessä teehuoneessa paneuduttiin digitaalisiin työkaluihin, joilla voidaan parantaa erityisnuorten mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti toimintaan. Nuorten digitaidoissa on merkittäviä eroja ja mediassa puhutaan jo digikuilusta. Nuorisotyöntekijöillä tulisikin olla pikkuhiljaa käsitys miten nuoria voidaan ohjata erilaisten käyttöavusteiden kanssa. Tietokoneiden käyttö on mahdollista kaikille, jos vaan käytössä on oikeat työkalut. Näiden työkalujen käyttö lisää nuoren mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti digitaaliseen yhteiskuntaan. Samalla työkaluista tietäminen lisää nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia suunnitella paremmin saavutettavia palveluita.
Teehuoneella alustajana toimii Verken Panu Räsänen, joka opastaa muutamien työkalujen käytössä, jotka voivat mahdollistaa aivan uusille nuorisoryhmille mahdollisuuden osallistua toimintaan täysivertaisena jäsenenä.
Nuorten osallisuus -teemaista Teehuone-työpajasarjaa tuottavat nuorisoalan osaamiskeskukset. Teehuoneella kuullaan aluksi asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen. Teehuoneet järjestetään etäyhteyksin ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vuoden 2023 aikana järjestimme kuusi Osallisuuden Teehuonetta. Lue lisää työpajasarjasta ja kuuntele menneiden Teehuoneiden tallenteet tästä.
Lämpimästi tervetuloa mukaan Teehuoneelle maistelemaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia.
Viime vuosina on puhuttu osallisuuskäänteestä, kun on laajennettu kansalaisten ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Huomiota on kiinnitetty myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksista tuoda näkemyksiään esiin päätösvalmistelussa. Lasten ja nuorten ääntä on haluttu voimistaa päätöksenteon eri tasoille Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Osallisuus ymmärretään laaja-alaisena kattokäsitteenä, joka voi avautua eri tavoin eri yhteyksissä toimittaessa.
Pohdimme Pyöreän pöydän keskustelussa sitä, mitä osallisuus merkitsee, onko käsite saanut uusia sisältöjä ja miten ymmärryksemme on muuttunut.
Ohjelma
13.00 Avaus
13.05 Osallisuus ja demokratia, Pauli Saloranta , asiantuntija, Sitra
13.15 Osallisuuden kokemus, Marko Nousiainen, tutkija, THL
13.25 Osallisuuden kytkentä julkiseen hallintoon, Reetta Mietola, yliopistotutkija, AllYouth / Helsingin yliopisto
Tule kuulemaan ja keskustelemaan: Mitä nuorten osallisuus on tässä ajassa, vuonna 2023? Mitä se on tulevaisuudessa? Miltä nuorten osallisuuden historia näyttää? Tarjolla myös osallisuusterapiaa!
Kenelle? Kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville, päättäjille, viranhaltioille, viranomaisille ja osallisuudesta kiinnostuneille.
Mitä: Asiantuntijapuheenvuoroja sekä verkostoitumis- ja työpajatyöskentelyä. Tarjolla tietoa lasten ja nuorten osallisuudesta ja sen edistämisestä sekä osallisuustoimijoista.
Lapsen oikeuksien päivänä tilaisuudessa näkökulmana on ymmärtää lasten ja nuorten oikeudet osallisuuden kehyksessä.
Seuraa tiedotusta: Lokakuussa aukeaa ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan. Asiasta tiedotetaan ajallaan, tapahtuman tiedot ja ilmoittautuminen tulevat löytymään Humakin sivuilta. Tapahtumassa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.
Järjestää: Humak yhteistyössä Osallisuuden osaamiskeskus toimijoineen (Nuorten Akatemia, Koordinaatti, Nuva ry, Opinkirjo, SPR/Nuorten turvatalot) sekä Nuorten Suomi
Miten nuorisotyön merkityksestä voi kertoa? Miten saamme tietoa oman työmme tuloksista? Mitkä ovat hyviä mittareita laadulle?
Nuorisoalan osaamiskeskukset kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta. Nykyisten osaamiskeskuksien toimintakausi lähestyy loppuaan ja on aika esitellä työn tuloksia. Olemme valmistaneet tälle syksylle napakan kolmen webinaarin sarjan, jonka keskiössä ovat arviointi ja vaikuttavuus.
Edustettuna on koko nuorisoalan kirjo järjestöjen ja kuntien työstä koulu- ja digitaaliseen nuorisotyöhön. Tule Zoomiin kuulemaan kehitetyistä työkaluista ja tehdyistä oivalluksista. Olet tervetullut yksittäiseen tilaisuuteen tai mukaan kaikkiin! Tapahtumat sopivat monenlaisille nuorisoalan ammattilaisille, ja kysymykset arvioinnista ja kehittämisestä ovat yhteisiä koko kentälle. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Ilmoittautumalla saat Zoom-osoitteet sähköpostiisi.
Miten voi tietää, onko tehty nuorisotyö ollut tarpeeksi hyvää? Voiko kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja nuorten rinnalla kulkemista mitata, sanoittaa tai määritellä? Kyllä voi, ja sitä varten Kanuuna on koostanut arviointipaketin, jota kutsutaan Kyllin hyvän nuorisotyön arviointipaketiksi.
Esittelyssä tukimateriaali nuorisotyön organisaatioille henkilöstön ammatillisen digiosaamisen jäsentämiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Annamme esimerkkejä, miten työkalupakkia on käytännössä hyödynnetty eri organisaatioissa.
Sovari tuottaa tietoa nuorten kokemasta etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista. Asiantuntija Riitta Kinnunen Intosta kertoo, miten tietoa kerätään, raportoidaan ja hyödynnetään.
Esitellemme eurooppalaiseen keskusteluun perustuvan mallin siitä, mitä on laatu nuorisotyössä ja sovelletaan mallia koulunuorisotyöhön. Keskiössä on koulunuorisotyön rakenteiden laatu, mikä tarkoittaa huomion kiinnittämistä johtamiseen, henkilöstöön, resursseihin ja arviointiin.
Webinaarissa esitellään Nuorten osallisuuden laatukriteerit, joka käytännöllinen työkalu nuorten osallisuuden toteutumisen arviointiin. Työkalu on suunniteltu kaikille nuorten parissa toimiville.
Olemme pohtineet Iin kunnassa sitä miten asukkaiden ääni saataisiin paremmin kytkettyä mukaan kunnan päätöksentekoon. Tavoitteena on ollut strategisen osallisuuden toteutuminen siten että äänen saa suuri hiljainen enemmistö ja kuntapäättäjät ymmärtävät paremmin asukkaiden arkea. Olemme onnistuneet mielestämme osoittamaan, että näiden tavoitteiden saavuttaminen mahdollista. Arviomme mukaan n. 20% iiläisistä on osallistunut uuden kuntastrategiamme kirjoittamiseen digitaalisten työkalujen avulla, osa erilaisten kehittämisteemojen alla toteutettujen kokeilujen kautta.
Nyt pyrimme avaamaan vuosien 2021-2023 aikana toteutetun Valtiovarainministeriön rahoittamaan ja neljän muun kunnan kanssa tehdyt opit. Oppi on tiivistetty ensi perjantain 2.6. klo 9-10.30 webinaarissa 1,5 tunnin tehopakettiin.
Uskon, että meillä on tuoreita näkökulmia tästä meille kaikille tärkeään teemaan.
Nostamme webinaarissa monenlaista osallisuustyön näkökulmaa ja esimerkkinä käytämme myös nuorten osallisuusprojektin prosessia ja lopputulosta, jossa lopputulemana oli videon muodossa julkaistu palvelulupaus iiläisille nuorille, joka on kirjattu nyt myös Iin kuntastrategiaan.
Kutsussa puhutaan vahvasti kuntasektorista, mutta osallistua voi toki vaikka, ei kuntaa suoraan edustaisikaan.
Yhteistyöterveisin, Johannes Helama Projektipäällikkö Open Agenda -hanke / yhdistämme strategisen osallisuuden ja digitaalisten palvelujen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Iin kunta johannes.helama@micropolis.fi
”Olarin srk:n päiväkerholaisten mielestä kirkossa puhutaan, piirretään, leikitään, silitetään, rokataan, lauletaan, pelataan, soitetaan pianoa, rummutetaan ja syödään. Kirkossa ollaan kavereiden kanssa, istutaan, katsellaan, tanssitaan tossut jalassa, mennään parkouria, rukoillaan, sytytetään kynttilä ja Jeesus on mukana”.
Ohessa on yksi esimerkki vastauksista, joita saimme, kun selvitimme lasten ja nuorten ajatuksia kirkosta ja seurakunnasta. Luottamushenkilöt totesivat, että tuollaisessa kirkossa hekin viihtyisivät. Espoon seurakunnissa toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laaja strategiaprosessi, johon osallistuivat työntekijät (550), luottamushenkilöt (n. 100), alueilla asuvat aikuiset, lapset ja nuoret.
Kuva 1: Kuulemisessa hyödynnettiin luovia menetelmiä.
Strategian valmistelu
Osana strategian valmisteluja Espoon seurakuntien työntekijät toteuttivat haastattelututkimuksen keväällä 2021. Tutkimus oli suunnattu yli 16-vuotiaille ja siihen osallistui n. 500 espoolaista, joista 16–18-vuotiaita oli vain muutama. Lapsiasiahenkilöinä havahduimme huomaamaan, että haastattelussa ei lainkaan tullut esille lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat. Jotta lasten ja nuorten ääni sekä ajatukset saadaan kuuluviin, oli mielestämme ensisijaisen tärkeää kuulla heitä itseään.
Strategia astui voimaan vuoden 2023 alusta ja sen toivotaan vaikuttavan Espoon seurakuntien jäseniin ja alueiden asukkaisiin, myös lapsiin ja nuoriin. Espoon väestö on nuorempaa, lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Uudet espoolaiset ovat pääsääntöisesti 18—44-vuotiaita. Kaupunkirakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös Espoon seurakuntien toimintaan. Kaupungin väestö kasvaa muuttoliikkeen seurauksena, josta valtaosa on vieraskielisiä (esim. palkataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä, huomioidaan perheiden moninaisuus, sateenkaarevatyö).
Strategia ohjaa seurakuntien toimintaa seuraavat vuodet (2023–2030), ja siksi erityisen tärkeää oli arvioida ennakolta sen vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Strategian avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja hengelliseen kasvuun.
Lapsille ja nuorille suunnattujen työskentelyjen teemat nousivat koko strategiaprosessin linjausten pohjalta:
1. Olemme hengellinen yhteisö, joka rakastaa lähimmästä
2. Nuoret sukupolvet osana yhteisöä
3. Espoon seurakunnat ovat monikielisiä yhteisöjä
4. Viestintämme on rohkeaa ja puhuttelevaa
5. Turvallisen kohtaamisen seurakunta
6. Kannamme vastuuta luomakunnasta
7. Toimitila-ajattelumme uudistuu
8. Verkostomme vahvistuvat
Kuulemisen toteutus
Koska meillä ei ollut valmiita toimintamalleja ja menetelmiä, kehitimme uudet tavat toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Pedagogiset menetelmät valittiin huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso.
Kasvatuksen asiantuntijat Tiina ja Mano valmistelivat kaikki työskentelyt ja siihen tarvittavat materiaalit sekä analysoivat tulokset. Kuulemisen toteutuksista vastasivat seurakunnan työntekijät.
Työskentelyjä toteutettiin varhaiskasvatuksessa, partiossa, rippikoulussa, perheryhmissä sekä nuorten vaikuttaja/aktiivi nuorten ryhmissä.
Esimerkkejä kuulemisen toteutuksesta
Varhaiskasvatusikäiset
2–5-vuotiaiden lasten kanssa pohdittiin esimerkiksi:
Millainen on turvallinen paikka?
Miten olla ystävä toiselle?
Millaisessa kirkossa on hauska olla?
Keitä ihmistä pitäisi auttaa?
Toiminta: piirtäminen, maalaaminen ja sadutus. Varhaiskasvattajat dokumentoivat toimintaa.
Rippikouluikäiset
14–15-vuotiaiden kysymykset:
Kuinka seurakunnan pitäisi toimia suhteessa luontoon?
Kuinka kirkon pitäisi kertoa toiminnastaan nuorille?
Toiminta: Rastirata/toiminnallinen -työskentely isosten ja rippikouluryhmän kanssa. Isonen/ohjaaja dokumentoi työskentelyt.
Kuva 2: Esimerkki rippikoululaisten työskentelyn tuotoksesta.
Kuulemisen keskeisiä löytöjä
Nuorten mielestä erityisen tärkeää on auttaa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria tai aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia.
Lapset ja nuoret ovat myös itse valmiita auttamaan omien voimavarojensa mukaan.
Nuoret toivovat nuorilähtöistä hengellistä elämää, jossa on huomioitu nuorten elämänrytmi ja heitä kiinnostavat ilmiöt.
Seurakunnan työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin.
Toivotaan, että kaikki ovat tervetulleita katsomuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta.
Luonto koetaan pyhänä. Ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja huolissaan elinympäristön tulevaisuudesta. Lapset ja nuoret ajattelevat pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöön myös omalla toiminnallaan.
Luonto koetaan tärkeäksi toimintaympäristöksi, jossa on hyvä rauhoittua, leikkiä ja tutkia sekä syödä yhdessä. Toivotaan, että seurakunnat hyödyntäisivät enemmän luontoa/lähimetsää erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. ”Luontoa olisi hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olisi ihminen” (partiolaiset).
Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Rento, vastaanottava, syrjimätön ja tasa-arvoinen ilmapiiri luo turvallisuutta.
Nuorten ajatuksia: ”Kun kipuilen, niin saan tukea – ei jätetä yksin pohdintojen ja epäilysten kanssa”. ”On lupa ihmetellä ja kyseenalaistaa, mutta samalla koetaan olevan turvassa”.
Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana viestinnän suunnittelussa ja sanoituksessa työntekijöiden kanssa. Seurakuntien olisi hyvä olla mukana muissakin kuin kirkon omissa some-kanavissa. Erityisesti nuoret kaipaavat turvallista ja läsnä olevaa aikuista heidän käyttämillään alustoilla (esim. Seam, Reddit, TikTok).
Kuulemisen vaikutukset
Rippikoulun tavoitettavuustutkimus (2023–2024), jossa hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia.
Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen: Siirrämme painopistettä nuorten mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. -> Suunnitteilla taloudellisesti mittava hanke.
Nuorten ja nuorten aikuisten jaksamista ja elämän hallintaa tukevien palveluiden määrän lisääminen seurakuntien toiminnassa.
Lasten ja nuorten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan esim. uusien luottamushenkilöiden perehdytys.
Lapset ja nuoret mukaan viestinnän suunnitteluun ja sanoitukseen. Viestimme tavalla, joka puhuttelee nuoria ja nuoria aikuisia.
Puolustamme lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta (Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma).
Luontohengellisyys hanke: Pyhiinvaellusreittien ja muun luontohengellisyyden kehittäminen
Seurakuntien perhetoimintaan lisätään luontoympäristössä toteutettavaa toimintaa esim. tapahtumia, perheiden pyhiinvaelluksia ja luonto liikuntakerhoja, joissa yhdistyy ruokailu.
Seurakunnan läsnäolo kaikilla Espoon asuinalueilla (henkilökohtainen kohtaaminen). Olemme entistä enemmän läsnä muualla kuin omissa tiloissa esim. kauppakeskukset, perhekeskus, kirjastot.
Kuva 3: ”Luontoa olis hyvä kohdella samalla tavalla kuin kaveriakin, ihan kuin seurana olis ihminen”. Esimerkki partiolaisten työskentelystä.
The kiteytys
Strategian valmisteluissa ja toimeenpanossa on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi seurakunnissa käytettävä Polku-toimintamalli tarjoaa välineitä lasten ja nuorten yhä parempaan huomioimiseen.
Toivomme, että yhä laajemmin yhteiskunnassa lapset ja nuoret otetaan tosissaan, kuullaan heitä ja heidän unelmiaan. Toivomme, että kuuleminen vaikuttaa oikeasti käytännön ratkaisuihin. Lisäksi toivomme, että säännöllisesti arvioidaan kuulemisen vaikutuksia lasten ja nuorten kanssa.
Blogin kirjoittajat Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen. Tehtävämme on koordinoida, kehittää ja tukea seurakuntien varhaiskasvatusta, perhetyötä- ja toimintaa, kouluyhteistyötä, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä, seurakuntien partiotoimintaa, nuorten aikuisten toimintaa. Lisäksi toimimme yhtymäviraston lapsiasiahenkilöinä.
Osallisuus ja osallisuuden kehittäminen ovat kaiken kaikkiaan nostaneet päätään yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen merkitys on havaittu. Mistä nuorten osallisuus sitten rakentuu ja kuinka sitä voidaan tukea ja edistää nuorelle merkityksellisissä ympäristöissä? Kokoelmateos Nuorten osallisuuden edistäminen – Nuorisoalan osaamiskeskusten näkökulmia ja työkaluja tuo uusia ajatuksia siitä, mitä osallisuus tarkoittaa nuorisoalan eri kentillä.
Julkaisun artikkeleissa nuorten osallisuutta tarkastellaan nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten toiminnan näkökulmista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille nuorten osallisuuden parissa toimiville ja nuorten osallisuudesta kiinnostuneille. Kirjoitusten tarkoituksena on antaa käytännönläheisiä menetelmiä nuorisotyöntekijöille, opettajille, ohjaajille, ja julkishallinnossa viranhaltijoille laaja-alaisesti nuorten osallisuuden edistämiseen.
Kekki, M-K. Kovalainen, P. Ollikainen, A. (toim.) (2023): NUORTEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN – Nuorisoalan osaamiskeskusten näkökulmia ja työkaluja. Osallisuuden osaamiskeskus.
Kevään viimeisellä teehuoneella tarkastellaan nuorten osallisuutta harrastuksissa ja järjestötoiminnassa. Teehuoneella teemaa taustoitetaan nuorten Tulevaisuusraporttiin 2021 vastanneiden nuorten kokemuksilla osallisuudesta järjestötoiminnassa ja harrastuksissa. Kentaurin Teehuoneella pohditaan myös sitä, millaisia eri osa-alueita osallisuudella on järjestötoiminnassa. Teekupin oheen tarjoillaan myös Kentaurissa kehitettyjä mittareita nuorten osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Lisäksi tarjolla on myös kokemuksia siitä, millaisia haasteita osallisuuden mittaamisessa voi tulla vastaan.
Teehuoneella nuorten järjestötoiminnan osallisuuden kysymyksiin ohjaavat Kentaurin asiantuntijat Marion Fields Sivikseltä ja Eeva Sinisalo-Juha Humakista.
Osallisuuden teehuoneet ovat jatkoa aiemmille TEEHETKI #nuoretjaosallisuus -tietoiskuille. Teehuoneella maistellaan osallisuuden moniulotteisia näkökulmia. Aluksi kuullaan asiantuntijan puheenvuoro, minkä jälkeen aiheeseen syvennytään yhdessä keskustellen.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia 17.4.2023 – Tiedote 175/2023
Kysymykset ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisesta ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. On myös selvää, etteivät demokratia ja ihmisoikeudet pysy yllä tai toteudu, ellei niitä kannatella, edistetä tai niistä keskustella. Näin todetaan 17. huhtikuuta julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutumista käytännössä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja opettajankoulutuksessa.
Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden mukaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voisi olla nykyistä enemmän, toiminnallisempana, iän varttuessa syvemmälle mennen ja ajankohtaisiin asioihin muutosotteella tarttuen. Lisäksi kaivataan enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Opettajankoulutuksessa kyseiset sisällöt vaihtelevat liikaa yksiköittäin.
Enemmän huomiota opettajankoulutukseen, koordinointiin ja oppijoiden rooliin arvioijina
Tutkimuksen tulokset tiivistyivät kolmeen suositukseen.
Valtakunnallisen ohjelman luomiseen raamittamaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteiden asettelua, koordinointia ja niihin liittyvää resursointia.
Oppijoiden huomiointiin demokratia- ja ihmisoikeustilanteen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen arvioijina ja kehittämistoimenpiteiden toteuttajina.
Opettajankoulutuslaitosten kannustamiseen sisällyttämään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen opintoja osaksi kaikille pakollisia opintoja.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Erikoistutkija, FT Anu Gretschel, Nuorisotutkimusseura ry., p. 040 516 91 89, anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
